Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

[NRR]

Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä, jotta pakkoruotsi voidaan haudata yhtä aikaa kaikilla tasoilla?

Mielestäni asetuksista ei tarvitse välittää, koska niiden pitää kuitenkin perustua lakiin ja toisaalta eduskunta ei päätä niitä, vaan hallituksen päätös riittää.

Lait, joita pitää muuttaa:
- Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 6 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
- Lukiolaki 7 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629
- Perusopetuslaki 11 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Asetukset, joita pitää muuttaa:
- Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 6 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794
- Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 7 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129
- Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta 2 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140801

Tosi paljon kiitoksia A. Salminen, että palasit palstalle kiteyttämään nämä muutokset.

[pentti]

Niin kauan, kuin laki vaatii sitä, mitä kielitaitolain 6 § vaatii, on pakkoruotsille olemassa looginen perustelu.

Perustelu on se, että kielitaitolain 6 § ei voi toteutua, jos kouluissa ei ole pakkoruotsia.

Kielitaitolain 6 § on kuitenkin perusoikeuksien vastainen eli Suomen perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Onko näin?

Huomaan, että NRR ei ole saanut vastausta kysymykseensä.
Minusta on olennainen kysymys onko kielitaitolaki ristiriidassa perustuslain kanssa. Eikö tästä pitäisi nostaa prosessi?
Vai onko ongelmana se, että meillä ei ole perustuslakituomioistuinta? Asia menisi viime kädessä perustuslakivaliokuntaan ja sen varaan ei voi paljon laskea.

[JV Lehtonen]

Niin kauan, kuin laki vaatii sitä, mitä kielitaitolain 6 § vaatii, on pakkoruotsille olemassa looginen perustelu.

Perustelu on se, että kielitaitolain 6 § ei voi toteutua, jos kouluissa ei ole pakkoruotsia.

Kielitaitolain 6 § on kuitenkin perusoikeuksien vastainen eli Suomen perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Onko näin?

Huomaan, että NRR ei ole saanut vastausta kysymykseensä.
Minusta on olennainen kysymys onko kielitaitolaki ristiriidassa perustuslain kanssa. Eikö tästä pitäisi nostaa prosessi?
Vai onko ongelmana se, että meillä ei ole perustuslakituomioistuinta? Asia menisi viime kädessä perustuslakivaliokuntaan ja sen varaan ei voi paljon laskea.

Ristiriita perustuslain kanssa on ilmeinen, koska perustuslain 17 § ei säädä kielellisiä velvollisuuksia,
vaan kielelliset oikeudet. Jos yhden kansanryhmän oikeus on toisen kansanryhmän jokaikisen kansalaisen
absoluuttinen velvollisuus, silloin pakkoruotsi itsessään (kielitaitolaki) on perustuslain hengen vastainen.
Symmetriahan ei toimi, koska meidän suomenkielisten kannalta ei ole merkitystä, lukevatko
ruotsinkieliset suomea vai eivät. He lukevat suomea itsensä, eivät meidän oikeuksiemme takia.
Me taas luemme pakkoruotsia heidän oikeuksiensa turvaamiseksi.
Perustuslaki ei säädä tällaista yksipuolista velvollisuutta!

Laajemman yhteiskunnallisen keskustelun kannalta perustuslakiulottuvuus ei ole kiinnostava,
vaan julkiseen keskusteluun tulee saada ruotsin kielen asema äärimmäisen velvoittavana osana suomalaisuutta.

Tuo äärimmäinen velvoittavuus on ruotsin kielen suurin ongelma.
Ajattelu on vääristynyt ajan mittaan, koska yhden asian ääriliike RKP on ollut hallituksissa
vuosikymmeniä yhteen menoon!

Oliko lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus tehdä ruotsin kielestä rasite ja riippakivi suomenkieliselle väestölle
vai antaa ruotsinkielisille oikeus itse tuottaa tarvitsemansa ruotsinkieliset palvelut ?
Vastaus perustuslain näkökulmasta on:
Lainsäätäjän tarkoitus oli antaa ruotsinkielisille oikeus, mutta lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus ei ollut
tehdä ruotsin kielestä rasitetta suomenkieliselle enemmistölle.


