Kysely foorumilaisille

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kysely foorumilaisille

#46 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.09.2013 00:01

JV Lehtonen kirjoitti: Asenteenmuutoksella saamme ilman lainmuutostakin aikaan kielivapaustilanteen.
Jos menemme statuksen muuttamisen kautta, emme näe muutosta vuosikymmeniin.
Kuten tässäkin keskustelussa näemme, olemme jo keskenämmekin jumissa!
Näin. Muuten ollaan todella pitkän muutosvaiheen edessä ja pakkoruotsi jatkaa lastenlapsillemme.

Se, että joku haluaa nostaa pohdintaan myös kielipolitiikan ja sen mahdollisen uudistamisen, on ok - toivon, että se käydään omana keskustelunaan.

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kysely foorumilaisille

#47 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.09.2013 00:25

Jaska kirjoitti:Suomen kansa koostuu kolmesta eri kieliryhmästä, joilla on eri äidinkielet.
Tämä on ihan ok. Ja jos kansan värikylläisyyttä kielten kohdalla halutaan kuvata, kai täytyy lisätä myös uudemmat kieliryhmät. Meillä on Suomessa syntyneitä tai täällä varhaisesta iästä kasvaneita nuoria, joiden äidinkieli ei ole suomi, saame tai ruotsi ja jotka silti kokevat kuuluvansa jo "Suomen kansaan".

Ruotsissa alleviivataan yhteistä kieltä ruotsalaisuuden perustana.

"Uudet Ruotsin kansalaiset kokoontuivat keskiviikkona, maan kansallispäivänä, juhlatilaisuuksiin ympäri maan. Prinssi Daniel otti osaa juhlaan Malmön oopperatalolla. Puheessaan prinssi sanoi, että ruotsalaiset jakavat yhteisen kielen, maan, yhteisön ja vastuun. Hän lausui myös, että ruotsalaisuus ei katso ihonväriä tai aksenttia."

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/119474 ... mossa.html

Miten vastaava puhe pitäisi muotoilla Suomessa?

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Kysely foorumilaisille

#48 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 17.09.2013 00:38

Jospa ratkaisu kuitenkin on erottaa koulutus-, kieli- ja palvelupolitiikka toisistaan kokonaan pakollisesta ruotsista puhuttaessa. Jaska on kyllä oikeassa siinä, että kielitaidon tarve liittyy kielen statukseen ja sen myötä myönnettäviin palveluihin. Yhteiskunnan on myös koulutettava tietty kielivaranto, jotta yhteiskunta toimisi omavaraisesti ja järkevästi. Mutta jos me kuitenkin jätetään tuo kytkös sivuun hetkeksi.

Oletetaan, että pakollinen ruotsi poistuu vkv-läisten toivomalla tavalla. Jos kielipolitiikka muutoin ei muutu, ja ihmisillä on oikeus tiettyihin palveluihin niin kuin tähänkin asti, palvelupolitiikka on mietittävä joltakin toiselta pohjalta. On myönnettävä, että ruotsinkielisten palveluiden tarve on vähentynyt viime vuosina ratkaisevasti. Niitä ei kuitenkaan ei voida rajata joihinkin "ummikkomummoihin", vaan tarpeita on skaalautuvasti eri yksilöiden kohdalla. Nämä tarpeet eivät yksilöiden kohdalla muutu, vaikka kuntarakennetta muutettaisiin, niin kuin JV uskoo:
JV Lehtonen kirjoitti:Kuntien yhdistyessä ei enää ole ruotsalaisia kuntia, vaan ainoastaan kaksikielisiä kuntia.
Jos palveluita ei ratkaista kieli- ja koulutuskysymysten yhteydessä, ne ratkaistaan sitten jossakin muussa kontekstissa. Silloin ne ratkaistaan esim. aluepolitiikan yhteydessä, jolloin ne katsotaan yhdessä muun maan tarpeiden kanssa. Jos kysytään, eivätkö suomenruotsalaiset, tai maahanmuuttajat, voi hoitaa palveluitaan itse?, voidaan kysyä aivan samaa muuallakin Suomessa. Eivätkö kainuulaiset voi hoitaa palveluitaan itse? Juankoskelaiset? Kemijärveläiset?

