NRR kirjoitti:Sellainen malli, jossa keskeiset suomenkieliset alueet, kuten pääkaupunkiseutu ja Turku jatkaisivat pakkoruotsilla, ei tietenkään käy. Pakkoruotsin ongelmat ovat aivan yhtä oleelliset siellä kuin Kuusamossa - ei vaan pahemmat.
Miksi sinun on niin vaikea ymmärtää tätä?
Ymmärrätkö sinä puolestasi tämän:
Aivan kuten kaupungit ovat suomenkielisten lukumääräkartalla keskittymiä, ne ovat myös ruotsinkielisten lukumääräkartalla keskittymiä. Siksi olisi outoa, jos ruotsinkielisillä ei olisi niissä samanlaisia oikeuksia kuin pienemmissä maalaiskunnissa.
Äidinkieliset viranomaispalvelut taas kuuluvat vanhojen kieliryhmien perusoikeuksiin, vaikka henkilö osaisikin maan valtakieltä. Ja ruotsinkielisten välillä on alueellisia eroja suomen osaamisessa:
"Kun monet pohjanmaalaiset yhä elävät arkeaan ruotsinkielisessä ympäristössä ruotsinkielisten naapurien ympäröimänä, katsoen Ruotsin televisiota ja käyttäen ruotsin kieleltä kaikkialla, tilanne Uudellamaalla on aivan toisenlainen. Uudellamaalla on ainoastaan yksi suuri Raaseporista Inkooseen ulottuva alue, jossa on ruotsinkielinen enemmistö. Useimmat Etelä-Suomen suomenruotsalaiset elävät kaksikielisessä ympäristössä, jossa suomen kielen vaikutus on yhä voimakkaampi, ja nykyisin enemmistö pääkaupunkiseudun ruotsinkielisistä käy töissä suomenkielisillä työpaikoilla."
http://ft.huset.fi/Site/Data/137/Files/ ... ka_web.pdf
Eli kaupunkien
virallinen kaksikielisyys olisi tämän vuoksi perusteltavaa. Mutta ehkä niissä ei olisi silti välttämätöntä olla
pakkoruotsia, koska:
1. se altistaisi turhaan valtavan joukon suomenkielisiä pakkoruotsille
2. niissä on eniten ruotsinkielisiä kouluja, ja iso joukko ruotsinkielisiä riittänee viranomaispalvelujen toteuttamiseenkin
3. loput voitaisiin hoitaa suoraan viranomaisia kouluttamalla
Toisin sanoen mallin pitäisi olla riittävän hienojakoinen ja muunneltavissa ottamaan huomioon maalaiskuntien ja kaupunkien erilaiset tilanteet. Tässä pelataan siis kahden ääripään "sivullisilla uhreilla":
- niiden suomenkielisten määrä, joilla on pakkoruotsi, on pidettävä mahdollisimman pienenä,
- kuitenkin niin, ettei ruotsinkielisten oikeus pärjätä äidinkielellään kärsi.
Näissä raameissa, anteeksi kehyksissä haetaan optimaalisinta ja oikeudenmukaisinta ratkaisua. Pienten ruotsinkielisten tai ruotsinkielisenemmistöisten kaksikielisten maalaiskuntien pakkoruotsi koskettaisi vain joitain satoja suomenkielisiä, kun taas suurten kaupunkien pakkoruotsi koskettaisi satojatuhansia suomenkielisiä eikä siksi ole hyväksyttävissä. Silti olisi kohtuutonta, että suurten kaupunkien kymmenillätuhansilla ruotsinkielisillä ei olisi oikeutta omakielisiin palveluihin, vaikka pienten maalaiskuntien tuhansilla ruotsinkielisillä olisi oikeus omakielisiin palveluihin.
Miltä kuulostaa?