Jan-Erik Andelin kirjoitti:Yhteiskunnan on myös koulutettava tietty kielivaranto, jotta yhteiskunta toimisi omavaraisesti ja järkevästi.
On eri asia hakea kielivarantoa kieliopintoja mainostamalla ja ohjaamalla resursseja toivottuihin kieliopintoihin kuin yksinkertaisesti heittelemällä pakkoja ihmisille, joilla ei oikeasti mitään käytännöstä nousevaa intressiä tuohon pakolliseen kieleen olisi.
Jan-Erik Andelin kirjoitti:Mikä on ero sillä, että palvelee suomenkielisiä tai että selviytyy suomenkielisen enemmistön asuttamassa maassa?
Mikä ero on sillä, että opiskelee kieltä valmistautuakseen mahdollisuuteen, että joutuu antamaan tuon kielen puhujille palvelua, tai siksi, että voi osallistua oman alansa tieteelliseen keskusteluun, oman harrastuksensa kansainvälisiin tapahtumiin, voi keskustella niin matkoilla kuin netissä eri maista tulevien ihmisten kanssa, voi harrastaa kulttuuria jonka kokee itselleen läheiseksi, johon mahdollisesti omaa juuret jne.
Jan-Erik Andelin kirjoitti:Suurin osa yhteiskunnastamme on palveluyhteiskunta, jossa me myymme tai tuotamme palveluita toisillemme. Tässä on nyt vaan jäänyt joku outo fontti päälle, että suomenkielinen on ruotsinkielisen palvelija, jos hän osaa ruotsia. Jos maahanmuuttaja tai suomenruotsalainen taas osaa suomea ja menee vaikkapa Talvivaaralle töihin, hän ei palvele suomenkielistä yhteiskuntaa, vaan "selviytyy siinä".
Ei missään vaadita, että 95% muunkielisiä opiskelee yhtä viiden prosentin vähemmistökielen vain, jotta viiden prosentin vähemmistön palvelut voisi toteutettua ilman, että tuo vähemmistö itse ottaa vastuun palveluiden järjestämisestä.
RKP:n kansanedustaja Nylanderin mukaan on tärkeä tehdä selväksi yhteys [pakollisen] kouluruotsin ja ruotsinkielisten palvelujen välillä. - Kouluruotsi on perusta sille, että palveluja voidaan antaa ruotsiksi ja olla osa ruotsinkielisyyttä. Olemme täysin riippuvaisia suomenkielisistä, jotka osaavat ruotsia. ("Enligt Nylander är det viktigt att göra sambandet mellan skolsvenskan och svenskspråkig service tydligt. – Skolsvenskan är grunden för att kunna ge service på svenska och kunna vara en del av det svenska.Vi är fullständigt beroende av finskspråkiga som kan svenska."
http://hbl.fi/nyheter/2013-08-06/483346 ... -riksdagen)
Jan-Erik Andelin kirjoitti:Oletetaan, että pakollinen ruotsi poistuu vkv-läisten toivomalla tavalla. Jos kielipolitiikka muutoin ei muutu, ja ihmisillä on oikeus tiettyihin palveluihin niin kuin tähänkin asti, palvelupolitiikka on mietittävä joltakin toiselta pohjalta.
Juuri tähänhän suomenruotsalaisten olisi pitänyt jo pitkään keskittää resurssinsa ja viisaat ajatuksensa eikä painottaa kaikin resurssein ja poliittisin lehmänkaupoin pakkoruotsia.
Koska islantilaisia on niin vähän (kutakuinkin saman verran kuin suomenruotsalaisia) eikä heillä ole mahdollisuutta tarjota kaikkien erikoisalojen koulutusta omalla kielellään, heillä on tämä pakkotanska, jonka voi tietyin ehdoin vaihtaa ruotsiin tai norjaan, jotta he voivat opiskella Tanskassa tai muualla Nordenissa. Mikäli tarvitaan asiantuntijoita, joita ei ole omassa maassa, nämä tulevat muualta ja heidän kanssaan kommunikoidaan parhaalla yhteisellä kielellä. Moni nuori islantilainen nykyisin jo toivoo, että tuo paras yhteinen kieli olisi jatkossa englanti, mutta toistaiseksi kouluttautuminen englanninkielisissä maissa tulisi liian kalliiksi.
Suomalainen mallihan olisi, että tanskalaisten tai norjalaisten pitäisi opetella islantia, jotta islantilaisille ei tulisi sellainen tunne, että he ovat vähemmän nordenilaisia kuin muut, kun heidän pitää alistua hoitamaan asioita kielellä, joka ei olekaan heidän äidinkielensä, ja tilaamaan asiantuntijapalvelua ihmisiltä, jotka eivät puhu heidän äidinkieltään. Muutenhan islantilaiset suhtautuvat kieleensä äärimmäisen vakavasti.
En vastusta sitä, että meillä maksetaan jatkossa kielilisiä ruotsin osaamisesta ja koulutetaan asiantuntijoita ruotsin kielessä. En vain näe sitä vääryytenä, että islantilaiset varautuvat tarpeeseen nojata muiden tuottamiin koulutuksiin ja palveluihin oman kielitaidon kehittämisen kautta - eikä se voi silloin olla väärin ruotsinkielistenkään kohdalla.
Onhan täällä jo päästy kuulemaan, että ruotsinkielisten on joka tapauksessa opiskeltava suomea, että näin ruotsinkieliset itse ajattelevat, ettei mitään symmetristä mahdollisuutta elää ilman suomen kieltä Suomessa ole vaikka ilman ruotsia pärjää mainiosti.
Mistä me nyt sitten puhumme, jossei nimenomaan ylimääräisestä palveluvelvoitteesta pakkoruotsin muodossa sille kansanosalle, jolle ruotsi ei ole riittävän tarpeellinen kieli noustakseen vapaaehtoislistalla yhteiseksi valinnaksi ja jolle ruotsi ei ole riittävästi arjessa käytettävä kieli, jotta sen käytössä kehittyisi ottamaan vastuuta sävyistä ja käsitteistä puhuessaan useimmiten lähes kaksikielisen suomenruotsalaisen kanssa.