Palveluista puhuttaessa on muuten jäänyt joku vanha mustavalkoinen SF-filmi kelaan, josta tämä ristiriitainen lause JV Lehtosen ajattelussa:
JV Lehtonen kirjoitti:Ruotsinkielisen tai maahanmuuttajan ei oleteta opiskelevan suomen kieltä sen takia, että hän voisi palvella suomenkielisiä,vaan sen takia, että hänellä on edellytykset selviytyä suomenkielisen enemmistön asuttamassa maassa.
Jaa. Mikä on ero sillä, että palvelee suomenkielisiä tai että selviytyy suomenkielisen enemmistön asuttamassa maassa? Suurin osa yhteiskunnastamme on palveluyhteiskunta, jossa me myymme tai tuotamme palveluita toisillemme. Tässä on nyt vaan jäänyt joku outo fontti päälle, että suomenkielinen on ruotsinkielisen palvelija, jos hän osaa ruotsia. Jos maahanmuuttaja tai suomenruotsalainen taas osaa suomea ja menee vaikkapa Talvivaaralle töihin, hän ei palvele suomenkielistä yhteiskuntaa, vaan "selviytyy siinä".

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kysely foorumilaisille

#49 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.09.2013 05:46

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Yhteiskunnan on myös koulutettava tietty kielivaranto, jotta yhteiskunta toimisi omavaraisesti ja järkevästi.
On eri asia hakea kielivarantoa kieliopintoja mainostamalla ja ohjaamalla resursseja toivottuihin kieliopintoihin kuin yksinkertaisesti heittelemällä pakkoja ihmisille, joilla ei oikeasti mitään käytännöstä nousevaa intressiä tuohon pakolliseen kieleen olisi.

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Mikä on ero sillä, että palvelee suomenkielisiä tai että selviytyy suomenkielisen enemmistön asuttamassa maassa?
Mikä ero on sillä, että opiskelee kieltä valmistautuakseen mahdollisuuteen, että joutuu antamaan tuon kielen puhujille palvelua, tai siksi, että voi osallistua oman alansa tieteelliseen keskusteluun, oman harrastuksensa kansainvälisiin tapahtumiin, voi keskustella niin matkoilla kuin netissä eri maista tulevien ihmisten kanssa, voi harrastaa kulttuuria jonka kokee itselleen läheiseksi, johon mahdollisesti omaa juuret jne.

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Suurin osa yhteiskunnastamme on palveluyhteiskunta, jossa me myymme tai tuotamme palveluita toisillemme. Tässä on nyt vaan jäänyt joku outo fontti päälle, että suomenkielinen on ruotsinkielisen palvelija, jos hän osaa ruotsia. Jos maahanmuuttaja tai suomenruotsalainen taas osaa suomea ja menee vaikkapa Talvivaaralle töihin, hän ei palvele suomenkielistä yhteiskuntaa, vaan "selviytyy siinä".
Ei missään vaadita, että 95% muunkielisiä opiskelee yhtä viiden prosentin vähemmistökielen vain, jotta viiden prosentin vähemmistön palvelut voisi toteutettua ilman, että tuo vähemmistö itse ottaa vastuun palveluiden järjestämisestä.

