Entinen kieltenopettaja Annamari Jukko HS:ssä

Julkaistu 28.10.2009

Entinen kieltenopettaja Annamari Jukko HS:ssä

Annamari Jukko kirjoitti HS:ssä 22.10

"Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen ehdotti Sunnuntaidebatissa (HS 18.19) pakkoruotsin tilalle vaihtoehdoksi pakkovenäjää. Entisenä kieltenopettajana olen sitä mieltä, että osalle peruskoulun oppilaista pakkoenglanti riittäisi aivan hyvin.

Ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi monipuolistaisi suomalaisten kielivalikoimaa.Tarvitaan sekä suomen, ruotsin että venäjän kieltä taitavia ihmisiä, jotta Suomen historian eri vaiheita voidaan tulkita kullekin aikakaudelle. Kauppa- ja kulttuurivaihtoon tarvitaan monia muitakin kieliä taitavia.

Suomen maaperällä kaksikielisyyden aika on auttamatta ohi. On siirrytty monikielisyyden aikaan. Virkamiehet tai palvelualojen henkilöstö eivät enää tarjoa palvelujaan vain suomeksi ja ruotsiksi vaan harkinnanvaraisesti asiakkaalle sopivalla kielellä kuten englanniksi tai venäjäksi. Sama koskee opasteita, jotka ovat tarvittaessa vain esimerkiksi venäjänkielisiä.

Kiitos maahanmuuton, suomalaisten ulkomaankomennusten ja kielikylpykoulujen, Suomeen on hyvää vauhtia kasvamassa moni(äidin)kielinen väestö.

Jotta kansalaisille voidaan taata tasa-arvoinen kohtelu, myös suomen ja ruotsin kieltä koskevia lakeja on vähitellen muutettava kuten ylioppilastutkinon uudistuksssa tehtiin. Palvelu omalla kielellä paranee eli suomalaisten välinen tasa-arvo lisääntyy, jos peruskoululaiset voivat halutessaan aloittaa ruotsin sijasta esimerkiksi venäjän opiskelun.

Ruotsinkielisiä. jotka ovat viettäneet koko elämänsä ruotsin- tai kaksikielisessä kunnassa, tulee toki edelleen auttaa selviämään kielellisesti oman kuntansa ulkopuolellakin. Sama koskee suomenkielisiä, jotka kielitaidottomina haluavat muuttaa ruotsinkieliseen kuntaan.

Yhteiskunnalle on edullisempaa ylläpitää suomenkielisissä kunnissa ruotsinkielistä tulkkireserviä viittomakielen tulkkien tavoin kuin pyrkiä opettamaan jokaiselle suomalaiselle ruotsia. Tulkkien käyttö takaisi myös kielitaidon tason.

Itäsuomalainen virkamies -ja tässä tapauksessa Itä-Suomi alkaa Lahdesta - kohtaa harvoin yhtään ruotsinkielistä. Jos hän parikymmentä vuotta peruskoulun päättämisen jälkeen tapaa ensimmäisen ruotsinkielisen asiakkaan, kielitaito on jo ruostunut.

On järjetöntä tuhlausta syytää ruotsinkielisten palvelemiseen tarkoitettuja miljoonia näennäiskielitaidon luomiseen Itä-Suomessa."