Symmetriaa

[NRR]

Saahan sitä malleja pohdiskella, mutta miksi käyt nyt uutta detaljikierrosta Jaskan mallista, kun meillä jo oli pidemmälle viety "korimalli" joka jäi kesken 24.9?

Päivä oli 25.9. ja malli jäi auki, sillä siinä yritettiin yhdistää vapaaehtoisen ruotsin toteutus ruotsinkielisten palvelutakuisiin ja tätä pidettiin laajasti varsin epäonnistuneena ratkaisuna:

A. Suomenkielisten ja uussuomalaisten (ja kenties muidenkin vähemmistöjen) korissa lukee:

1. Toteutetaan valtakunnallinen vapaa kielivalinta ilman aluerajoituksia.
2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.

Uussuomalaisilla, saamelaisilla ja muilla vähemmistöillä voi olla omat korinsa, joiden sisällöistä emme nyt tiedä mitään.

B. Ruotsinkielisten korissa lukee

1. Ruotsinkielinen koulutus turvataan siten, että
a) ruotsinkielisellä oppilaalla on oikeus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin koko maassa, opetusryhmien minimien puitteissa,
b) ruotsinkielistä ammatti- ja jatkokoulutusta tarjotaan entiseen tapaan,
c) ammatti- ja jatkokoulutus pyritään mitoittamaan vastaamaan ruotsinkielisiä palvelutarpeita.

2. Jotta ruotsia edelleen osattaisiin Suomessa,
a) ruotsia tarjotaan koko maan peruskouluissa valinnaisena pitkänä ja lyhyenä kielenä (normaalit opetusryhmäminimit mutta pyrkimyksenä muodostaa ryhmä koko kunnan alueelta ellei sitä koulukohtaisena synny),
b) lukioihin tulee tarjolle myös aloittava ruotsi.

3. Pyritään takaamaan toimivat ruotsinkieliset palvelut
a) parantamalla ruotsinkielisten palveluomavaraisuutta,
b) lisäämällä viranomaisten kielikoulutusta ruotsin kielessä,
c) helpottamalla vieraan ruotsinkielisen työvoiman palkkaaminen kaksikielisten alueiden julkiselle sektorille (mm. keventämällä suomen kielen tasovaatimuksia),
d) valvomalla kaksikielisillä alueilla ruotsinkielisten palvelujen toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus).

Tätä mallia et edes hyväksynyt.

Kritisoit kohtaa A.2. Koska mielestäsi sen vallitessa ei Åbo Akademiin tai Närpiön kunnanhallintoon voisi päästä vain ruotsia opiskelleet. Odotan tiukempaa muotoilua, koska tällä pykälällä pidetään esim. Helsingin terveydenhuollossa auki virkoja myös niille, joiden kielitaito on suomi-englanti tai suomi-somali tai vastaava.

Minä taas en suostunut kirjaamaan kohtaan B.3.
- valvomalla kaksikielisillä alueilla virkamiesruotsin toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus)
vaan sitkeästi kirjoitin siihen, että valvotaan vain ruotsinkielisten palvelujen toteutumista.

Ymmärsin, että tällaisena versiona korimallilla ei ole oikeastaan annettavaa ruotsinkielisille nyt, kun kerran eduskunnassa on löytynyt taas pakkoruotsimyönteinen enemmistö.

Korimalli ei ole oikeastaan malli kieltenopetuksesta vaan sen hakua, mitä minimitoiveita eri kieliryhmät haluavat painottaa kielipolitiikan muutosvaiheessa. Ja tästä siis puuttuvat muut kieliryhmät kuin su-ru.

Jaskan malli on järkevämpi versio Saukkosen mallista, josta nyt tarvitaankin järkevämpi versio. On vaikea uskoa, että monikulttuurisuustutkija vetää mallin, jossa uussuomalaiset jätetään pakkoruotsin alle. Oletan siksi, että Saukkonen on tehnyt aloitteensa nimenomaan saadakseen ruotsinkieliset edes keskustelemaan.

[Jan-Erik Andelin]

Aivan. Jaskan malli määrittelee vähän muita asioita. Siinä määritellään "Svenskfinlandin" tosiasialliset rajat, kun minä taas yritin määritellä ruotsinkielisyyden toiminnallista ydintä.