RKP:n kansanedustaja Nylanderin mukaan on tärkeä tehdä selväksi yhteys [pakollisen] kouluruotsin ja ruotsinkielisten palvelujen välillä. - Kouluruotsi on perusta sille, että palveluja voidaan antaa ruotsiksi ja olla osa ruotsinkielisyyttä. Olemme täysin riippuvaisia suomenkielisistä, jotka osaavat ruotsia. ("Enligt Nylander är det viktigt att göra sambandet mellan skolsvenskan och svenskspråkig service tydligt. – Skolsvenskan är grunden för att kunna ge service på svenska och kunna vara en del av det svenska.Vi är fullständigt beroende av finskspråkiga som kan svenska." http://hbl.fi/nyheter/2013-08-06/483346 ... -riksdagen)

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Oletetaan, että pakollinen ruotsi poistuu vkv-läisten toivomalla tavalla. Jos kielipolitiikka muutoin ei muutu, ja ihmisillä on oikeus tiettyihin palveluihin niin kuin tähänkin asti, palvelupolitiikka on mietittävä joltakin toiselta pohjalta.
Juuri tähänhän suomenruotsalaisten olisi pitänyt jo pitkään keskittää resurssinsa ja viisaat ajatuksensa eikä painottaa kaikin resurssein ja poliittisin lehmänkaupoin pakkoruotsia.

Koska islantilaisia on niin vähän (kutakuinkin saman verran kuin suomenruotsalaisia) eikä heillä ole mahdollisuutta tarjota kaikkien erikoisalojen koulutusta omalla kielellään, heillä on tämä pakkotanska, jonka voi tietyin ehdoin vaihtaa ruotsiin tai norjaan, jotta he voivat opiskella Tanskassa tai muualla Nordenissa. Mikäli tarvitaan asiantuntijoita, joita ei ole omassa maassa, nämä tulevat muualta ja heidän kanssaan kommunikoidaan parhaalla yhteisellä kielellä. Moni nuori islantilainen nykyisin jo toivoo, että tuo paras yhteinen kieli olisi jatkossa englanti, mutta toistaiseksi kouluttautuminen englanninkielisissä maissa tulisi liian kalliiksi.

Suomalainen mallihan olisi, että tanskalaisten tai norjalaisten pitäisi opetella islantia, jotta islantilaisille ei tulisi sellainen tunne, että he ovat vähemmän nordenilaisia kuin muut, kun heidän pitää alistua hoitamaan asioita kielellä, joka ei olekaan heidän äidinkielensä, ja tilaamaan asiantuntijapalvelua ihmisiltä, jotka eivät puhu heidän äidinkieltään. Muutenhan islantilaiset suhtautuvat kieleensä äärimmäisen vakavasti.

En vastusta sitä, että meillä maksetaan jatkossa kielilisiä ruotsin osaamisesta ja koulutetaan asiantuntijoita ruotsin kielessä. En vain näe sitä vääryytenä, että islantilaiset varautuvat tarpeeseen nojata muiden tuottamiin koulutuksiin ja palveluihin oman kielitaidon kehittämisen kautta - eikä se voi silloin olla väärin ruotsinkielistenkään kohdalla.

Onhan täällä jo päästy kuulemaan, että ruotsinkielisten on joka tapauksessa opiskeltava suomea, että näin ruotsinkieliset itse ajattelevat, ettei mitään symmetristä mahdollisuutta elää ilman suomen kieltä Suomessa ole vaikka ilman ruotsia pärjää mainiosti.

Mistä me nyt sitten puhumme, jossei nimenomaan ylimääräisestä palveluvelvoitteesta pakkoruotsin muodossa sille kansanosalle, jolle ruotsi ei ole riittävän tarpeellinen kieli noustakseen vapaaehtoislistalla yhteiseksi valinnaksi ja jolle ruotsi ei ole riittävästi arjessa käytettävä kieli, jotta sen käytössä kehittyisi ottamaan vastuuta sävyistä ja käsitteistä puhuessaan useimmiten lähes kaksikielisen suomenruotsalaisen kanssa.

