Vapaa Kielivalinta  
  Palaute | Jäseneksi | Lahjoitukset | Vetoomus |  
 
Julkaistu 24.1.2010

Keskustelussa ja toiminnassa ruotsin saamiseksi vapaaehtoiseksi tehtiin vuoden 2009 lopulla läpimurto. Keskustelun henkinen vire ja asetelma on muuttunut. Aikaisemmin asiaamme pitivät esillä lähinnä tavalliset kansalaiset mielipidekirjoituksissa, joista saattoi aistia syvää turhautuneisuutta. Nyt todelliset mielipidevaikuttajatkin ovat astuneet esiin. Tuoreessa muistissa ovat Keskisuomalaisen päätoimittajan Mervolan pääkirjoitus ja Osmo Soininvaaran blogikirjoitus. Kansalaiset ovat saaneet tärkeän viestin: itsenäinen järjen käyttö ja suomenkielisten oman näkökulman esittäminen on sallittua. Itä-Suomen maakuntien esiintyminen asiassa on ehkä vielä painavampi ilmiö. Itäsuomalaiset haluavat, että kielikoulutus saadaan vastaamaan alueen tarpeita (ruotsin opinnot voisi vaihtaa venäjän opintoihin). Kysymys on maakuntien elinvoimaisuuden kovista kysymyksistä, jotka ovat törmänneet jääräpäisen kielipolitiikan periaatteeseen, joka velvoittaa jokaisen suomenkielisen ylläpitämään maamme kaksikielisyyden rikkautta siten, että jokaisen on opiskeltava ruotsia, ilman poikkeuksia.

Suuria odotuksia tuntijakotyöryhmän työskentelyyn

Kansalaiset ovat kohdistaneet ns. tuntijakotyöryhmän työskentelyyn suuria odotuksia käytännön tarpeita paremmin vastaavien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Tuntijakotyöryhmän puheenjohtajan ja opetusministerin julkiset kannanotot kertovat kuitenkin, että tuntijakotyöryhmä ei tule puuttumaan ruotsin pakollisuuteen. Ruotsin valinnaisuus ei vielä mahdu poliittisen vallan käsitykseen Suomen kaksikielisyydestä ja pohjoismaalaisuudesta.

Edessä on “pitkä marssi

Ruotsin saaminen valinnaiseksi on siis kovan luokan poliittinen kysymys, selvästi hallitusohjelman tasoinen asia. Se tulisi saada seuraavien eduskuntavaalien (2011) jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelmaan. Kanta ei kuitenkaan tule ohjelmaan elleivät puolueet sitä esitä. Nyt vain Perussuomalaiset on valinnaisuuden kannalla, vaikka esimerkiksi vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien kannattajista 80-70 % on valinnaisuuden kannalla. Miten he saavat mielipiteensä kuulumaan puoluetoimistojen sisälle?

Olisi tärkeää saada päättäjät oivaltamaan että valtion kaksikielisyys ja ruotsin vapaaehtoisuus voidaan yhdistää. Olen siis suomalainen ja pohjoismaalainen, vaikka en osaisi ruotsia. Vapaa kielivalinta ry:n kannanotossa tuntijakotyöryhmälle on käsitelty aihetta perusteellisesti (ks. näillä sivuilla).

Yhdistystä tarvitaan “pitkällä marssilla

Vuonna 2007 perustettu yhdistyksemme on nuori, pieni ja aktiiveja vähän. Mihin sitä enää tarvitaan kun yleinen keskusteluilmapiiri on kehittynyt asiallemme paljon suosiollisemmaksi ja on olemassa myös Suomalaisuuden Liitto joka toimii ”pakkoruotsia” vastaan? Yhdistyksen tarve liittyy muutoksen hitauteen ja tähän liittyvään kielipolitiikan periaatteita koskevan pitkäjänteisen kansalaiskeskustelun tarpeeseen. Yhdistystämme tarvitaan politiikan muuttamiseksi ja omaa järjestöä tarvitaan, koska politiikan muuttamisessa on kaikesta päättäen kuljettava pitkä, todennäköisesti useiden vaalikausien mittainen tie. Keskustelun sävy on muuttunut, mutta muutoksen todellinen mahdollisuus on edelleen kaukana. Ei ole nimittäin mitään merkkejä siitä, että suuret puolueet muuttaisivat linjaansa ennen vaaleja. Jos ne eivät muuta linjaansa ennen vaaleja, eivät ne tee sitä vaalien jälkeenkään. Tästä näkökulmasta katsottuna vain Perussuomalaisten meno hallitukseen voisi muuttaa tilanteen.