Jaskan mallissa pakollinen ruotsi (+ pakkoruotsinkieliset palvelut) jää voimaan tietyssä osassa Suomea, meidän haarukoimassa mallissa tietyille julkisen palvelun ammattikunnille.

[masa]

Aivan. Jaskan malli määrittelee vähän muita asioita. Siinä määritellään "Svenskfinlandin" tosiasialliset rajat, kun minä taas yritin määritellä ruotsinkielisyyden toiminnallista ydintä.

Jaskan mallissa pakollinen ruotsi (+ pakkoruotsinkieliset palvelut) jää voimaan tietyssä osassa Suomea, meidän haarukoimassa mallissa tietyille julkisen palvelun ammattikunnille

Jännä toi käsite "Svenskfinland". Ruotsi kun on Suomessa alueellinen vähemmistökieli, jolla on merkitystä osassa Pohjanmaata, Turun saaristoa, Raaseporia sekä Uudenmaan itäosissa Svenskfinlandin aluetta taas yritetään eri tahojen toimesta laajentaa koskemaan koko Uuttamaata, valtaosaa Pohjanmaata ja Varsinais-Suomea jne. Kyse on surujen surutta käyttämästä käsitteestä, tavoitteena suruttaa väittää ruotsia suruttoman paljon todellisuutta merkittävämmäksi kieleksi.

Voitaisiinko nämä immateriaaliset määritteet unohtaa ja keskustella ihan vaan ruotsin todellisesta merkityksestä/merkityksettömyydestä Suomessa.

[NRR]

Ruotsi kun on Suomessa alueellinen vähemmistökieli, jolla on merkitystä osassa Pohjanmaata, Turun saaristoa, Raaseporia sekä Uudenmaan itäosissa Svenskfinlandin aluetta taas yritetään eri tahojen toimesta laajentaa koskemaan koko Uuttamaata, valtaosaa Pohjanmaata ja Varsinais-Suomea jne.

Tämän vuoksi Jaskan mallissakin kannattaisi määritellä ihan tarkoin ne alueet, joilla sen kriteerein pakon tulisi jatkua - puolin ja toisin.

Samalla pitäisi keskustella siitä, olisiko pakolle vaihtoehtoja vaikkakin tunnustaisi toiveen alueen kielitradition säilymisestä. Sillä jos malli käy kovin monimutkaiseksi, sitä on vaikea hahmottaa ja kannattaa - ja sodankäynnin termein "uhriluku kasvaa". Kuviota sotkee myös maahanmuuton vaikutukset, jotka myös lisäävät omankielisen palvelun tarvetta ainakin joillakin alueilla ihan inhimillisen huolenpidon perusteella (hätätilanteet, vanhustyö, terapiapalvelut, ...).

[Jan-Erik Andelin]

Jännä toi käsite "Svenskfinland".

Eihän Svenskfinland ole missään juridinen käsite, vaan konstruktio, jolla hahmotetaan niitä alueita, joilla ruotsia puhutaan ja ruotsinkielistä kulttuuriyhteisöä Suomessa yleensä. Joku mielikuva missä se raja kulkee on todennäköisesti ensimmäisen yksikielisen suomenkielisen kunnan raja. Mutta toisaalta Porin ruotsinkielisten saareke taas kuuluu Svenskfinlandiin ... Pääkaupunkiseudulla, joita haluaisit rajata Svenskfinlandin ulkopuolelle asuu maan suurimmat kuntakohtaiset populaation ruotsinkielisiä, joten en taida tietää mitä virkaa Svenskfinland-käsitteellä olisi ilman heitä.

Itse en kovin mielelläni käytä työssäni Svenskfinland-käsitettä, vaan kirjoitan mieluummin det svenska i Finland. Minusta Svenskfinland on käsitteellinen konstruktio, jolla annetaan kuva, että esim. Pohjanmaan ja Uudenmaan ruotsinkielisillä olisi aina yhteneväiset intressit kaikessa, ja näinhän ei ole.