"Ruotsi velvoittavana rasitteena" on RKP:n aikaansaannosta, ei lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, pitää palata perustuslain alkuperäiseen tarkoitukseen.
Se tosin voi olla mahdotonta, koska § 121 muutettiin vuoden 1999 perustuslain uudistuksessa.
Kiinnostaisi tietää, kenen aloitteesta tuo muutos tehtiin.
Mahdollisimman yksikielisistä alueista siirryttiin "kaksikielisyysutopiaan kaikkialla Suomessa"!

Kielitaitolaki nykymuodossaan kuvaa erittäin hyvin ruotsin kielen aseman vinoutumista, sen äärimmäistä velvoittavuutta.

Kielellisten oikeuksien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, joten kielitaitolaki voitaisiin aivan hyvin rajata
poliittisiin virkanimityksiin, kuten Kanadassakin on tehty.

[JV Lehtonen]

121 §
Hallinnolliset jaotukset
Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin,
joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet
saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

121 §. Hallinnolliset jaotukset. Pykälässä säädettäisiin hallinnollisissa jaotuksissa noudatettavista periaatteista ja edellytettäisiin kuntajaon perusteista säädettäväksi lailla. Säännös hallinnon järjestämisessä noudatettavista periaatteista korvaisi kielellistä jaotusta koskevilta osiltaan hallitusmuodon nykyisen 50 §:n 3 momentin.

Pykälän mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Pyrkimys yhteensopiviin aluejaotuksiin merkitsee perustuslaissa säädettäväksi ehdotettua vaatimusta välttää monia erilaisia aluejaotuksia valtion alue- ja paikallishallintoa järjestettäessä. Valtioneuvoston valtion aluejakojen yhtenäistämisestä antaman periaatepäätöksen (6.2.1997) mukaan valtion alueviranomaisten aluejaot yhteensovitetaan maakuntajakoon, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Periaatepäätös on sopusoinnussa ehdotetun perustuslain säännöksen kanssa. Maakuntajaon perusteista säädetään nykyisin maakuntajakolaissa (1159/1997).

Kielellisen jaotuksen osalta ehdotetaan luovuttavaksi nykyisen hallitusmuodon 50 §:n 3 momentissa säädetystä pyrkimyksestä yksikielisiin hallintoalueisiin. Tärkeää sen sijaan on, että hallintoa järjestettäessä otetaan huomioon kielelliset perusoikeudet (17 §) sekä turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään. Säännöksessä korostettaisiin kielellisen yhdenvertaisuuden vaatimusta edellyttämällä näiden mahdollisuuksien turvaamista samanlaisten perusteiden mukaan (ks. myös 17 § 2 mom.).


http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980001

Rakenneuudistusten läpiviemisen takia pakkoruotsi on vallankäytön väline keskustalle ja kokoomukselle...

[NRR]

Kielellisen jaotuksen osalta ehdotetaan luovuttavaksi nykyisen hallitusmuodon 50 §:n 3 momentissa säädetystä pyrkimyksestä yksikielisiin hallintoalueisiin. Tärkeää sen sijaan on, että hallintoa järjestettäessä otetaan huomioon kielelliset perusoikeudet (17 §) sekä turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään. Säännöksessä korostettaisiin kielellisen yhdenvertaisuuden vaatimusta edellyttämällä näiden mahdollisuuksien turvaamista samanlaisten perusteiden mukaan (ks. myös 17 § 2 mom.).
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980001

Rakenneuudistusten läpiviemisen takia pakkoruotsi on vallankäytön väline keskustalle ja kokoomukselle...

No, ketkä olivat tietoisia siitä, että tuossa kohdassa 1998-9 itse asiassa sementoitiin pakkoruotsi ja ruotsinkielisten palvelujen alasajo. Siis ketkä tässä tekivät kauppaa vai halusiko RKP vaihtaa ruotsinkieliset palvelut pakkoruotsiin ja sen takaamiin helpompiin ja tuottoisampiin koulutus- ja etenemismahdollisuuksiin omille lapsilleen?