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Kysely foorumilaisille

#50 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 17.09.2013 10:00

JV Lehtonen kirjoitti:Kuntien yhdistyessä ei enää ole ruotsalaisia kuntia, vaan ainoastaan kaksikielisiä kuntia.
Mutta esim. Helsinki ei ole mikään kaksikielinen kaupunki, vaan monikielinen kaupunki, jossa pääkieli on - SUOMI!
Kaikkien pitää opiskella alueensa pääkieli!
Millä alueella ruotsi on pääkieli ? Entä millä alueella saame on pääkieli ?
Saame ei ole pääkieli enää missään, kun taas ruotsi on pääkieli (enemmistökieli) viidessätoista kunnassa:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Eli kannatat sitä, että ruotsin pääkielisillä alueilla pitää osata ruotsia?
Kunnat voidaan yhdistää järkevästi, eli niin että ruotsinkielisenemmistöiset kunnat yhdistyvät keskenään.

Eero Nevalainen kirjoitti:Et kai ehdota saamea nykyään vallitsevin perustein kolmanneksi kansalliskieleksi, koska olemme kolmikielinen kansa? Ehkä tästä näkisi sen miksi en kannata "kansalliskielen" ideaa... koko "kansan" ajatus tässä kontekstissa on hyvin keinotekoinen, kuten suurin osa kansalliskieli-ideologeista varmaankin on valmis tunnustamaan. Silti jos jonkun täysin ulkopuolisen etnografin pitäisi tulla tutkimaan asiota, suomen kieli olisi luultavasti aika silmiinpistävä ominaisuus...
En ole tekemässä saamesta kansalliskieltä nykyisessä merkityksessä; kuten edeltä voit lukea, minusta saamelaiskielille sopivin status on alueellinen vähemmistökieli, eli oikeus äidinkielisiin palveluihin koskisi vain kotiseutualuetta.

Suomi on toki Suomen kansalaisten enemmistön kieli, mutta on todella harhaanjohtava kärjistys sanoa, että kansan kieli on suomi, koska se ei pidä paikkaansa. Miksi vääristellä asioita, kun voisi sanoa yhtä pienellä vaivalla todellisen tilanteen?

Kansalliskieli esiintyy perustuslaissa, ja se takaa ruotsinkieliselle kulttuurille valtion tuen. Kansalliskielen status ei kuitenkaan suoranaisesti liity pakkoruotsiin eikä edes ruotsinkielisiin palveluihin, jotka määritellään kielilaissa.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nteestamme

Jos saamelaiskielet olisivat kansalliskieliä nykymerkityksessä, se merkitsisi että saamenkielistä kulttuuriakin tuettaisiin valtion varoin samoin kuin ruotsinkielistä kulttuuria. Se ei merkitsisi mitään äidinkielisten palvelujen osalta, joista määrätään saamen kielilaissa. Sikäli minun puolestani saamelaiskielet voisivat ollakin kansalliskieliä nykymerkityksessä.

Hannu Jussi
Viestit: 1108
Liittynyt: 02.04.2011 19:32

Re: Kysely foorumilaisille

#51 Lukematon viesti Kirjoittaja Hannu Jussi » 17.09.2013 10:32

Anteeksi - en ehdi lukea noita palvelujuttuja.

Eilisessä Höblässä luki että RUOTSINKIELISET TULEVAT SAAMAAN PALVELUSETELEITÄ, joka takaa että saavat omat palvelunsa/lääkärinsä jne. ruotsinkielellä.
Lakihan muuttuu 2014 niin, että palveluntarjoaja voi olla myös TOISESSA KUNNASSA.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Kysely foorumilaisille

#52 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 17.09.2013 10:41

Jaska."Eli kannatat sitä, että ruotsin pääkielisillä alueilla pitää osata ruotsia?
Kunnat voidaan yhdistää järkevästi, eli niin että ruotsinkielisenemmistöiset kunnat yhdistyvät keskenään."

Olisihan se järkevämpi ratkaisu kuin hallituksen nykypolitiikkaa, jossa 500 de facto kaksikielistä
muuttaa 80 000 asukkaan suomenkielisen kaupungin kuntaliitoksessa kaksikieliseksi!

