Huolenaiheet

[jaakko40]

Olikohan tämä Tapsan puheenvuoro ajateltu innostamaan minua liittymään täysin rinnoin vkv-rintamaan?

On totta että olet täällä melko "yksin", mikä vaatii siviilirohkeutta, mitä ainakin minä arvostan.

[NRR]

Ja meidän lapsemme jatkaisivat turhan kielen kanssa kipuilemista, kun sinä odottaisit tuloksia rajoitetusta vapaudesta?

Mielestäni niitä on nyt jo saatavissa. Ruotsi on vuodesta 2004 ollut poissa pakollisena aineena ylioppilaskirjoituksissa, mikä on myös vaikuttanut ruotsinkielen yleisen osaamisen laskuun. Omasta mielestäni tämä ei ole kuitenkaan heijastunut avoimen kielteisesti ruotsiksi saataviin palveluihin, koska ruotsia on osattu valita siellä missä sitä tarvitaan. Samaan aikaan myös kaksikielisten talouksien määrä on ollut kovassa kasvussa, mikä johtaa nimenomaan ruotsinkielisten palvelujen vähenevään kysyntään. Tämä on kuitenkin näppituntumaa, en tiedä miten nämä syy-yhteydet olisi tutkittu.

Nyt lähdit ajatuksinesi jonnekin kiertotielle. Jos olet tarvitsemasi saanut, niin hyvä niin. Tästä eteenpäin kielivapautta ei vetkutella sillä verukkeella, että pitää tarkkailla, miten ruotsinkielisten palvelujen käy. Tehkää suunnitelmat niistä NYT perustuen kielivapauteen.

Psykiatri ei hoida ruotsinkielisiä potilaita ellei ole ruotsinkielinen tai kaksikielinen, sama koskee psykologeja. Näissä siis palvelut on mitoitettava oikein. Dementiaosastot ja omahoitajajaot voidaan tehdä kielen perusteella ainakin isommissa kaupungeissa - olettaen, että ruotsinkielisiä kiinostaa hoitoala sen verran, että sinne hakeudutaan. Vanhusten hoito on ollut niin retuperällä, että täältä voi repiä vaikka miten murheellisia esimerkkejä kieliongelmilla ja ilman. Ei sotketa näitä pakkoruotsiin.

[Jan-Erik Andelin]

Mielenkiintoista, että ensin lainaat minulta tekstipätkän, joka sisältää melkoisen myönnytyksen, ja sitten jatkat vaan valehyökkäyksiäsi kaikkea suomenruotsalaista kohtaan.

"Minusta edellinen vapaa kielivalinta 2004 ei aiheuttanutkaan niin pahoja seurauksia kuin ensiksi luultiin."
"Nyt ei vetkutella enää puhumalla päätösten seurauksista!!!"

????

[Eero Nevalainen]

En kyllä ymmärrä, mitä valehyökkäyksiä "kaikkea suomenruotsalaista" kohtaan NRR harrastaa. Eiköhän tuossa ole ideana sanoa, että kun puhutaan toisten ihmisten kielitaidosta, kieltenopiskelusta ja tarpeen tullen jopa kieli-identiteetistä, ei voida aina jumittua siihen, että ruotsinkieliset ovat huolissaan siitä, miten jatkotilanne palvelee heidän tarpeitaan ja että me saamme tehdä jotain vasta sitten jos saadaan lupa, jos seuraukset eivät ole liian pahat...

[Jan-Erik Andelin]

No, kun olen huomannut, että olinpa minä täällä foorumissa ainoana suomenruotsalaisia edustavana voodoo-nukkena tai en, niin "vapaa kielivalinta" on aika laajasti yhtä kuin suomenruotsalaisten nälvimistä heidän roolistaan tässä asiassa. Ei täällä kannata mitään Saukkosen malleja liputtaa, vaikka se vapauttaisi 3,2 miljoonan suomalaisen elinympäristöä pakollisesta ruotsin kielen opettelusta; eikä myöskään itsekriittisesti arvioida 2004 tapahtuneen vapaan kielivalinnan seurauksia (vkv-tä puoltavasti). Argumentoinnistani poimitaan kuitenkin aina se joka osoittaa minun olevani heikäläisiä. Lainaankin itseäni toisesta säikeestä:

Onhan tässä foorumissa ollut loistavat mahdollisuudet kääntää tuo fokus jonnekin muualle. Eihän kenelläkään ole kuukausiin ollut esim. palopuhetta saksan kielen ja kulttuurin puolesta, kun se nyt tulee todennäköisimmin valittavaksi jos VKV toteutuu. Ei mitään. Surujen meemien pureskelua vaan.