[JV Lehtonen]

Kielellisen jaotuksen osalta ehdotetaan luovuttavaksi nykyisen hallitusmuodon 50 §:n 3 momentissa säädetystä pyrkimyksestä yksikielisiin hallintoalueisiin. Tärkeää sen sijaan on, että hallintoa järjestettäessä otetaan huomioon kielelliset perusoikeudet (17 §) sekä turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään. Säännöksessä korostettaisiin kielellisen yhdenvertaisuuden vaatimusta edellyttämällä näiden mahdollisuuksien turvaamista samanlaisten perusteiden mukaan (ks. myös 17 § 2 mom.).
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980001

Rakenneuudistusten läpiviemisen takia pakkoruotsi on vallankäytön väline keskustalle ja kokoomukselle...

No, ketkä olivat tietoisia siitä, että tuossa kohdassa 1998-9 itse asiassa sementoitiin pakkoruotsi ja ruotsinkielisten palvelujen alasajo. Siis ketkä tässä tekivät kauppaa vai halusiko RKP vaihtaa ruotsinkieliset palvelut pakkoruotsiin ja sen takaamiin helpompiin ja tuottoisampiin koulutus- ja etenemismahdollisuuksiin omille lapsilleen?

Sitä ovat muutamat RKP-kriittiset kysyneet myös ankkalammikossa. Heidät on leimattu pettureiksi ja yritetty vaientaa!
Mutta looginen selitys pakkoruotsin pysyvyydylle tuo 121 § muutos kieltämättä on,
siis valtapolitiikan näkökulmasta..
On aiheellinen kysymys,
lisääntyykö vai väheneekö ruotsi kielen domain, kun ruotsinkielisyys korvataan pakotetulla ruotsinkielisyydellä ?
Tästä pykälämuutoksesta ei ole juuri keskusteltu, mutta kyllä se vaikuttaa aika merkittävä olevan.
Se mahdollistaa ruotsinkielisten erityisratkaisujen alasajon ja niiden korvaamisen kaksikielisillä rakenteilla
ja velvoiteruotsilla.
Me maksamme siis valtapolitiikan aiheuttamaa ruotsivelkaa!

Looginen selitys pakkoruotsille on siis olemassa, ja siksi valtaapitävät eivät hyväksy kansalaisten kapinaa.
Se sotkee suuremman suunnitelman eli maan de facto yksikielistämisen rakenneuudistusten kautta.

Pitäisikö tämä taistelu sitten lopettaa ?
Ei suinkaan, mutta ruotsinkieliset erityisratkaisut on poissuljettu vaihtoehto.
Niihin ei enää ole paluuta!
Kaikkein huvittavinta tässä on, että meitä syytetään kaksikielisyyden tuhoajiksi,
vaikka rakenneuudistus ja pakkoruotsi sen kaksikielisyyden tuhoavat!

Eli kampanja jatkuu! Ei muutoksia sen suhteen, mutta aika mielenkiintoista, eikö vaan!

[NRR]

Tästä pykälämuutoksesta ei ole juuri keskusteltu, mutta kyllä se vaikuttaa aika merkittävä olevan.
Se mahdollistaa ruotsinkielisten erityisratkaisujen alasajon ja niiden korvaamisen kaksikielisillä rakenteilla
ja velvoiteruotsilla.

Eikö Brax oikeusministerinä sitten tiennyt tätä vai eikö vain halunnut vedota tähän, kun hän kysyttäessä ilmoitti, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia?

Koska RKP:llä on niin valtavan hyvät kielipoliittiset asiantuntijat, minun on vaikea uskoa, etteivät he olisi tienneet, mitä ollaan tekemässä. Itse asiassa uskon, että he olisivat saaneet sekä pakkoruotsin että yksikieliset ratkaisut, mikäli olisivat halunneet. Onko jokin syy, miksi RKP:n eliitti olisi valinnut yksikielisten ratkaisujen purkamisen ihan tietoisesti? Kaksikielisyysilluusion vahvistaminen?