Olen palautetta saanut suomenkielisiltä noista kunnista, että kyllä ihan oman edun takiakin kannattaa opiskella
se pääkieli, jos aikoo siellä vastaisuudessakin asua!

Noissa 15 kunnassa ei kovin montaa puhtaasti suomenkielistä asune, vaan he ovat sinne joutuneet esim. avioliiton kautta.
Jo perhesovun kannalta olisi hyvä opiskella lähisukulaisten kieli..ihan globaalissakin kontekstissä!

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kysely foorumilaisille

#53 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.09.2013 10:53

Hannu Jussi kirjoitti:Eilisessä Höblässä luki että RUOTSINKIELISET TULEVAT SAAMAAN PALVELUSETELEITÄ, joka takaa että saavat omat palvelunsa/lääkärinsä jne. ruotsinkielellä.
Lakihan muuttuu 2014 niin, että palveluntarjoaja voi olla myös TOISESSA KUNNASSA.
HBL haastatteli pari viikkoa sitten RKP:n riveistä noussutta maan ensimmäistä kieliasiainneuvosta Corinne Tammenmaata, joka sanoi mm. että ruotsinkielistä palvelua voidaan paljon parantaa pelkästään logistiikkaratkaisuilla.

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kysely foorumilaisille

#54 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.09.2013 10:57

JV Lehtonen kirjoitti:Jaska."Eli kannatat sitä, että ruotsin pääkielisillä alueilla pitää osata ruotsia?
Kunnat voidaan yhdistää järkevästi, eli niin että ruotsinkielisenemmistöiset kunnat yhdistyvät keskenään."

Olisihan se järkevämpi ratkaisu kuin hallituksen nykypolitiikkaa, jossa 500 de facto kaksikielistä
muuttaa 80 000 asukkaan suomenkielisen kaupungin kuntaliitoksessa kaksikieliseksi!

Olen palautetta saanut suomenkielisiltä noista kunnista, että kyllä ihan oman edun takiakin kannattaa opiskella
se pääkieli, jos aikoo siellä vastaisuudessakin asua!
Jos siis ruotsi valittaisiin tuolla vapaaehtoisesti, miksi tarvitaan pakkoa?
Varsinkin, jos lapsille tarjottaisiin ruotsin kielikylpyä, näihin on ollut kovasti tulijoita ja kielitaito voisi kertyä ennen kuin siirrytään peruskoulusta eteenpäin.
Ammattikouluissa ja lukioissa ei pakkoruotsia kuitenkaan voi olla, sillä ne palvelevat aina yhtä kuntaa laajempia alueita.

Ongelmaksi tulee se, että pakkoruotsialueeksi ehdotetaan nyt esim. koko pääkaupunkiseutua jonkin varhaisen ruotsalaisuuden ja ruotsinkielisten (tosin kaksikielisten sellaisten) määrän johdosta.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Kysely foorumilaisille

#55 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 17.09.2013 11:34

Oletkohan nyt oikeasti osannut kalibroida pääsi siihen tilanteeseen, että pakkoruotsi on poistettu, ja maan tilaa pitäisi hahmottaa myös sen jälkeen?