Kuvittelisi olevan vaikka millä mitalla keskusteltavaa, miten vapaa kielivalinta ja -tarjonta muotoutuu ympäri maata. Miten se rahoitetaan. Miten se jakautuu. Miten puolueet suhtautuvat kielipalettiin. Miten paikallisia yrityksiä tulisi ottaa huomioon tai jättää sivuun heidän vaatiessaan paikkakunnalla tiettyä kieltä opiskeltavaksi. Miksi saksaa, ranskaa, venäjää tai kiina pitäisi opiskella; milloin ja miten. Eihän teillä ole sellaisista asioista yhtään mielipidettä.

[NRR]

En kyllä ymmärrä, mitä valehyökkäyksiä "kaikkea suomenruotsalaista" kohtaan NRR harrastaa. Eiköhän tuossa ole ideana sanoa, että kun puhutaan toisten ihmisten kielitaidosta, kieltenopiskelusta ja tarpeen tullen jopa kieli-identiteetistä, ei voida aina jumittua siihen, että ruotsinkieliset ovat huolissaan siitä, miten jatkotilanne palvelee heidän tarpeitaan ja että me saamme tehdä jotain vasta sitten jos saadaan lupa, jos seuraukset eivät ole liian pahat...

No, kun olen huomannut, että olinpa minä täällä foorumissa ainoana suomenruotsalaisia edustavana voodoo-nukkena tai en, niin "vapaa kielivalinta" on aika laajasti yhtä kuin suomenruotsalaisten nälvimistä heidän roolistaan tässä asiassa.

Näinhän suomenruotsalaisten edustajat ovat sen roolin rakentaneet. Tarkoitin todella tuota, mitä EN kirjoitti (kiitos EN!), ilmaisin itseäni vain huonosti.

Enkä mielestäni ole kohdellut sinua voodoonukkena. Olen kantanut tänne monen puolueen ja monen median "eliitin" pakkoruotsivuodatuksia ja nälvinyt niitä kyllä, mutta mielestäni hyvin perustellen.

Muistatkos miten väänsit minun tekstiäni pääkirjoituksessasi?

Minusta tuntuu, että aloitamme aina alusta.

Mielenkiintoista, että ensin lainaat minulta tekstipätkän, joka sisältää melkoisen myönnytyksen
"Minusta edellinen vapaa kielivalinta 2004 ei aiheuttanutkaan niin pahoja seurauksia kuin ensiksi luultiin."

Eihän tämä ole myönnytys vaan tosiasia?
Ja vaikka se olisi aiheuttanut ongelmia, ei sillä olisi mitään merkitystä vapaan kielivalinnan kannalta, sillä pakkoruotsia ei voi vaatia palvelujen tuottamiseksi.

[NRR]

Kuvittelisi olevan vaikka millä mitalla keskusteltavaa, miten vapaa kielivalinta ja -tarjonta muotoutuu ympäri maata. Miten se rahoitetaan. Miten se jakautuu. Miten puolueet suhtautuvat kielipalettiin. Miten paikallisia yrityksiä tulisi ottaa huomioon tai jättää sivuun heidän vaatiessaan paikkakunnalla tiettyä kieltä opiskeltavaksi. Miksi saksaa, ranskaa, venäjää tai kiina pitäisi opiskella; milloin ja miten. Eihän teillä ole sellaisista asioista yhtään mielipidettä.

Olen jatkuvasti infoissa, joissa pätevät saksan- ja ranskanopettajat perustelevat, miksi kannattaa valita saksa tai ranska ja miksi ei kannata valita näitä, jos on vähänkin ongelmia kielissä. Ei näiden pitäminen ole minun tehtäväni.

Kieliryhmien muodostaminen on ihan normaalia toimintaa kouluilla erilaisten valinnaisaineiden yhteydessä ja jo nyt A-kielien ja C-kielien kohdalla.

Ja rahoitus? Miten rahoitetaan koulun kieltenopetus nyt? Ihan samalla rahoituksella saadaan vapaampi kielivalinta. Yläkouluissa opettajat ovat valmiina. Ainoa on ongelma on se, että ruotsi varhaistettiin alakouluihin ja hallitus on luvannut rahaa siihen, että jokaiselle pikkualakoululle koulitaan ikioma ruotsinopettaja. Jotkut osaavat hoitaa nämä rahoituskeskustelut, mutta nekin tehtiin vasta ops-muutosten jälkeen.

Paikallisia tilanteita on niin monia, että niiden läpikäyminen nyt ja tällä porukalla olisi ihan hilipimpulia.