[JV Lehtonen]

Tästä pykälämuutoksesta ei ole juuri keskusteltu, mutta kyllä se vaikuttaa aika merkittävä olevan.
Se mahdollistaa ruotsinkielisten erityisratkaisujen alasajon ja niiden korvaamisen kaksikielisillä rakenteilla
ja velvoiteruotsilla.

Eikö Brax oikeusministerinä sitten tiennyt tätä vai eikö vain halunnut vedota tähän, kun hän kysyttäessä ilmoitti, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia?

Koska RKP:llä on niin valtavan hyvät kielipoliittiset asiantuntijat, minun on vaikea uskoa, etteivät he olisi tienneet, mitä ollaan tekemässä. Itse asiassa uskon, että he olisivat saaneet sekä pakkoruotsin että yksikieliset ratkaisut, mikäli olisivat halunneet. Onko jokin syy, miksi RKP:n eliitti olisi valinnut yksikielisten ratkaisujen purkamisen ihan tietoisesti? Kaksikielisyysilluusion vahvistaminen?

Ei perustuslaki vaadikaan pakkoruotsia, mutta poliittisessa kaupankäynnissä on voitu sopia, että
leikitään tätä leikkiä yhdessä, turvaten kaksikielisyysilluusio ja sen tuomat hyödyt bättre folkin ydinporukalle,
ja RKP:n roolina oli viedä sanomaa eteenpäin esim. Pohjanmaalle, että "kaksikielisyys kyllä turvaa ruotsinkieliset palvelut"..

RKP:n jättäminen hallituksen ulkopuolelle 2015 mahdollistaa rakenneuudistusten käynnistämisen oikein kunnolla,
kun aina voi vedota perustuslain 121 §, 17 § , kielitaitolakiin ja pakkoruotsiin-- ne turvaavat palvelut!
Siksi Haglund erosi, hän epäonnistui tärkeimmässä tehtävässään.. Hän ei päässyt mukaan
sisälle sotkemaan asioita.. ja eduskunta kaatoi 2015 kansalaisaloitteen, jotta illuusio säilyisi.

Kuka oli päättämässä 90-luvulla, kuka oli aloitteentekijä perustuslain muuttamiseksi,
toivon, että esim. Janne Väistö vastaa siihen väitöskirjassaan.
121 § muutos on ensiarvoisen tärkeä pakkoruotsin pysyvyyden ymmärtämisen kannalta.

Tai poistuuhan pakkoruotsi viimeistään sitten, kun kaikki rakenteet on kaksikielistetty -
ja kaksikielistäminen johtanut yksikielisyyteen.
Itse olisin mieluummin sallinut ruotsinkieliset erityisratkaisut, mutta poliittinen peli meni toisin.
Mitä siellä taustalla oli ja ketkä osallistuivat peliin, ei aavistustakaan!

Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen siihen, että tässä alkaa löytyä jokin logiikka,
vallankäytön logiikka. On ollut todella vaikeaa seurata päällisinpuolin järjetöntä toimintaa.

Huomaa muuten, että eduskunnassa ei sanallakaan viitattu tuohon pykälään 121§, kun
perusteltiin pakkoruotsin tarpeellisuutta, vaan kansaa pidettiin pilkkanaan hölynpölyllä.

Eduskunnan viestin kärjen suuntaamisen ruotsinkielisille kyllä ymmärtää 121 § taustaa vasten.
Olihan RKP vaihtanut alueperiaatteen pakkoruotsin velvoittavuuteen! Eli se viesti oli mennyt
perille, siis että konkreettisten alueiden menetyksen korvaa ikuinen pakkoruotsiläänitys suomenkielisten ajankäyttöön!

Palaset loksahtelevat paikoilleen, kun jaksaa tarpeeksi kaivaa!

Mutta kuten sanottu, ei tätä hyväksyä tarvitse, vaikka logiikkaa alkaakin löytyä!

[A. Salminen]

Huomaan, että NRR ei ole saanut vastausta kysymykseensä.
Minusta on olennainen kysymys onko kielitaitolaki ristiriidassa perustuslain kanssa. Eikö tästä pitäisi nostaa prosessi? Vai onko ongelmana se, että meillä ei ole perustuslakituomioistuinta? Asia menisi viime kädessä perustuslakivaliokuntaan ja sen varaan ei voi paljon laskea.