Vähemmistökielisiä palveluja on ylläpidettävä senkin jälkeen, yhtälailla kuin raumalaisille pitäsi nyt löytää uusia työpaikkoja, ja Juankosken muuttotappiota pitäisi pysäyttää, ja alkoholinkulutusta sietäisi suitsia. En oikein ymmärrä tuota sinun toistuvaa Islannin-vertausta. Pitääkö ymmärtää sitä niin, että olet sitä mieltä, että suomenruotsalaisten tulisi, muutenkin Nordenmielisinä, hakea palvelunsa ja mahdollisesti koulutuksensa myös sieltä, eli ulkomailta? No, osaltaanhan on jo niin. Pohjanmaalta moni ruotsinkielinen lähtee Uumajaan tai Uppsalaan opiskelemaan; Ahvenanmaalta Tukholman seudulle.
NRR kirjoitti:RKP:n kansanedustaja Nylanderin mukaan on tärkeä tehdä selväksi yhteys [pakollisen] kouluruotsin ja ruotsinkielisten palvelujen välillä. - Kouluruotsi on perusta sille, että palveluja voidaan antaa ruotsiksi ja olla osa ruotsinkielisyyttä. Olemme täysin riippuvaisia suomenkielisistä, jotka osaavat ruotsia.
Tätä pitää kyllä kysenalaistaa, kunhan joku hoksaisi, että näin tehdäänkin. Omasta mielestäni Nylander on niin asiallisesti kuin myös poliittis-taktisesti väärässä. Tämä yhteys pakkoruotsi-palvelut on mielestäni aksiooma jota pitäisi todistaa tarkemmin kuin vain mutu-tuntumalla - ihan samalla lailla kuin pitäisi osoittaa vkv-läinen aksiooma, että vapaaehtoisruotsi ei vaikuta suomenruotsalaisten arkeen, jos samalla järjestetään palveluja uudelleen, oikeaksi.
NRR kirjoitti:Mikä ero on sillä, että opiskelee kieltä valmistautuakseen mahdollisuuteen, että joutuu antamaan tuon kielen puhujille palvelua, tai siksi, että voi osallistua oman alansa tieteelliseen keskusteluun, oman harrastuksensa kansainvälisiin tapahtumiin, voi keskustella niin matkoilla kuin netissä eri maista tulevien ihmisten kanssa, voi harrastaa kulttuuria jonka kokee itselleen läheiseksi, johon mahdollisesti omaa juuret jne.
Tässä foorumissahan on pyritty aika aktiivisesti todistamaan, ettei ruotsin kielellä ole juuri korkeata arvoa näissä muissakaan asiayhteyksissä. I själva verket förstår jag inte heller tanken om att man "betjänar" andra genom att kunna deras språk. Du får ju, NRR, i så fall ständigt finskspråkig service av mig, eftersom vi hela tiden kommunicerar på ditt modersmål.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Kysely foorumilaisille

#56 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 17.09.2013 11:58

Jos siis ruotsi valittaisiin tuolla vapaaehtoisesti, miksi tarvitaan pakkoa?
Varsinkin, jos lapsille tarjottaisiin ruotsin kielikylpyä, näihin on ollut kovasti tulijoita ja kielitaito voisi kertyä ennen kuin siirrytään peruskoulusta eteenpäin.
Ammattikouluissa ja lukioissa ei pakkoruotsia kuitenkaan voi olla, sillä ne palvelevat aina yhtä kuntaa laajempia alueita.

Ongelmaksi tulee se, että pakkoruotsialueeksi ehdotetaan nyt esim. koko pääkaupunkiseutua jonkin varhaisen ruotsalaisuuden ja ruotsinkielisten (tosin kaksikielisten sellaisten) määrän johdosta.[/quote]

Ratkaisujen etsiminen on luovaa työtä:

Koulutuspoliittisessa mallissani on elementtejä sekä Saukkoselta, Häkkiseltä että oma mausteeni: PÄÄKIELI!

Niissä 15 kunnassa, jossa PÄÄKIELI on ruotsi, todennäköisesti luotaisiin kunnallisessa päätöksenteossa tilanne,
jossa pakko tulisi kiertotietä eli muita kieliä kuin englantia ja ruotsia ei suomenkielisille yksinkertaisesti olisi tarjolla.

Toisaalta elävästi kaksikielisissä kunnissa ei enää tarvittaisi erillisiä koulujakaan, kun tarkemmin ajattelee,
jolloin kaikki voisivat yhdessä opiskella vaikka venäjää, kunhan ryhmä olisi tarpeeksi suuri!
Silloin venäjää voisivat opiskella suomenkieliset ruotsin tilalla ruotsinkielisten kanssa yhdessä!

