Tiedote 4.3.2015

Kansanedustajien mietittävä kielialoitteen käytännöllisiä näkökohtia

Sivistysvaliokunta jätti mietintönsä Vapaa kielivalinta ry:n kielialoitteesta ja hylkäsi sen. Eduskunta käsittelee asiaa ensi viikolla. Yhdistys toivoo, että kansanedustajat keskittyvät käsittelyssä kielivalinnan käytännöllisiin näkökohtiin.

- Haluaisitko sinä, että sinä tai lapsesi voisivat valita, mitä kieliä he koulussa opiskelevat? 74 prosenttia suomenkielisistä haluaa kielivalinnan kouluihin uusimman Åbo Akademin tutkimuksen mukaan, toteaa Vapaa kielivalinta ry:n varapuheenjohtaja Heikki Orsila.

Kansalaisten tasa-arvoisen koulutuksen kannalta on tärkeää, että ihmisiä ei pakoteta opiskelemaan sellaisia asioita, joita he eivät tarvitse tai koe tarvitsevansa elämässään. Tilastoista näkyy, että 78 prosentissa Suomen kunnista ruotsinkielisten osuus on alle prosentti. Suomessa on viisi yli 100 tuhannen asukkaan kuntaa, joissa ruotsinkielisiä on vain puoli prosenttia. Suomenkielisten tarve osata ruotsia on huomattavasti pienempi verrattuna ruotsinkielisten tarpeeseen osata suomea.

Valiokunta perustelee toisen kotimaisen pakollisuutta yleissivistyksellä. Suomenkielisillä on yleissivistykseensä omiakin näkökohtia. Tähän kuuluu yksilöiden ja kotien vapaa harkinta koskien tarpeellisia vieraita kieliä. Useimmat suomenkieliset pitävät englantia itselleen tarpeellisena kielenä. Englannin osaaminen voidaan tältä pohjalta hyväksyä kuuluvaksi suomenkielisten yleissivistykseen. Tilanne ei ole sama ruotsin kohdalla. Sivistysvaliokunta määritteli ruotsin osaamisen suomenkielisten yleissivistykseksi piittaamatta yksilöiden ja suomenkielisen väestön enemmistön tahdosta. Yleissivistystä ei voi kuitenkaan määritellä kansalle ja kieliväestölle ylhäältä (kouluviranomaisten taholta tai puoluepoliittisesti) – eikä varsinkaan kansan tahdon vastaisesti.

Tarpeettomaksi koettujen asioiden opiskelu syrjäyttää monia oppilaita. Kaksi vierasta kieltä saattaa olla liikaa, verrattuna vaikkapa lisäpanostuksiin äidinkielessä tai matematiikassa. Suurin osa suomenkielisistä opiskelijoista ei hyödy pakolla opiskellusta ruotsista.

Opiskelijoilla on käytössään koulussa vain rajallinen määrä oppitunteja. Tästä syystä jokainen pakollinen oppitunti on väistämättä pois muista oppitunneista. Eduskunnan pitäisi miettiä millä perusteilla joistakin oppiaineista tehdään pakollisia ja toisista valinnaisia.

Teollisuus tarvitsee monipuolista ja hyvää kielitaitoa. Pakollinen ruotsi kaventaa kielitaidon monipuolisuutta eikä saavuta siltä vaadittuja oppimistavotteita. Saksa on Suomen suurin vientimaa 12,1 prosentin osuudella [1]. Suomessa on 300 tuhatta ruotsinkielistä, jotka voivat hoitaa kaupankäyntiä ruotsalaisten kanssa. Puutetta on muiden kielten taidosta.

Ruotsinkieliset palvelut hoituvat parhaiten ruotsinkielisten ja ruotsia vapaaehtoisesti opiskelleiden avulla sekä tietotekniikkaa viisaasti hyödyntäen. Palvelujen laatua voidaan tosiasiassa parantaa esimerkiksi etäpalveluilla. Tämä koskee sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Lapissa järjestetään nykyään jo terveyspalveluja suomenkielisille etänä. Etänä palvelevalla henkilöllä voi olla parempi kielitaito kuin mitä nykyään pystytään tarjoamaan läsnäolemalla.

Eduskunnan kannattaa muistaa, että ruotsinkieltä tarvitaan joka alueella suhteessa ruotsinkielisten asukkaiden määrään. Palvelut hoituvat asettamalla virkojen kielitaitovaatimukset kysynnän perusteella. Kaikkien ei tarvitse opiskella ruotsia, koska kysyntää ruotsille on vain rajallinen määrä.

LISÄTIETOA:

Heikki Orsila
Vapaa Kielivalinta ry:n varapuheenjohtaja
+358407325989

Ilmari Rostila
Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja
+358405229301

TIEDOKSI TOIMITUKSILLE:

Viitteet:

[1] http://www.verkkouutiset.fi/talous/vienti%20venaja%20tammi%20syyskuu-29359

[2] Tutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielestä (2014):
http://vapaakielivalinta.fi/pdf/tutkimus-suomalaisten-mielipiteista-ruotsin-kieleen-2014-12.pdf