Asiasta voisi ihan ensimmäiseksi tehdä kantelun oikeuskanslerille, jotta hän veisi asiaa eteenpäin. On matemaattinen fakta, että kielitaitolain 6 § on yhdenvertaisuuden eli perustuslain 6 §:n vastainen, kun kielitaitolain 6 § vaatii, että ruotsinkielisiä varten on oltava 18-kertainen määrä ruotsia osaavia valtion työntekijöitä verrattuna siihen, mitä heitä on suomenkielisiä kohden.

[JV Lehtonen]

Huomaan, että NRR ei ole saanut vastausta kysymykseensä.
Minusta on olennainen kysymys onko kielitaitolaki ristiriidassa perustuslain kanssa. Eikö tästä pitäisi nostaa prosessi? Vai onko ongelmana se, että meillä ei ole perustuslakituomioistuinta? Asia menisi viime kädessä perustuslakivaliokuntaan ja sen varaan ei voi paljon laskea.

Asiasta voisi ihan ensimmäiseksi tehdä kantelun oikeuskanslerille, jotta hän veisi asiaa eteenpäin. On matemaattinen fakta, että kielitaitolain 6 § on yhdenvertaisuuden eli perustuslain 6 §:n vastainen, kun kielitaitolain 6 § vaatii, että ruotsinkielisiä varten on oltava 18-kertainen määrä ruotsia osaavia valtion työntekijöitä verrattuna siihen, mitä heitä on suomenkielisiä kohden.

Kuka tällaisen kantelun voi tehdä ?
Esim. perustuslakivaliokunta ei ota kantaa yksittäisen kansalaisen tekemään kanteluun.
Toisaalta juuri perustuslakivaliokunnalla on nyt vihdoin viimein tilaisuus antaa selkeä lausunto,
onko yhden ruotsinkielisen oikeus tosiaan jokaikisen 19 suomenkielisen ja vieraskielisen absoluuttinen velvollisuus ?

Pakkoruotsitulkinnoissa on epämääräinen maininta, että "suoraa velvoitetta opiskella pakkoruotsia ei ole,
mutta mutkan kautta kaikkien on pakko lukea, koska velvollisuus on oikeus"

Odottaisin nyt perustuslakivaliokunnalta selkeää vastausta kahteen kysymykseen:

Onko yhden ruotsinkielisen oikeus 19 muunkielisen velvollisuus ?
Tarvitaanko ruotsinkielisen palvelun turvaamiseen erillisiä ruotsinkielisiä hallintorakenteita ?

Viimeksi mainittuja hallitus ja kunnat ovat jo alkaneet purkaa, mutta pakkoruotsi on jumissa.

Pakkoruotsin jumitus on eliitille sopiva olotila, koska siinä ei joudu ottamaan kantaa arkijärjelle selvään asiaan'
eli 5 %:n vähemmistön pakkoon opiskella 95 %:n yhteinen kieli.
Arkijärki sanoo, että 5 % pitää opiskella enemmistön kieli, mutta ei päinvastoin.
Poliitikolle tämä on mahdoton käsittää!

[NRR]

Minusta on olennainen kysymys onko kielitaitolaki ristiriidassa perustuslain kanssa. Eikö tästä pitäisi nostaa prosessi? Vai onko ongelmana se, että meillä ei ole perustuslakituomioistuinta? Asia menisi viime kädessä perustuslakivaliokuntaan ja sen varaan ei voi paljon laskea.

Asiasta voisi ihan ensimmäiseksi tehdä kantelun oikeuskanslerille, jotta hän veisi asiaa eteenpäin. On matemaattinen fakta, että kielitaitolain 6 § on yhdenvertaisuuden eli perustuslain 6 §:n vastainen, kun kielitaitolain 6 § vaatii, että ruotsinkielisiä varten on oltava 18-kertainen määrä ruotsia osaavia valtion työntekijöitä verrattuna siihen, mitä heitä on suomenkielisiä kohden.