Vapaa kielivalinta ja Suomalaisuuden Liitto ovat erilaisia järjestöjä. Vapaa kielivalinta ry:n lähtökohta ei ole suomalaisuusliike, jonka perinteitä Suomalaisuuden Liitto jatkaa. Yhdistyksemme lähtee käytännöllisistä kielitaidon tarpeista ja kielipolitiikan kansalaislähtöisyydestä. Ruotsi on saatava vapaaehtoiseksi käytännöllistä syistä ja kansalaisten oikeuksien vuoksi. Vapaa kielivalinta ry ei siis vaadi luopumista Suomen valtion kaksikielisyydestä (ks. yhdistyksen toimintasuunnitelma ja säännöt tällä sivulla). Kielivapaus on mahdollinen nykyisen perustuslain ja siinä ilmaistujen perusoikeuksien puitteissa. Ruotsinkielisten palvelut voidaan järjestää ilman että jokainen (äidinkieleltään suomenkielinen) kirvesmies, levyseppä, terveydenhoitaja, opettaja, insinööri, lääkäri, sosiaalityöntekijä tai toimittaja osaa ruotsia. Suomen kaksikielisyys voi oikeasti olla rikkaus eikä voittopuolisesti velvoite.

Yhdistys on mukana tuulettamassa vanhentuneita käsityksiä, joissa kieliasioita katsotaan eliitin näkökulmasta ja ylhäältä alas, kansan tarpeet, maalaisjärki ja arjen tuntemukset ohittaen. Pyrimme kertomaan näkemyksiämme myös päättäjille. Olemme tässä kaikessa toiminnassa ja keskustelussa vain pieni osa. Nettisivumme tarjoavat kuitenkin pysyvän ja tärkeän väylän näkemyksille, joita esimerkiksi TV ja Hesari hylkii. Kesällä 2009 perustamamme keskustelufoorumi on osoittautunut hyvin tarpeelliseksi ja sitä tullaan kehittämään. Tuo Sinäkin eri yhteyksissä, esimerkiksi nettikirjoittelussa tai lehtien mielipidepalstoilla esille sivujemme olemassaolo!

Valmistautuminen 2011 eduskuntavaaleihin

Eduskuntavaaleissa 2011 ratkaistaan pitkälti kuinka hyvin asiamme etenee. Tämä tulee näkymään ja kuulumaan vaalien alla. Yhdistyksemme on puolueista riippumaton, hallitukseen kuuluu jäseniä useista puolueista. Yhdistys voi kertoa puolueettomasti mitä eri puolueet kielivapaudesta ajattelevat ja miten ne toimivat. Vaalien alla puolueet saattavat tarkistaa linjaansa. Seuraamme tilannetta tarkasti. Sitoudumme myös kertomaan sivuillamme kuka ehdokas ajaa tosissaan ruotsin saamista vapaaehtoiseksi. Yhdistyksen jäsenten paikallistuntemus ja apu on tarpeen, jotta hyvät ehdokkaat saadaan vaalipiireittäin selville ja esille. Voimme antaa ehdokkaista paljon tarkempaa informaatiota kuin vaalikoneet. Viime vaaleissa esimerkiksi YLE:n vaalikoneesta kielikysymys oli jätetty pois. Näin voi käydä myös ensi vaaleissa.

Pysyvänä “piikkinä järjestelmän lihassa

Vielä eräs tärkeä näkökohta yhdistystoiminnan puolesta. Keskustelu ruotsin vapaaehtoisuudesta lainehtii, niin että asia poistuu aina välillä kokonaan valtajulkisuudesta. Vaikka emme haluaisikaan sitä uskoa, näin voi tapahtua myös seuraavien vaalien jälkeen. Vain järjestö voi sitoutua pitämään asiaa esillä jatkuvasti ja sitkeästi. Olemme niin sanotusti piikki järjestelmän lihassa. Voimme mm. kertoa, mitä tekevät/tekivät ne hyvät ehdokkaat, jotka pääsivät läpi. Yhdistyksen jäsenet voivat myös järjestää halutessaan paikallistoimintaa, erilaisia tempauksia tai tapaamisia. Näitä tapaamisia, joissa yhteisesti kiinnostavista aiheista on keskusteltu mukavissa merkissä, on jo ollutkin useilla paikkakunnilla. Mikäli tällainen jäsentoiminta kiinnostaa, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen tai yhdistyksen sihteeriin. Tee myös ehdotuksia erilaisista uusista toimintamuodoista. Edelleen yhdistystoiminnan tarpeellisuudesta: jäsenmäärämme ja aktiivien joukkomme kasvaessa voimme alkaa harkita myös isompien julkisten tapahtumien järjestämistä.

Vireää vuotta 2010 toivottaen,
Ilmari Rostila
Puheenjohtaja
Vapaa kielivalinta ry








 
     
   
Etusivu