Opetusministeriön tuntijakotyöryhmä on jättänyt hallitukselle annettavan esityksensä, jonka yksi osa on pakollisen ruotsin aikaistaminen peruskoulun ala-asteelle, joko 2. tai 5. luokalle. Tuntijakotyöryhmän toiminta ja tehty esitys herättävät kummastusta useissa kohdin:

Ruotsin aikaistamiseen liittyvät vaikutukset

Pakollisen ruotsin aikaistamiseen yläasteelta jo ala-asteelle liittyy ilmeinen tarkoitushakuisuus. Toteutuessaan esitys laittaisi peruskoulun ala-asteen kielten opetuksen järjestämisen uusiksi ja sillä voisi olla kielteistä vaikutusta myös opettajakoulutukseen. Ala-asteille olisi saatava – erilaisilla järjestelyillä ja mm. koulutuksen kautta – opettajia, jolla olisi pätevyys ruotsin opettamiseen. Tämän jälkeen ruotsin asema olisi nykyistäkin tiukemmin sidottu suomalaiseen koulujärjestelmään. Kuitenkin kaikki käytettävissä oleva tieto osoittaa, että suomalaiset eivät enää koe ruotsin kieltä näin tärkeäksi. Itse asiassa ruotsi on koko opintopolun ainoana pakollisena aineena vakava este suomalaisten kielitaidon monipuolistumiselle. Euroopan unioni suosittaa kieltenopetuksen perusmalliksi äidinkieltä ja kahta vierasta kieltä. Työryhmän esitys toteutuessaan tulisi entisestään supistamaan suomalaisten vieraitten kielten osaamista, koska suomen, englannin ja pakollisen ruotsin jälkeen pääosalle oppilaista kolmas vieras kieli olisi ja on ylivoimainen. On kuvaavaa, että Elinkeinoelämän keskusliitto pitää – laajaan työnantajien näkemysten selvitykseen perustuen – pakollista ruotsia käytännössä kielitaidon monipuolistumisen esteenä ja siten esteenä maamme menestymiselle globaalissa kilpailussa.

Ehdotus, joka toteutuessaan ei siis tulisi johtamaan suomalaisten kielitaidon monipuolistumiseen, merkitsisi Kuntaliiton arvion mukaan noin 75 miljoonan euron vuosittaisia lisäkustannuksia kunnille.

Kansalaismielipiteiden sivuuttaminen

Tuntijakotyöryhmä sai runsaasti kirjallisia kannanottoja, joissa toivottiin ruotsin kielen opiskelua valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa. Opetushallituksen avaaman keskustelupalstan kuusiosaiseen kysymyssarjaan pyydettiin kansalaisten kannanottoja peruskouluun liittyvistä asioista. Yli puolessa näissä vastauksissa vaadittiin pakollisesta ruotsista luopumista. Työryhmä sivuutti myös sen, että lukuiset asiasta tehdyt tutkimukset osoittavat, että 65-80 prosenttia suomalaista haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi. Työryhmän kanta on täysin kansalaisten enemmistön tahdon vastainen.

Tiedottaminen kelvotonta

Jo työryhmän työskentelyn alkuvaiheissa opetusministeri Henna Virkkunen esitti ruotsinkielisen median kautta alustavia arvioita, että ruotsi tultaisiin aikaistamaan jo ala-asteelle. Samoin työryhmän puheenjohtaja, opetushallituksen pääjohtaja ja svenska nu -järjestön jäsen Timo Lankinen antoi talvella 2010 samansuuntaisia lausuntoja. Onko työryhmän työskentely ollutkin pelkkää kulissia?

Toivomme, että suomenkielinen media ottaisi tämän asian laajaan julkiseen keskusteluun.

3. päivänä kesäkuuta 2010

Vapaa kielivalinta ry