Kuka tällaisen kantelun voi tehdä ?
Esim. perustuslakivaliokunta ei ota kantaa yksittäisen kansalaisen tekemään kanteluun.
Toisaalta juuri perustuslakivaliokunnalla on nyt vihdoin viimein tilaisuus antaa selkeä lausunto,
onko yhden ruotsinkielisen oikeus tosiaan jokaikisen 19 suomenkielisen ja vieraskielisen absoluuttinen velvollisuus ?

Pakkoruotsitulkinnoissa on epämääräinen maininta, että "suoraa velvoitetta opiskella pakkoruotsia ei ole,
mutta mutkan kautta kaikkien on pakko lukea, koska velvollisuus on oikeus"

Odottaisin nyt perustuslakivaliokunnalta selkeää vastausta kahteen kysymykseen:

Onko yhden ruotsinkielisen oikeus 19 muunkielisen velvollisuus ?
Tarvitaanko ruotsinkielisen palvelun turvaamiseen erillisiä ruotsinkielisiä hallintorakenteita ?

Viimeksi mainittuja hallitus ja kunnat ovat jo alkaneet purkaa, mutta pakkoruotsi on jumissa.

Pakkoruotsin jumitus on eliitille sopiva olotila, koska siinä ei joudu ottamaan kantaa arkijärjelle selvään asiaan'
eli 5 %:n vähemmistön pakkoon opiskella 95 %:n yhteinen kieli.
Arkijärki sanoo, että 5 % pitää opiskella enemmistön kieli, mutta ei päinvastoin.
Poliitikolle tämä on mahdoton käsittää!

Selvää vastausta on ollut ihan mahdoton saada.

Brax oikeusministerinä (2007-2011) totesi, ettei pakkoruotsi ole perustuslaissa.

Syksyllä 2010 Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi ÅA antoi Suomen perustuslaista tulkintansa Suomen Kuvalehdestä 34/2010:
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa [näin ei Kanadassa ole, mutta ei anneta todellisuuden haitata]. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”
RKP:n Henrikssonin siirtyessä oikeusministeriksi edelliseen hallitukseen hän kutsui Suksen oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön kehittämispäälliköksi - mikä sanaleikki!

Edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo 3.10.2014: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Näyttää siltä, että pakkoruotsittajien eliitille sopii parhaiten se, ettei mitään vastausta anneta.

Kuka voisi tehdä kantelun? Kansanedustaja?

[JV Lehtonen]

Näyttää siltä, että pakkoruotsittajien eliitille sopii parhaiten se, ettei mitään vastausta anneta.

Voinhan minä tehdä kantelun/kyselyn/keskustelunavauksen kaikille mahdollisille tahoille.
Tulkoon sitten bumerangina takaisin, kuten tähänkin asti!

Onkohan tämä tarpeeksi selvästi väännetty rautalangasta ?

Nykyinen tilanne:
1)Jokainen suomenkielinen on velvollinen lukemaan ruotsia vuosikausia opintojen kaikilla asteilla.
2)Jokaisella ruotsinkielisellä on oikeus saada palvelua ruotsiksi Suomessa (jokaisen ruotsinkielisen
kielelliset oikeudet turvataan perustuslain 17 § nojalla)

Millainen suhde näillä kahdella asialla on ?

Svekomaaninen tulkinta:
Jokaisella suomenkielisellä on velvollisuus lukea ruotsia!
Mistä tämä velvollisuus tulee ?
Jokaisen suomenkielisen velvollisuus lukea ruotsia tulee siitä, että
ruotsinkielisellä on kielelliset oikeudet ja nämä oikeudet valtio on sitoutunut turvaamaan.

Jotta suomenkielisellä olisi OIKEUS päästä sellaiseen virkaan, jossa virka-aseman tuomana velvollisuutena
on ruotsin kielen taito,
suomenkieliselle muodostuu velvollisuus lukea ruotsia.. Siis velvollisuus, jotta olisi "oikeus" -- täyttää toinen velvollisuus..

