Ruotsin kieli venäjää tärkeämpi itärajalla?..

Julkaistu 25.9.2009

Ruotsin kieli venäjää tärkeämpi itärajalla?..

Näin kirjoittaa Karjalan Maa 3.9.2009 ja toteaa kielikysymyksen nostattavan tunteita.

Tohmajärven kunnassa itärajan kupeessa tuskaillaan kielikysymysten kanssa. Kunnan elinkeinoelämä ja opetuspuoli ovat jo 1990-luvun alusta asti yrittäneet saada lupaa kokeilulle, jossa peruskoulun nuorille voitaisiin tarjota valinnan vapautta, haluaisivatko he opiskella opetettavana B1-kielenä ruotsia vai venäjää…

…- On aivan kornia, että idästä saapuu matkustavaisia niin sanotusti taskut täynnä rahaa, mutta liikkeiden henkilökunnassa kielen osaajia ei ole, kun peruskoulussa pakotetaan vailla valinnanvapautta opiskelemaan ruotsia, sanoo lehdessä Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.

Mitä useampaa kieltä ihminen hallitsee, sitä parempi se on globalisoituneessa maailmassa. Riikonen ei olekaan sinällään ruotsin kieltä vastaan, vaan hän peräänkuuluttaa vapautta valita. Kovin montaa vierasta kieltä ei kuitenkaan nuoren lukujärjestykseen voida mahduttaa.

Hallitus kaksinaamainen, otsikoi Karjalan Maa:

Tohmajärven lukion rehtori Arto Juntunen ei mukisematta niele väitettä ruotsin hyödyllisyydestä suomea äidinkielenään puhuville. - Liikemaailmassakin suomalaiset ja ruotsalaiset kommunikoivat hyvin pitkälle englannin välityksellä. On huomattu että keskustelu on hankalaa jos toinen puhuu kieltä äidinkielenään ja toinen vieraana kielenä…

…Juntunen ei ole lainkaan mielissään siitä, että heidän aloitteensa B1-kielen vapaammasta valinnasta on karahtanut joka kerta puihin. Opetusministeri ei esimerkiksi suostunut ottamaan Tohmajärven lähetystöä vastaan. – On mielenkiintoista, että toisaalta valtio on sysännyt kielten opetuksen kunnille, ja sitten kun me pienet ja köyhät kunnat koetamme saada opetukseen omaehtoisuutta, lyödään meitä korville. Tässä suhteessa vaikuttaa, että hallitus on kaksinaamainen. Mutta työ jatkuu, Juntunen toteaa…

…Säädetyt lait ja asetukset ovat tietenkin asioita, joita vastaan ei sovi kapinoida. Juntunen kuitenkin toivoisi, että ihmiset alkaisivat itse miettiä asioita ja maailman muuttuessa myös lakien on syytä muuttua. - Emme voi jatkuvasti elää menneisyydessä. Aika aikansa kutakin, kuten sanotaan. Peruskoululakiin aikoinaan liitetty osuus ruotsin kielen pakollisuudesta oli sekin aikansa tuote, hallituksen lehmänkauppa RKP:n kanssa.

Ruotsin kieli ei kuulunut peruskoulun lakiesitykseen..jatkaa Karjalan Maa:

Moni ei tiedä, että armaalla toisella kotimaisella kielellä ei ollut alun perin minkäänlaista pakollista asiaa kansakoulua seuranneen peruskoulun puitelakiin 1970-luvulla. Paasion hallitus, jonka opetusministerinä toimi Reino Oittinen vuosina 1966 - 1968, oli ehtinyt jo antaa eduskunnalle lakiesityksen, jossa peruskoulun ainoana pakollisena kielenä oli englanti.

Suunnitelmien mukaan edennyt peruskoululaki kuitenkin häiriintyi ja sai siihen kuulumattomia piirteitä, kun Paasion hallitus erosi vuonna 1968 ja uutena hallituksena johtoon nousi Koiviston ensimmäinen hallitus opetusministerinään Johannes Virolainen. Epävakaat poliittiset tilanteet saivat aikaan sen, että uuteen hallitukseen tarvittiin Ruotsalaista Kansanpuoluetta varmistamaan enemmistöhallituksen muodostuminen. RKP käytti tilanteessa ovelasti peukaloruuvia, ja pakotti peruskoululakiin lisättäväksi vaatimuksen englannin lisäksi myös ruotsin pakko-opetuksesta…

(Englanti tosin ei ole pakollinen)

… Helsingin Yliopiston eläkkeelle jäänyt kasvatuksen historian professori Martti Kuikka myöntää, että tapaus ei ole yleisessä keskustelussa. – Käytännössä näin se menee. Takana oli sekä kielipolitiikkaa että hallituksen politiikkaa… …Merkille pantavaa ei ole niinkään itse kielen mukana olo, vaan kaikki minkä tämä laki sai aikaan vähemmistökielisäädöksissä, Kuikka vinkkaa.

…- Tosiasia on, että meillä on onnettomat perinteet. Lakia on hankala muuttaa koska perimmäinen lukko on ruosteessa. Niin pitkään kun RKP on ruotsin kielen lipunkantajana, ei periksi anneta tuumaakaan ja vanhasta pidetään kiinni, Kuikka kuvailee…

…On kuitenkin hyvä kun asioita pohditaan vakavasti ja kiihkotta. Kielikysymys ei ole sementtiin muurattu, mutta kuten historia hyvin opettaa, keskustelua on oltava, tai asiat saatetaan kuopata jossain vaiheessa lopullisesti, Kuikka kiteyttää.