Haaviin jää nyt paljon propakko-kirjoituksia

[NRR]

yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

Olen samaa mieltä. Siitä voi olla montaa mieltä että onko ruotsin kieli hyödyllinen, kaunis tai onko sitä hauska opiskella mutta helppo kieli se joka tapauksessa on. Se on helpoin Suomen kouluissa opetettavista kielistä.

Helppous on näennäistä silloin kun kyseessä on ihminen, jolle kielet eivät ole helppoja tai jonka kohdalla kielet ovat muutenkin painottuneet tavalla, joka on erityisen haasteellinen (maahanmuuttajat).

Helppokin kieli vaatii todella paljon työtä, kun arki ei tue sen oppimista, kuten ruotsilla ei tee. Siksi kielen on oltava sellainen, jota yksilö haluaa harrastaa myös koulun ulkopuolella ja sen jälkeen.

Ruotsi on paljon vaikeampi kuin englanti, joten missään nimessä se ei ole helpoin koulussa opetettavista kielistä.

Viroahan meillä ei opeteta, joten emme edes tiedä, miten sukukieltä opittaisiin.

[TK]

Viro olisi suomenkielisille myös helppo kieli. Ja muitakin helppoja kieliä varmasti löytyy. Tämä pakkoruotsin puolustus sillä, että se on helppo kieli, näyttää nousevan aika ajoin esille.

Jos pakkoruotsia halutaan puolustella sen helppoudella, niin sitten pitäisi ehkä tehdä helppojen kielten lista ja siltä listalta saisi jokainen valita jonkun itselleen sopivan helpon kielen. Sillähän ei olisi mitään väliä, vaikka valittu helppo kieli sattuisi olemaan toisella puolella maailmaa pienen populaation puhuma kieli - sillä tällä valitulla helpolla kielellä varmasti olisi suomenkielisen elämässä yhtä paljon käyttöä kuin pakkoruotsillakin!

[NRR]

Tämä pakkoruotsin puolustus sillä, että se on helppo kieli, näyttää nousevan aika ajoin esille.

Kaikki palautuu siihen, ettei pakkoruotsille ole perusteita. On siis vängättävä kielivapautta vastaan epäoleellisilla viritelmillä.

[NRR]

Mutta yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

En tiedä, miten arvioit sanan "yleisesti" mutta monen kohdalla pakkoruotsi on hidaste ja este, raskas ja turha.

Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."

Arveletko heidän tuottavan propagandaa?

Käytännössä on erittäin vaikea sanoa, kuinka moni lopettaa ruotsin takia jo ennen kuin ollaan ruotsia vaille valmiita.

Epäilen, ettei tätä seurata myöskään yliopistoissa ja ammattikorkeissa. Satakunta-lehdessä 8.5.2012 oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."

Näin vastaa siis ammattikorkean henkilökunta, joten en epäile heidän asiantuntemustaan, mutta mitään virallista tietoa ei näistä ole.

Sitä paitsi täysin mahdotonta on laskea sitä, kuinka monen kohdalla pakkoruotsi saa jo valmiiksi alentamaan koulutustoivetta ja suosiolla hakeutumaan opintoihin, joissa ruotsin osuus on mahdollisimman pieni.

Haluaisin tietää, ketkä tässä puhuvat propagandaa.
Minä?
Maahanmuuttajavaltaisen koulun erityisopettaja, erityispsykologi ja kielten lehtori?
Ammattikorkean haastateltu henkilöstö?

[NRR]

Yksittäisten eritysoppilaiden ja maahanmuuttajien kohdalla kannatan laajempaa vapautuskäytäntöä.

Yritäpä puhua tästä niille, joiden tiedät olevan pakkoruotsin taustalla. He kertovat sinulle kyllä, miksi mitään lievennyksiä ei voi tehdä ilman, että koko korttitalo romahtaa. Nimittäin, jos todistus oppimisvaikeudesta tai maahanmuuttajatausta antaisi oikeuden vapautukseen, monissa kouluissa luokissa olisi jo puolet, jopa enemmän vapautettuja. Tästä syntyisi ketjureaktio, kun ilman erityisstatusta pakkoruotsin tunnille joutuneiden vanhemmat nostavat äläkän...

Tämän jätän kyllä sinun puolelle kieliaitaa ratkaistavaksi. Tuo kuulostaa juuri siltä vaativalta, autoritaarisemmalta ja jäykemmältä suomenkieliseltä koulubyrokratialta, joka on minulle tuntematon.