Svekomaanin retoriikassa toisen velvollisuuden aiheuttama ensimmäinen velvollisuus,
joka siis turvaa ruotsinkielisen oikeuden,
onkin ..suomenkielisen -- OIKEUS.

Eli ruotsinkielisen oikeus on suomenkielisenkin.. oikeus!!

Onkohan missään valiokunnissa koskaan ihan oikeasti keskusteltu tästä umpikujasta ?

Suomenkielisen näkemys:
Suomenkielisellä on koulutuspolitiikkaan sisäänrakennettu ruotsivelvollisuus,
jotta ruotsinkielisen oikeus toteutuisi, vaikka suomenkielinen
ei koskaan edes kohtaisi ruotsinkielistä, joka viranomaiselta oikeuksiaan vaatii..
Näin saadaan aikaan valtava ruotsinkielisten oikeuksia turvaava valmiusjoukko, jolle ei
ole mitään muuta käyttöä kuin olla palveluvalmiudessa.

Perustuslakivaliokunnan/oikeuskanslerin/oikeusasiamiehen tulisi ottaa selkeä kanta,
onko ylipäätään perustuslain (hengen) mukaista, että ruotsia puhuvan oikeus on jokaisen suomenkielisen velvollisuus
ja että jokaista ruotsinkielistä kohti on 19 hengen muunkielinen valmiusjoukko palveluvalmiudessa.

Jos se (ruotsinkielisen oikeus) ei ole jokaisen suomenkielisen velvollisuus, millainen velvoittavuus kieliryhmän tasolla on oikeuksien turvaamisen
kannalta välttämätön ? 5, 10 vai 20 % ? Esim. asevelvollisuudessa luku on 40 % ikäluokasta, mutta ruotsivelvollisuudessa 100 %.

[Hillevi Henanen]

Perustuslakivaliokunnan/oikeuskanslerin/oikeusasiamiehen tulisi ottaa selkeä kanta,
onko ylipäätään perustuslain (hengen) mukaista, että ruotsia puhuvan oikeus on jokaisen suomenkielisen velvollisuus
ja että jokaista ruotsinkielistä kohti on 19 hengen muunkielinen valmiusjoukko palveluvalmiudessa.
.

Sanoisin, että melkoista vähättelyä tuo 19 henkeä.
95%:lla Suomen maapinta-alasta on ruotsinkielisten osuus 4,1 promillea, eli palveluvalmiudessa on jokaista suomenkielisten kuntien ruotsinkielistä kohti 240 henkilöä.
Tämä on se suomenkielinen Suomi, jossa asuu 3,7 miljoonaa ihmistä, eli 67% väestöstä.

Näiden 264 kunnan joukossa on 108 kuntaa, joissa on yhteensä yli 425000 asukasta ja joissa on alle 10 ruotsinkielistä/kunta, 12:ssa puhdas nolla. Ruotsinkielisiä siis yhteensä 108 kunnassa 360, eli joka 1185:s näissä kunnissa on "ruotsinkielinen".
Suunnilleen sama määrä asukkaita siis kuin kaikissa kaksikielisissä kunnissa joissa on yli kymmenen prosenttia ruotsinkielisisä.

Lisäksi asuu 1,35 miljoona ihmistä 7 kaksikielisessä kunnassa joissa ruotsinkielisten osuus on alle 10% eli 74000 henkilöä.
270000 asuu kaksikielisissä suomienemmistöisissä kunnissa joissa on yli 10% ruotsinkielisiä.

Liiemmin ei opiskelijoiden kannata satsata siihenkään, että isona muuttaisi ruotsinkieliseen kuntaan, kun muuttoliike on jo kauan ollut päinvastainen, eli ruotsinkieliset muuttavat näistä kunnista mm suomenkielisiin kuntiin palveltaviksi.
Nähtäväksi jää näkyykö pakkoruotsin aikaistaminen tässä muuttotilastossa.

Suomessa on 15 ruotsienemmistöistä kaksikielistä kuntaa, joissa asuu 156000 asukasta, joista ruotsinkielisiä 109200. (Vuonna 2015 -623 ruotsinkielistä, joten vähenemisvauhti on kovaa.)
Näiden 15 kunnan kaksikielisyyttä valtio avustaa 30 miljoonalla eurolla vuodessa.