[masa]

Andel, esität juuri näkemyksiä, joista kirjoitin: Pääkaupunkiseutu kuuluu imaginaariseen "svenskfinlandiin", edelleen "svenskfinlandiin" kuuluu kaikki muut kunnat kuin yksikieliset suomalaiset kunnat. Toteaisin näkemyksestäsi: höpö, höpö. Vai vielä Pori kuuluisi svenskfinlandiin, näin stadilaiseksi tunnen aikalailla porilaisia. Sanoisin porilaisten olevan asiasta kanssasi täysin erimieltä.

Pääkaupunkiseutu on monikielinen alue, täällä on enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kuin asukkaita, joiden äidinkieli on ruotsi. Ruotsin puhujien osuus Pääkaupunkiseudun asukkaista laskee kuin Hifk:n sijoitus SM-liigassa kevättä kohti

[NRR]

Eräs kysymys minua kiinnostaa: Opitaanko ns. Svenskfinlandissa tai jossakin sen osassa oleellisesti parempaa pakkoruotsia kuin muualla?

Jos opitaan, pakko näyttäisi toimivan yhdessä alueen kielivärin kanssa. Jossei opita, ei ehkä pakolla voiteta mitään oleellista.

[NRR]

näin stadilaiseksi tunnen aikalailla porilaisia. Sanoisin porilaisten olevan asiasta kanssasi täysin erimieltä.

Varmaan, itse taas tunnen porilaisalkuisia ruotsinkielisiä. Siellä on ainakin ollut vahva ruotsinkielinen yhteiskoulu (Björneborg svenska samskolan?), jossa myös ahvenanmaalaiset kävivät opiskelemassa silloin, kun suomen osaaminen oli heille välttämätöntä. Näin vanhemmalla väellä on hyvät yhteydet Ahvenanmaalle, näin olen ymmärtänyt.

[jlo]

Andel, esität juuri näkemyksiä, joista kirjoitin: Pääkaupunkiseutu kuuluu imaginaariseen "svenskfinlandiin", edelleen "svenskfinlandiin" kuuluu kaikki muut kunnat kuin yksikieliset suomalaiset kunnat. Toteaisin näkemyksestäsi: höpö, höpö. Vai vielä Pori kuuluisi svenskfinlandiin, näin stadilaiseksi tunnen aikalailla porilaisia. Sanoisin porilaisten olevan asiasta kanssasi täysin erimieltä.

Pääkaupunkiseutu on monikielinen alue, täällä on enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kuin asukkaita, joiden äidinkieli on ruotsi. Ruotsin puhujien osuus Pääkaupunkiseudun asukkaista laskee kuin Hifk:n sijoitus SM-liigassa kevättä kohti

Asia ei ole edes mielipidekysymys. Porin asukkaista 0.5% eli joka kahdessadas on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Ädinkieleltään kategoriassa "muut" on 2.1%
Suomen yksikielisyyden aste on perinteisesti ollut erittäin hankala käsittää ruotsinkielisille. Jopa Varkauden kaupunkia on väitetty ruotsinkieliseksi.

[masa]

Kirjoitanpa vaihteeksi lähes asiallisesti.

Pakko- ja virkamiesruotsille ei ole perusteita. Ruotsin tulee olla suomea puhuville ja maahanmuuttajille valinnainen kieli koko maassa. Mielestäni myös suomen tulisi olla suomenruotsalaisille valinnainen kieli* Maahanmuuttajien kielivalikoimaan suomen tulee kuulua valtakunnan pääkielenä, osana heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ruotsinkielisistä palveluista toki tulee pitää huolta. Palveluja tulee tarjota siellä missä niille on todellista tarvetta ja kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus on päivän sana julkisten palvelujen osalta ja tulee olemaan sitä vielä enemmän tulevaisuudessa. Kustannustehokkuuden täytyy olla lähtökohta myös ruotsinkielisten palvelujen osalta. Alueilla ja kunnissa, joissa ruotsilla on merkitystä: osa Pohjanmaasta, osa Turun saaristoa jne, täytyy ruotsinkielisiä palveluja olla saatavissa jo terveyskeskuksissa, poliisissa ja muissa kunnallisissa palveluissa. Suomenkielisillä alueilla palvelut on hoidettavissa erilaisilla etäjärjestelyillä.