Valtakunnallisen kokonaisratkaisun tulisi tietenkin lähteä täydestä valinnaisuudesta, mutta
kuten englannin tapauksessa (A1-kieli on valinnainen)
monissa kunnissa ainoa vaihtoehto on englanti, josta joku käyttää jo nyt nimitystä "pakkoenglanti".

En jaksa uskoa, että Pietarsaaressa tai Raaseporissa suomenkielisille tultaisiin tarjoamaan muita kieliä kuin englantia ja ruotsia-
nimenomaan kunnallisessa päätöksenteossa. Pakkoruotsi siis säilyisi siellä, vaikka B1 lainsäädännössä muuttuisikin valinnaiseksi
Keksittäisiin jokin ryhmäkokorajoite, jolla estetään muiden kielten opiskelu B1-kielenä- siis mikäli erikieliset koulut jatkavat erillään.

15 kunnassa kunnallinen pakkoruotsi säilyisi joka tapauksessa kunnan päätöksellä, ja jos v-ttaa,
voi aina muuttaa pois noista 15 kunnasta!

Ei tarvita lainmuutoksia ollenkaan, kunhan tajutaan, että
Suomessa on 148 kotimaista kieltä! "Toinen kotimainen" siis kattaa englannin, venäjän, ruotsin, saksan jne. -
kaikki 148 Suomessa puhuttavaa eli kotimaista kieltä!


Koulutuspolitiikassahan on termi "toinen kotimainen", ei suinkaan kansalliskieli! Miksi ?

Muuten, maahanmuuttajienkin yhteinen kieli näyttää olevan suomi! Kovin yksinäiseltä alkaa näyttää suomenruotsalaisten asema-
me kaikki muut 95 % käytämme suomea, ja 5 % vaatii sitkeästi kaikilta ruotsin osaamista!
Koulutuspoliittinen asetelma on siis 95-5, ei 90-5-5.

Oikeastaan voitaisiin ottaa lähempään tarkasteluun ne kunnat, joissa PÄÄKIELI on ruotsi.

Moniko suomenkielinen siellä jää ratkaisuni uhrilampaaksi ? Nyt uhreja on miljoonia.
pääkielimallissa muutamia tuhansia.

JEA: "Palveleminen" alkaa sinun retoriikassasi saada uskonnollisväritteisiä sävyjä.
"Olemme täällä palvelemassa toisiamme".. sanoo kirkko ja kerää prosentin veroistamme!

Kerro nyt, ovatko ruotsinkieliset palvelut relevantti peruste pakkoruotsille vai ei ?
Saisiko teiltä nyt selkeän vastauksen ? Opiskelemmeko ruotsia ruotsinkielisten takia
vai itsemme takia ? Matematiikkaa, maantietoa, englantia, biologiaa ja muita "pakkoaineita"
opiskelemme itsemme takia, emme matemaattisen tai englanninkielisen vähemmistömme takia.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Kysely foorumilaisille

#57 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 17.09.2013 12:06

JEA: Oletkohan nyt oikeasti osannut kalibroida pääsi siihen tilanteeseen, että pakkoruotsi on poistettu, ja maan tilaa pitäisi hahmottaa myös sen jälkeen?

Otetaan eri skenaarioita:

Skenaario1.
Kukaan ei enää lue ruotsia- ei edes vapaaehtoisesti!

Suomen viennin Ruotsiin hoitavat edelleen Hankenin suomenruotsalaiset - ei muutosta
Korkeimmat virat annetaan ruotsinkielisille, koska he osaavat ruotsia- ei muutosta
Ruotsinkieliset saavat kaikilla aloilla etulyöntiaseman (K.J. Lång) - ei muutosta.

Suomalaisten kielitaito monipuolistuu- positiivinen muutos globalisaation oloissa
Suomalaisten suhde Ruotsiin normalisoituu- positiivinen muutos


Kuka häviää ?? Ei kukaan!