Valtionapuhan muuttui 2015 alusta, koska edellinen versio oli sidottu kunnan ruotsinkielisten määrään. Ruotsinkielisten määrä taas on viimeisten 35 vuoden aikana laskenut 32 vuotena, joten koska ruotsinkielisten asema ei saa heikentyä, muutettiin sääntöjä viime vuoden alusta niin että määrään vaikuttaakin kunnan koko asukasmäärä ruotsinkielisten lisäksi.
Vantaa esim. saa 4 miljoonaa asukasmäärän mukaan ja 1,4 miljoonaa vähistä ruotsinkielisistään. Vaikka ruotsinkielisten määrä menisi kuinka alas, saisi Vantaa silti sen neljä milliä kaksikielisyyden leikkimisestä tai tietenkin enemmän väkimäärän muuten kasvaessa.

[NRR]

Selvää vastausta [siihen miksi meillä on pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon] on ollut ihan mahdoton saada.

Brax oikeusministerinä (2007-2011) totesi, ettei pakkoruotsi ole perustuslaissa.
---
Edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo 3.10.2014: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Tuossa siis Vahasalo sanoi selkeästi, että pakkoruotsin peruste on vain ja ainoastaan ruotsinkieliset palvelut.

Mutta - tätä ei sitten enää sanotakaan, kun aloite on kaatunut. Sitten vaietaan palveluruotsista. Iltalehdessä neljä kuukautta edellisen kommentin jälkeen Vahasalo muotoileekin asian näin:

- Valiokunta käsitteli asiaa vain koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta, ei perustuslain tai kielellisten perusoikeuksien näkökulmasta, Vahasalo perusteli valiokunnan päätöstä.

- Kansalliskieliä koskevat perustaidot kuuluvat yleissivistykseen.

Vahasalon mukaan ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on laajempi "yhteiskunnallinen, historiallinen ja sivistyksellinen ulottuvuus", joka pitää ottaa huomioon tarkasteltaessa ruotsin kielen asemaa osana opetuksen kokonaisuutta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015022 ... 1_uu.shtml

Ja tässä puhutaan häveliäästi "perustaidoista", vaikka kyse on ainoasta pakollisesta kielestä ja ainoasta pakollisesta oppiaineesta kaikilla koulutuksen tasoilla, alakoulusta yliopistoon!

Tämä kahden tason puhe on uskomatonta - ja se, että perusteluja vain kierrätetään sitä mukaan kuin niitä kumotaan. Tuossa aloitteen kaatuessa oli tärkeää, ettei perusteeksi enää nostettu alle viiden prosentin palveluja.

[NRR]

Toisaalla netissä tämä keskustelu:

RKP on luonut noidankehän "kielitaitolaki-virkamiesruotsi-pakkoruotsi"-
Pakkoruotsia pitää lukea, koska virkamiesruotsi.
Virkamiesruotsia pitää lukea, koska kielitaitolaki.
Looginen ratkaisu tämän noidankehän murtamiseksi on kielitaitolain
kumoaminen!
Mitä seurauksia kielitaitolain kumoamisella olisi ?
Kielilakiin se ei vaikuta mitenkään, joten mitään seurauksia kielellisten
oikeuksien toteutumisen kannalta ei ole.
Kielitaitovaatimuksia voidaan asettaa tarpeen mukaan, ei turhaan,
kuten nyt kielitaitolain kauttaa tehdään!

Perustuslaki ei vaadi kielitaitolakia, vaan kielilaki riittää aivan hyvin.
Kielitaitolaki on turha ja siksi se pitää kumota.

Perustuslaki ja kielilaki turvaavat ruotsinkielisten oikeudet ilman kielitaitolain aiheuttamaa suomenkielisiin kohdistuvaa simputusta!

Seuraava kansalaisaloite pitää tehdä kielitaitolaista eli aloite,
joka vaatii kielitaitolain kumoamista!

Samalla poistuu virkamiesruotsi, minkä tuloksena myös pakkoruotsilta putoaa pohja!