Mutta otapa tämä asia kokeeksi puheeksi, ihan omaa uteliaisuuttasi.

Niin, siis mikä näistä asioista, ja kenen kanssa?

Yksittäisten eritysoppilaiden ja maahanmuuttajien kohdalla laajempi vapautuskäytäntö.
Magma? Tutut RKP:ssä?

[Jaska]

yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

Olen samaa mieltä. Siitä voi olla montaa mieltä että onko ruotsin kieli hyödyllinen, kaunis tai onko sitä hauska opiskella mutta helppo kieli se joka tapauksessa on. Se on helpoin Suomen kouluissa opetettavista kielistä. Esimerkiksi adjektiiveilla on kolme muotoa, en, ett ja monikko. Saksassa on kolme sukua + monikko ja lisäksi adjektiivikin taipuu datiivissa, akkusatiivissa ja genetiivissä. Verbitkään eivät juuri taivu; jag talar, du talar, vi talar jne. Saksassa, ranskassa, venäjässä, espanjassa on paljon enemmän taivutusmuotoja. Suomenruotsalainen ääntäminen on todella helppoa jos sitä vertaa vaikkapa ranskaan tai venäjään. Itse käyn parhaillaan venäjän alkeiskurssia ja voin kertoa että venäjän vaikeustaso on ihan eri planeetalta verrattuna ruotsiin. Kiinaa en ole lukenut mutta esimerkiksi ”Māma mà mǎ ma?” tarkoittaa ”Kiroileeko äiti hevosille?”, shùxué on matematiikka ja shūxuě verensiirto. Toonien lisäksi suuri haaste kiinan opiskelussa on kirjoitusmerkit.

Unohdit englannin, se on vielä helpommin lähestyttävä kieli kuin ruotsi: ei sukuja ensinkään, ei taivutusta juuri lainkaan... Ruotsi on toki saksaa helpompi aloittelijan ottaa haltuun, mutta englanti on kaikkein vaivattomin. Venäjäkin on minusta aika yksinkertainen kieli, kun kirjaimiston ohi pääsee eli oppii lukemaan sitä sujuvasti. Ja tuttukin se on jopa germaanisten kielten pohjalta: moj syn = my son = minun poikani.

Suomalaiselle viro ja muut lähisukukielet (liiviä lukuun ottamatta) näyttävät niin tutuilta, että niiden oppiminen tuntuu helpommalta kuin täysin vieraiden kielten.

Kieltenopettajat ovat kuvanneet englantia kärjellään seisovalla kolmiolla: alkuun on todella helppo päästä, ja hankalampia asioita tulee vasta todella korkealla tasolla. Suomi taas on makaava kolmio: jo yksinkertaisen lauseen muodostamiseksi pitää opetella hirveä määrä kielioppia. Etäsukukielemme tundranenetsi on vielä paljon pahempi: käytännössä kahdeksantoista modusta (meillä vain indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali), verbit taipuvat yksikön ja monikon lisäksi kaksikossa sekä neljässä eri konjugaatiossa, nominit taipuvat absoluuttisessa, possessiivisessa ja predestinatiivisessa deklinaatiossa, sijamuodoillakin on yksikkö, kaksikko ja monikko, morfofonologinen vaihtelu (jossa äänteet yhtäkkiä muuttuvat toisiksi sanan sisällä eri taivutusmuodoissa) on huomattavaa, hankalia äänteitä kuten sananalkuinen ng sekä paljon liudentuneita konsonantteja, rikas johto-oppi, verbaaliadjektiiveja jne.
http://www.helsinki.fi/~tasalmin/sketch.html

Jos tundranenetsi olisi maailman yleiskieli, koululaisten syrjäytyminen ja itsemurhaluvut nousisivat pilviin.

[TK]

Venäjän vaikeudella pelotellaan ihmisiä ihan suotta. Vaikka nyt en kovin erityisemmin venäjää osaakaan, niin kirjainten oppimisen jälkeen mielestäni venäjään pääsee kiinni aika helposti. Lisäksi suomen puhekielessä on paljon lainasanoja venäjästä, jotka tupsahtelevat tuttuina esille.

[Tapsa]

Vaikeudet ja helppoudet vaihtelevat.
Sanotaan, että suomi on vaikea kieli, mutta melkein kaikki tapaamani suomenruotsalaiset ovat oppineet sen loistavasti. Ja telkkarissa saattaa kolme suomenruotsalaista keskustella suomeksi täysin luontevasti (kuin "vettä vaan", kuten sanottiin joskus).