Vasta kaksikielisyysjärjestelmän alasajossa tulee suomenruotsalainen häviämään!
Pakkoruotsin poistaminen on win-win- situation!

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Kysely foorumilaisille

#58 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 17.09.2013 12:19

JV Lehtonen kirjoitti:Kerro nyt, ovatko ruotsinkieliset palvelut relevantti peruste pakkoruotsille vai ei ? Saisiko teiltä nyt selkeän vastauksen ? Opiskelemmeko ruotsia ruotsinkielisten takia vai itsemme takia ?
Oletko lainkaan lukenut mitä kirjoitin 17.09.2013 00:38?

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Kysely foorumilaisille

#59 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 17.09.2013 12:41

Jan-Erik Andelin kirjoitti:
JV Lehtonen kirjoitti:Kerro nyt, ovatko ruotsinkieliset palvelut relevantti peruste pakkoruotsille vai ei ? Saisiko teiltä nyt selkeän vastauksen ? Opiskelemmeko ruotsia ruotsinkielisten takia vai itsemme takia ?
Oletko lainkaan lukenut mitä kirjoitin 17.09.2013 00:38?
En ole ehtinyt lukea, liian rasittavaa, ei aika riitä 8-)

Mutta valtio on tällaisen linjauksen tehnyt, että suomenkielinen ei opiskele ruotsia itsensä, vaan suomenruotsalaisen takia.
Kuka vastaa näistä linjauksista, kun tekijöiden nimiä ei löydy!

http://www.oph.fi/julkaisut/2011/kansalliskieliselvitys

"Perustuslaista ei voida suoraan johtaa millaista kansalliskieltemme opetuksen tulisi olla, eikä perustuslakiin sisälly yksiselitteistä ”raja-arvoa” kielten osaamiselle. Kielellisiä oikeuksia koskevat säännökset tulee kuitenkin ottaa huomioon koulu- ja muita sivistysoloja järjestettäessä. Valtion ja kuntien tulee aktiivisin toimenpitein turvata kielellisten oikeuksien toteutuminen".

"Kansalliskielten osaaminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana heikentynyt kaikilla kouluasteilla. Kehitys on erityisen huolestuttavaa toisena kotimaisena kielenä opiskellussa ruotsin kielessä. Kehitys on johtamassa perustuslain rikkomiseen."
"Ruotsin kielen osaamista tulee parantaa, jotta perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa omaa kieltään turvataan ja jotta suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista voidaan huolehtia samanlaisten perusteiden mukaisesti myös käytännössä."

Kirjallisuusluettelo sivulla 76

sekä


"Asiantuntija"luettelo
1. Fiilin, U. 2008. Undervisningen i svenska vid Helsingfors universitets Språkcentrum.
Helsingfors: Helsingfors universitet.
2. Juurakko-Paavola, T. 2009. Ammattikorkeakoulujen ruotsin ja suomen kielen opinnoista.
Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.
3. Kantelinen, R. 2009. Kansalliskielten opinnoista ja opiskeluista toisen asteen ammatillisessa
koulutuksessa. Joensuu: Joensuun yliopisto.
4. Sjöblom, S. & Lindfors, B.C. 2008. Fallstudier i anslutning till det s.k. SpråKon- projektet vid
Svenska social- och kommunalhögskolan vid HU och Åbo Akademi. Helsingfors: SSKH vid
HU.
5. Strömqvist, S. 2008. Vad är språkinlärning. Lund: Lunds universitet.
6. Takala, S. 2008. Kielikoulutuksen ja kieltenopetuksen perusteita ja niiden arviointia
tutkimusten valossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Kysely foorumilaisille

#60 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 17.09.2013 13:01

Vähemman rasittavaa tietysti olisi, jos et debatoisi sellaisia mielipiteitä vastaan, joita kenelläkään täällä ei ole.

Vastaa Viestiin