Vapaa Kielivalinta  
  Palaute | Jäseneksi | Vetoomus |  
 
Julkaistu 2.4.2021
Toiminnanjohtajan tilannekatsaus
Yhdistystämme tarvitaan edelleen...

Kielikoulutuspolitiikka oli vilkkaan keskustelun kohteena 2010-luvun alussa, mutta keskustelu laantui vuonna 2015 eduskunnan hylättyä kansalaisaloitteen ruotsin opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi.

Eduskunnan enemmistö kannatti tuolloin ruotsin kielen säilyttämistä jokaisen suomalaisen henkilökohtaisena velvollisuutena,vaikka kansan enemmistö on 30 vuoden ajan ilmaissut selkeän kielteisen kantansa ruotsin opiskelun pakollisuuteen. 63-85 % kansasta on mielipidetiedusteluissa ja muissa selvityksissä vuodesta 1990 lähtien vastustanut ruotsin opiskelun pakollisuutta [1].

Osittain unohduksiin painunut kielikysymys heräsi uudelleen eloon kesällä 2019, kun Ruotsalainen kansanpuolue RKP onnistui saamaan uuteen hallitusohjelmaan kirjauksen ruotsin palauttamisesta pakolliseksi myös ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoituspakon palauttamisen etenemisestä ei ole annettu tietoja julkisuuteen.

Kieltenopetus on ollut runsaasti esillä kuluneen maaliskuun aikana, sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Erityisesti kieliammattilaiset ovat korostaneet "kieltenopiskelun hätätilaa".

Medioista mainittakoon Suomen Kuvalehti [2], Helsingin Sanomat [3], Yleisradio [4], Verkkouutiset [5] sekä Kieliverkoston verkkolehti [6].

Julkisuudessa esitetyt keinot "hätätilan" ratkaisemiseksi ovat painottuneet kieltenopiskelun velvoittavuuden lisäämiseen, eivät positiivisiin kannustimiin. Konkreettisena esimerkkinä entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ehdottanut peräti kolmen pakollisen kielen opiskelua äidinkielen lisäksi [5]. Yhdistyksemme huomauttaa, että eurooppalaisiin nuoriin verrattuna suomenkieliset nuoret käyttävät jo nyt kieliopintoihin enemmän aikaa kuin verrokkimaiden nuoret [7].

Kolme pakollista kieltä äidinkielen lisäksi ja korkeakoulujen toimiminen kyseisen kielitaitovaatimuksen "koulutusjatkumon loppupään portinvartijatehtävässä" [8] aiheuttaisi kohtuuttoman kielitaakan suomalaisille nuorille.

Yhdistyksen mielestä kieliopintoja voidaan monipuolistaa

1) nykyisen tuntimäärän asettamissa rajoissa
2) poistamalla ruotsin kielen pakollisuus
3) oikaisemalla vinoutunut kieltenopetuksen tuntijako.

Tällä hetkellä kielikoulutuspolitiikan tärkein valtakunnallinen tavoite näyttää olevan virkamiesruotsin tentti ja todistus ruotsin kielen taidosta erottamattomana osana jokaikistä suomenkielistä korkeakoulututkintoa.

Yhdistyksen toiminnassa tuleekin painottaa korkeakoulututkintojen virkamiesruotsin pakollisuuden poistamista, koska kyseisen pakon pääasiallinen tarkoitus on toimia pelotteena, jotta opiskelijat eivät edes vapaan kielivalinnan oloissa valitsisi muita kieliä alemmilla koulutusasteilla.

Kun virkamiesruotsin pelotevaikutus on poistunut ja alempien koulutusasteiden aikaresurssit on annettu muidenkin kielten kuin vain ruotsin käyttöön, pakollisten kieliopintojen määrää ei tarvitse lisätä, vaan mainittu rakenteellinen muutos riittää. Rakenteelliset muutokset mainitaan myös Kieliverkoston kieltenopettajille suuntaamassa kielivarantoa koskevassa kyselyssä [6].

Toiminnanjohtajan katsaus -osio tulee käsittelemään ajankohtaisia kielikoulutuspolitiikan kysymyksiä vähintään kerran kuukaudessa. Mikäli sinulla on ideoita ja kommentteja sisällön kehittämiseksi, lähetä palautetta juha.lehtonen@vapaakielivalinta.fi.

Juha Lehtonen Toiminnanjohtaja, Vapaa kielivalinta ry 041 753 7204

Viitteet

[1] Kielipolitiikka.net http://www.kielipolitiikka.net/tutkimukset.php
[2] Suomen Kuvalehti 5.3.2021 "Matikka vie kielet" 12.3. "Lukio meni rikki"
[3] Helsingin Sanomat 19.3.2021 "Kielet jäivät jalkoihin"
[4] YLE Radio 1 Roman Schatz Maammekirja 15.3.2021 "Huonontuuko suomalaisten kielitaito" areena.yle.fi
[5] Verkkouutiset 19.3.2021 "Englannilla ylivalta, muut kielet uhanalaisia koulussa, seitsemän korjauskeinoa"
[6] www.kieliverkosto.fi blogitekstit maaliskuu 2021
[7] Eurydice 2017, julkaisussa "Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa" graafi s.19.
[8] Finelc-kannanotto 2012 Toiminnallista ruotsia http://www.kielipolitiikka.net/index.php?kirjoitus2=2





Toiminnanjohtajan tilannekatsaus (huhtikuu 2021) - Yhdistystämme tarvitaan edelleen...




  
     
   
Etusivu