Venäjää opiskelin lukiossa (ruotsin, englannin, ranskan ja latinan ohella), ja tuolloin sekä sen jälkeen sitä ei puhuttu, ellei menty Neuvostoliittoon. Nykyään venäjä on meillä ihan kotimainen kieli, ja sitä puhutaan todella paljon. Se on oikein hauskaakin.

Koulusaksaa opiskelin vasta yliopistossa, mutta työpaikoissa ja matkoilla ja tuttavuuksissa se elää ja rikastuttaa, vaikka en osaa sitä paljon.

Espanja on nyt ollut ajankohtainen, ja sehän muuten on Ruotsissa suosituin valinnaiskieli.

Viron kieli on se varsinainen löytöjä täynnä oleva sisarkieli ja velikieli. Virolaiset täällä ja me suomalaiset Virossa, kotoisia mahdollisuuksia samalta tasolta, yhteiseltä pohjalta, tavallisten ihmisten kesken.

Olen opettanut englantia, ruotsia ja ranskaa, ja tämä viimemainittu vaatii todella paljon työtä meidän olsosuhteissamme. Mutta pakkoruotsin takia hyvin usein lapset lopettavat sellaisen opiskelun, koska englanti on ykkösvieraskieli ja muutakin tekemistä on kuin monet kielet.

[rationalisti]

Mutta yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

Käypä sanomassa tämä kasvotusten niille kaikille, joiden ammattiurat ja koulunkäynnit ovat pakkoruotsin takia katkenneet. Voisit vaikka aloittaa Hyksistä pois potkituilla hoitajilla ja Oulun yliopistossa tuhannella ruotsia vailla maisterilla.

Korkeakouluista ei perään soiteta, jos opinnot jäävät kesken, joten mitään luotettavaa tilastoa ei lopettamissyille löydy. Omasta opiskeluaikojen tuttavapiiristä keskeyttäneillä yhdellä pakkoruotsi oli osasyy ja lopuilla ainoa syy. Normaalistihan näin pieni otos ei kerro yhtään mitään, mutta pakkoruotsista puhuttaessa omat kokemukset ja jopa tuntemukset voi yleistää aivan koko kansaa koskevaksi. Näin voin varmuudella väittää, että kaikkien korkeakoulukeskeytysten osasyynä on pakkoruotsi ja 67% keskeytyksistä se on jopa ainoa syy.

yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

Olen samaa mieltä. Siitä voi olla montaa mieltä että onko ruotsin kieli hyödyllinen, kaunis tai onko sitä hauska opiskella mutta helppo kieli se joka tapauksessa on.

Kielenä ruotsi toki on helppo, mutta unohdat nyt kielten olevan yksi lahjakkuuden osa-alue. Pakkoruotsi aivan kaikessa opiskelussa on yhtä mielekästä, kuin tehdä jokaiseen koulutukseen pakolliseksi 3500 metrin cooper tulos, kauniin öljyvärimaalauksen maalaaminen ja hyvän sinfonian säveltäminen.

Unohdit englannin, se on vielä helpommin lähestyttävä kieli kuin ruotsi: ei sukuja ensinkään, ei taivutusta juuri lainkaan... Ruotsi on toki saksaa helpompi aloittelijan ottaa haltuun, mutta englanti on kaikkein vaivattomin. Venäjäkin on minusta aika yksinkertainen kieli, kun kirjaimiston ohi pääsee eli oppii lukemaan sitä sujuvasti. Ja tuttukin se on jopa germaanisten kielten pohjalta: moj syn = my son = minun poikani.

Englanti on todella vaikea kieli, mikä jää näkemättä vain sen hyödyllisyyden ja kohtalaisen hyvän hallitsemisen vuoksi. Toki rallienglantitasolle on helppo päästä; sen kuin nakkelee vaan sanoja peräkkäin ja jättää savolaisittain vastuun kuulijalle. Jopa natiivit englannin puhujat ovat kielensä kirjoituksen kanssa ongelmissa. Their - they're, hear - here, dye - die, minor -miner, loose - lose, tough - though jne. Jenkkilästä tutut tavauskisat olisivat järjettömiä käytettäessä kisakielenä suomea.

[Jan-Erik Andelin]

Hyksistä pois potkituilla hoitajilla

Sieltä sietääkin saada potkut, jos ei osaa ruotsia. HYKS:issä potilas on erikoissairaanhoitoa saadessaan poikkeuksellisen vaikeassa elämäntilanteessa, ja on oiketettu kommunikointiin omalla kielellään. Joka 11. potilas HYKS:issä on ruotsinkielinen. Tässähän nimenomaan on silloin toimittava tämän vapaa kielivalinta-innovaation mukaan, että viranomaista koulutetaan tarpeeseen. Joten hoitajalle 2 vuotta aikaa käydä kielikursseilla työaikana, ja jos ei tämän jälkeen ole suoritusta, niin näkemiin. Mutta ei pakollista ruotsia sitten muualla maassa.