Monikielisillä alueilla, kuten Pääkaupunkiseutu, ruotsinkieliset palvelut tulee järjestää osana muiden vähemmistökielten palvelukokonaisuutta. Toki ruotsinkielisiä kouluja ja päiväkoteja tulee olla jatkossakin. Kaupunkien ja kunnallisten palvelujen osalta on määriteltävä ruotsinkielisten palvelujen todellinen, aito tarve ja rekrytoitava näihin tarvittava henkilökunta. Tuomioistuimiin kuten Helsingin käräjäoikeuteen, on palkattava joitain sujuvasti ruotsia puhuvia tuomareita (tarve tosin ei ole mitenkään suuri, huomioiden koko Helsingin käräjäoikeuden työmäärä). Rekrytoinneissa johtotähtenä on pidettävä todellista tarvetta ja kustannustehokkuutta.

Ruotsinkielisen palvelujen tarjonnan on perustuttava todelliseen tarpeeseen ja kustannustehokkuutten, aivan kuten kaiken julkisen sektorin toiminnan. Kaikenlaiset periaatteelliset velvollisuudet tarjota ruotsinkielisiä palveluja on syytä unohtaa: Kuntien palveluista kun on säästettävä 2mrd€ euroa julkisen sektorin kestävyysvajeen kattamiseksi; tarpeellisesta ja välttämättömästäkin on leikattava

* Jos valinnaisen suomen koetaan aiheuttavan ongelmia suomenruotsalaisten osalta, asiasta voidaan toki säätää toisin. Suomenruotsalaisten tarve opiskella suomea on kokonaan eri asia kuin suomea puhuvien velvollisuus opiskella ruotsia kaikilla kouluasteilla ala-asteelta yliopistoihin

[Jan-Erik Andelin]

Osaathan sinä kirjoittaa ihan järkeviäkin. Mitä kustannustehokkuuteen tulee, minusta on erittäin kustannustehokasta jos henkilökunta on monikielistä, ja jos siihen satsataan. Mikä ei tietenkään puolla sitä, että ihmisiä koulutetaan varoiksi turhaan.

[masa]

minusta on erittäin kustannustehokasta jos henkilökunta on monikielistä, ja jos siihen satsataan

Niin, mutta kun meillä on nämä pakko- ja virkamiesruotsi, mitä myöten jokaisella on sama kielitaito: suomi, englanti ja ruotsi. Miten tästä sitten rakennat monikielisen henkilökunnan?

"Kummallista, että kaikki puhuvat samoja kieliä: suomea, englantia ja ruotsia. Todellista kummallista, että kukaan ei osaa venäjää, vaikka Venäjä on naapurissa oleva maailmanluokan
valtio. Mutta onneksi on näitä suruiksi kutsuttuja, jotka osaavat suomen, ruotsin ja englannin lisäksi muitakin kieliä. Kun vain muutkin osaisivat muita kieliä,eivät vain suomea, englantia ja ruotsia. Voikohan se pitää paikkaansa, että kaikki on pakotettu lukemaan sitä ruotsia kaikilla kouluasteilla ala-asteelta yliopistoon, niin pientä kieltä? Joka tapauksessa täällä asuvien kielitaito on niin kapea, kun eivät venäjääkään osaa, että täytyy varmaan investoida suoraan Venäjälle", saattaapi joku ulkomainen yritysjohtaja paraikaa miettiä.

Mutta mitäpä me emme antaisi kansallisen kielivähemmistömme eduksi , alkaen lastemme kielitaidosta

[Jan-Erik Andelin]

Mutta onneksi on näitä suruiksi kutsuttuja, jotka osaavat suomen, ruotsin ja englannin lisäksi muitakin kieliä.

Taas raivoa vailla logiikkaa. Suomenkielisissä kouluissa näyttää olevan aikalailla käyttämätön aloitusslotti A2. Se on aika jolloin voisi hyvin aloittaa tämä venäjä, 5. luokalta, samaan aikaan kun ruotsinkielisessä koulussa kadun toisella puolella vasta aloitetaan englanti. Aivan oikeassa keskustelusäikeessä rähjäät; otsikkona näyttää olevan symmetria.