Aiemmin vaadit, että meillä pitäisi olla suunnitelmat valmiina ruotsinkielisten palvelujen toteuttamiseksi ilman pakkoa. Nyt meillä pitäisi olla suunnitelmat blaablaablaa? Tämä kaikki siksi, ettemme ehtisi arvostella RKP:n roolia tässä pakkoruotsituksessa.

[Jan-Erik Andelin]

Olen jatkuvasti infoissa, joissa pätevät saksan- ja ranskanopettajat perustelevat, miksi kannattaa valita saksa tai ranska ja miksi ei kannata valita näitä, jos on vähänkin ongelmia kielissä. Ei näiden pitäminen ole minun tehtäväni.

No, kerro nyt kuitenkin mitkä ovat tärkeimmät vaikuttimet oppilaalle/koululle/kunnalle satsata saksaan tai ranskaan uutena valinnais-B1-nä? Tähän tietysti sopii joku vallankumouksellinen vastaus, että vapaassa maassa kansalaiset valitsevat itse, mutta kerro kuitenkin mielipiteesi.

Ihan samalla rahoituksella saadaan vapaampi kielivalinta.

No, ei todellakaan saada. Kun nykyinen B1-opetusryhmä saa vapaan kielivalinnan, opetusryhmä hajoaa kahteen tai kolmeen ryhmään, joilla on omat tilat ja omat opettajat, joilla omat kustannuksensa.

Nyt meillä pitäisi olla suunnitelmat blaablaablaa? Tämä kaikki siksi, ettemme ehtisi arvostella RKP:n roolia tässä pakkoruotsituksessa.

Historia tuntee monta vallankumousta, jossa ollaan hankittu se vapaus, tietämättä sitten mitä sillä tehdään.

[NRR]

No, kerro nyt kuitenkin mitkä ovat tärkeimmät vaikuttimet oppilaalle/koululle/kunnalle satsata saksaan tai ranskaan uutena valinnais-B1-nä?

Niinpä, eihän noita kieliä Euroopassa juuri tarvita eikä lueta, ei ole kouluilla opettajiakaan valmiina eikä perheet ole kiinnostuneita mokomista...

Ihan samalla rahoituksella saadaan vapaampi kielivalinta.

No, ei todellakaan saada. Kun nykyinen B1-opetusryhmä saa vapaan kielivalinnan, opetusryhmä hajoaa kahteen tai kolmeen ryhmään, joilla on omat tilat ja omat opettajat, joilla omat kustannuksensa.

Kielet opetetaan nytkin 10-20 oppilaan ryhmissä. Pienimpiä ryhmiä ovat A-ruotsin ryhmät. Kaikissa valinnaisaineissa käytetään monivaiheista valintaa, jossa seulotaan oppilasjoukkoa ykkös- ja kakkosvalinnoilla niin kauan, että saadaan sopivankokoiset ryhmät. Ahvenanmaalla kieliryhmän alarajana oli aluksi muistaakseni kymmenen oppilasta, mutta se on noussut. Kotikielen opetusta on kuitenkin järjestettävä, samoin suomi2:sta. Ei tämä paletti poikkea muista valinnaisainepaleteista.

Nyt meillä pitäisi olla suunnitelmat blaablaablaa? Tämä kaikki siksi, ettemme ehtisi arvostella RKP:n roolia tässä pakkoruotsituksessa.

Historia tuntee monta vallankumousta, jossa ollaan hankittu se vapaus, tietämättä sitten mitä sillä tehdään.

Lastemme kielivapausko on vallankumous, väkivaltainen hyppy kaaokseen? Ihmeellistä, että maat ympärillämme ovat pystyneet ottamaan tämän ihan pedagogisesti mielekkäänä opetusjärjestelynä.

[Tapsa]

Ehkä puolet oppilaista haluaisi lopettaa alakoulussa aloitetun A 2 -kielen opiskelun, kun pakkoruotsi, jota ei voi välttää, tulee päälle. Olen opettanut A 2 -ranskaa 11 vuotta ensin yläkoulun luokilla 7, 8, 9 ja myöhemmin myös alakoulun luokilla 5 ja 6. Oppilaillahan on muutakin tekemistä kuin opiskella kieliä. Muuten, ruotsin ympärillä häärääminen sitten viekin energiat, kun koko ikäluokka pitää järjestää luokalta toiselle keinolla millä hyvänsä. Ja paikkakunta sattuu olemaan vieläpä niinsanotusti kaksikielinen, mutta se "toinen kotimainen" on oppilaille pelkkää sadunkerrontaa, huolimatta katukylteistä.

