Ruotsin pakollisuutta ei pidä palauttaa yo-kirjoituksiin

Julkaistu 24.11.2008

Ruotsin pakollisuutta ei pidä palauttaa yo-kirjoituksiin

Vuosituhansia ihmiset ovat eläneet Suomessa osaamatta ruotsia. Nykypäivän Suomessa maamme ruotsinkielisille halutaan antaa mahdollisuus elää Suomessa osaamatta suomea. Moniarvoisuus tarkoittaa toisen ja oman elämänmuodon kunnioittamista. Miksi emme antaisi itsellemme mahdollisuutta elää Suomessa suomeksi ja opetellen vain niitä itsellemme vieraita kieliä, joiden taitoa itse koemme tarpeelliseksi tavoitella?

Suomen valtio on kaksikielinen ja hyvä niin. Valtiollinen kaksikielisyys on kunnianosoitus ruotsinkielisen väestönosamme elämänmuodolle ja työlle. Myös ruotsinkielisten pitää voida samaistua Suomen valtioon. Valtiollinen kaksikielisyys kuuluu myös kansallisiin perinteisiimme. On kuitenkin tärkeää oivaltaa, että Suomi ei tarkkaan ottaen ole kaksikielinen maa, vaikka onkin siis kaksikielinen valtio. Fraasi ”Suomi on kaksikielinen maa” sekoittaa käsitteet maa ja valtio.

Nykyinen tulkinta valtiollisesta kaksikielisyydestä tarkoittaa käytännössä sitä, että koko kansa pakotetaan opiskelemaan ja rationaalisesti ajatellen siis myös osaamaan ruotsia. Ruotsin opetus laajeni koko kansaa koskevaksi peruskoulun myötä 1960-luvulla. Ruotsin osaamisen katsotaan kuuluvan tämän mukaisesti yleissivistykseen koulutusyhteiskunnassamme, jolloin se on myös osa koulutetun ihmisen ammattiroolia. Kansainvälistyvässä maailmassa, jossa on neljä ilmansuuntaa, näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Tietoyhteiskunnassa, jossa ei pärjää ilman englantia, ei ole edes viisasta, että kaikki suomalaiset keskittyvät ruotsin opetteluun. Meidän pitäisi nimittäin osata myös muita vieraita kieliä.

Vapaa kielivalinta ry katsookin, että Ruotsin pakollisuutta ei pidä palauttaa yo-kirjoituksiin. Vanhaan palaamisen sijasta Suomessa tulisi aloittaa ennakkoluuloton poliittinen keskustelu kieltenopetuksen uudistamisesta 2000-luvun eurooppalaisia olosuhteita vastaavaksi. Tämä edellyttää myös ruotsin kielen ylikorostuneen aseman ennakkoluulotonta tarkastelua opetuksen kaikilla asteilla. Samansuuntaisia vaatimuksia ovat esittäneet aiemmin mm. useat kielten opetuksen asiantuntijat (esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun kielikeskuksen johtaja Heidi Rontu), Keskustanuorten marraskuussa pidetty liittokokous, sekä muiden puolueiden nuorisojärjestöt.

Ilmari Rostila

Puheenjohtaja

Vapaa kielivalinta ry