[NRR]

Suomenkielisissä kouluissa näyttää olevan aikalailla käyttämätön aloitusslotti A2.

A2-kieltä suositellaan vain niille, jotka selviävät hyvin äidinkielessä ja A1-kielessä. Osa A2:n valinneista joutuu lopettamaan sen B1-ruotsin alkaessa.

A2 alkaa yleensä viitosella, joka on todella raskas vuosi. Nykyiset seiskatkin vastaavat kysyttäessä, onko seiskalla raskasta, kun työpäivät on usein neljään ja läksyjä on enemmän, että "vitosella oli kovempaa". Vitosella alkaa uusia aineita fy/ke, historia, maantieto ja vaatimustaso nousee muutenkin.

Voihan olla, että suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun välillä on eroa juuri siinä, miten paljon työtä koulu teettää lapsilla. En tiedä - ehkä tätä on tutkittu.

Joka tapauksessa A2-kieltä ei koulujen kieltenopettajien näkökulmasta valita liian vähän, vaan edelleenkin siellä on mukana oppilaita, joiden ei olisi sitä pitänyt alkujaankaan valita.

Ovatko suomenkieliset sitten lahjattomia kielissä? Kenties. Joka tapauksessa missään maailmassa ei tavisoppilailta edellytetä kolmen vieraan kielen lukemista, mitä edellytettäisiin meillä, jotta kielivaranto saataisiin pakkoruotsin vallitessa kuntoon.

Ylipäätään muualla ei verrata yksikielisten maan pääkieltä puhuvien oppilaiden kielitaitoa kielivähemmistöjen kielitaitoon. Kaikkialla ymmärretään, että kielivähemmistöllä on yksi kieli enemmän ja sen oppimisen realiteetit ovat tyystin toiset kuin tavallisten vieraiden kielten.

[masa]

Taas raivoa vailla logiikkaa.

Andel en raivoa enkä rähjää, vaan vaadin valtaväestön ja maahanmuutajien lapsille oikeutta valita opiskelemansa vieraat kielet. Mikä vaateessani on
mielestäsi raivoamista tai rähjäämistä?

Kerrot jälleen miten surukouluissa, totean jälleen, että ei kiinnosta. Miksi minua tai suomalaisia ylipäätään pitäisi kiinnostaa mitä ruotsinkielisissä kouluissa tapahtuu? On teidän oma oma valitanne perustaa ja ylläpitää (tosin meidän verorahoillamme) ruotsinkielisiä kouluja, joihin lapsenne eristätte.

Jos rähjäisin, ihmettelisin, miksi suomalaiset pakotetaan vieläpä opiskelemaan ruotsin kielen omituinen itämurre, moominsvenska. Jos rähjäisin voisinpa vaatia, että lapsillemme opetettaisiin edes oikeaa ruotsia; rikssvenskaa. Jos raivoaisin, olisin asianajan pirullinen ja vaatisin kouluista annettavaksi potkuja kaikille tankerosvenskan puhujille ja tilalle otettavaksi rikssvenskan puhujia. Jos raivoaisin, voisinpa vaatia, että lapsiemme on saatava oppia edes kieli jota puhutaan Ruotsissa, ei kieltä, jota puhutaan Porvoon kauppatorilla. Jos ruotsia nyt jokaisen on jatkossakin pakko lukea kaikilla kouluasteilla - niin hölmöä kuin se onkin.

Välillä asiallisesti: ainoa järjevä argumentti mitä ruotsin opiskelulle (ei kuitenkaan pakkoruotsin) on olisi skandinaavinen yhteys. Mutta tämäkään perustelu ei toimi, koska edes skandit eivät ymmärrä toisiaan. Miten sitten suomalaiset kouluruotsillaan ymmärtäisivät norjaa, tanskaa, Etelä-Ruotsin murteita jne.

Skandinavia on siksi pieni maailmankolkka, että "skandinaavisuus" ei ole alkuunkaan riittävä perustelu jokaisen luettavalle pakko- tai virkamiesruotsille globalisoituneessa maailmassamme