[Hannu Koho]

No, ei todellakaan saada. Kun nykyinen B1-opetusryhmä saa vapaan kielivalinnan, opetusryhmä hajoaa kahteen tai kolmeen ryhmään, joilla on omat tilat ja omat opettajat, joilla omat kustannuksensa.
Historia tuntee monta vallankumousta, jossa ollaan hankittu se vapaus, tietämättä sitten mitä sillä tehdään.

Olisikohan tässä nyt kyse siitä, että sinulla on mielikuva pienestä ruotsinkielisestä koulusta, jossa 7 - 9 -luokkalaisia on parikymmentä per ikäluokka?

Useimmat yläasteet Suomessa koostuvat A - D -luokista, eli esim. 100 samanikäistä kieliä lukemassa. Nykyisin se tarkoittaa neljää ruotsinryhmää. Tulevaisuudessa ehkä kaksi ruotsinryhmää, yksi saksan, ja yksi venäjän ryhmä. Tai miten kunnassa hyväksi katsotaan.
Tämäkö on nyt kalliimpaa kuin opettaa ruotsia kaikille?

Kuten olen aiemmin maininnut, kuntien opetuslautakunnat osaavat kartoittaa kyselemällä, mille kielille on kysyntää, ja tehdä päätökset paikallisten tarpeiden mukaan. Ihan perusasia, mutta saattaa tuntua eksoottiselta jos ruotsin pakko-opteuksen on totuttu? Meillä ei olla.

[Jan-Erik Andelin]

Olisikohan tässä nyt kyse siitä, että sinulla on mielikuva pienestä ruotsinkielisestä koulusta, jossa 7 - 9 -luokkalaisia on parikymmentä per ikäluokka?

Näin taisi tosiaankin olla.

[Jan-Erik Andelin]

Kyllä täytyy valittaen todetta, että ilmapiiri on täällä huomattavasti huonontunut. Poissa ovat pohdiskelut siitä, että vapaasta kielivalinnasta riippumatta ruotsinkielistä eloa Suomessa suvaitaan, tuetaan tai toivotaan menestyvän. Uutta ovat nämä pohdiskelut miten moni saattaa vapaan kielivalinnankin vallitessa valita edelleen innolla ruotsia, ja miten tämä lopputulos on Suomeen propagoitua aivopesua. Uutta on myös, ettei täällä kuunnella aika isojakin myönnytyksiä vapaan kielivalinnan idealle - vain ehdoton antautuminen näyttää enää kelpaavan jonkinlaisen keskustelun pohjaksi. Aika masentavaa. Mutta niin moni seesteisempi keskustelija onkin jo kerännyt kamppeensa täältä.

Joku voi väittää, että syntynyt tilanne on suomenruotsalaisten, ruotsinmielisten ja/tai maamme johtavien syytä kun ovat jääräpäisiä eivätkä keskustele. Ja joku heidän edustajistaan olisi tietty voinut olla täällä keskustelemassa vähän älykkäämmin kuin vain heittämällä ympäriinsä ne tutut fraasit. Toisaalta voi olla myös niin, että tässä foorumissa onkin ruvennut käymään ilmi tämä sanotun vapaan kielivalinnan kakkosagenda, jota pelkäsinkin olevan olemassa; pelti joka rupeaa pilkistämään maalista läpi.

Kannatan teidän juttuanne vähemmän kuin ennen. Oikeastaan voisin siirtyä odottamaan sitä äänestystä. Tokkopa tämä enää tästä parane.

[TK]

Andelin on käynyt vähän vieraisilla VKV:n palstalla, mutta kun ei jutut miellytä, niin lähtiessä haukkuu isäntäväen huonoksi porukaksi. Tällainen käyttäytyminenkö on sitä surujen paljon mainostettua sivistystä?

[Eero Nevalainen]

Harmi. Minä kun ajattelin viimeksi tänään että nämä keskustelut sujuivat oikeasti huomattavasti paremmin kuin aiemmin. Ja täällähän on ollut paljon enemmän porukkaa paikalla kuin pitkään aikaan.

Mutta Jan-Erik yllättää.

Vaikea tajuta, miksi vaikkapa NRR ei ole "seesteinen" keskustelija, koska ilmeisesti hänen kanssaan olet eniten tässä taas viime aikoina vääntänyt.

Epäilen kyllä taasen, että reaktio taisi tulla siitä kun otettiin puheeksi nämä tietyt... ambition-suuntautumis-peruskysymykset mitkä siellä taustalla tuntuvat olevan. Mielenkiintoista, miten suomenkielinen ei vaan kerta kaikkiaan saa puhua niistä.