[TK]

Jos joka 11. potilas HYKS:ssä on ruotsinkielinen, niin silloin riittää hyvin, että joka 11. hoitaja on ruotsinkielinen/riittävässä määrin ruotsintaitoinen. Kaikkien hoitajien ei tarvitse olla ruotsinkielisiä/ruotsintaitoisia!

[Jan-Erik Andelin]

No tuskinpa itse haluaisit olla sydänrytmi katkolla sellaisessa sairaalassa, jossa vain joka 11. hoitaja puuhu sinun kieltäsi, ja muille kertoisit miten kivistää englanniksi.

[NRR]

Jos joka 11. potilas HYKS:ssä on ruotsinkielinen, niin silloin riittää hyvin, että joka 11. hoitaja on ruotsinkielinen/riittävässä määrin ruotsintaitoinen. Kaikkien hoitajien ei tarvitse olla ruotsinkielisiä/ruotsintaitoisia!

Ja tässä kohtaa pitäisi myös kysyä, mitä muita kieliryhmiä löytyy HYKSin potilaiden joukosta.

Se, että sairaaloihin jatkossa tehdään mahdollisuus myös läheisten olla mukana on tärkeää. Itse sain joku vuosi sitten nukkua retkivuoteella sairaalan yhden hengen huoneessa läheisen mukana.

Inhimillisyys koostuu niin monista asioista.

[NRR]

No tuskinpa itse haluaisit olla sydänrytmi katkolla sellaisessa sairaalassa, jossa vain joka 11. hoitaja puuhu sinun kieltäsi, ja muille kertoisit miten kivistää englanniksi.

Jos on iso sairaala ja omahoitajasysteemi, niin ei niinkään paha.

Tosin päivystykset ovat olleet pitkään painajaismaisia paikkoja. Siellä ei oikeasti kieli paljon auta, kun ihmiset pannaan jonohoitoon isoon saliin, jossa on pieniä verhoja välillä ja yksi epäkuntoinen vessa käytävällä.

Tässä on iso parannuskohde, kielipalvelut ovat yksi osa isoa kokonaisuutta.

Lisäys: Niin lastenklinikan kuin Meilahden päivystyksissä viime vuosina käydessäni olen yllättynyt ulkomaalaisten suuresta määrästä. Esimerkiksi lastenklinikalla kanssaodottajista enemmistö oli maahanmuuttajataustaisia.

[thmas]

Helppous on näennäistä silloin kun kyseessä on ihminen, jolle kielet eivät ole helppoja tai jonka kohdalla kielet ovat muutenkin painottuneet tavalla, joka on erityisen haasteellinen (maahanmuuttajat).

Ruotsi on paljon vaikeampi kuin englanti, joten missään nimessä se ei ole helpoin koulussa opetettavista kielistä.

Viroahan meillä ei opeteta, joten emme edes tiedä, miten sukukieltä opittaisiin.

Viro olisi suomenkielisille myös helppo kieli. Ja muitakin helppoja kieliä varmasti löytyy. Tämä pakkoruotsin puolustus sillä, että se on helppo kieli, näyttää nousevan aika ajoin esille.

Viro varmaankin olisi suomalaisille melko helppo. En ole sitä ikinä lukenut joten en ole varma. Vielä ruotsia, englantia ja viroa helpompi kielikin on olemassa. Se on esperanto. Esperanto olisi oikeasti nerokas idea useimpien kieliongelmien ratkaisemiseen. Siitä vaan pitäisi tehdä päätös että se tulisi pakolliseksi kaikissa EU-maiden kouluissa.

En tunne ihmisiä joille kielten opiskelu on oikeasti vaikeaa. Olisi tietysti hyvä että ne jotka tarvitsevat tukiopetusta englannissa saisivat vapautuksen toisesta kielestä (joka siis tällä hetkellä on toinen kotimainen). Lukiossa tai korkeakouluissa en näe ongelmana kahden kielen pakollisuutta. 1970-luvulla lukioissa pitkän matematiikan lukijat lukivat englannin ja ruotsin lisäksi yhtä kieltä ja lyhyen matematiikan lukijat kahta kieltä.