Haaviin jää nyt paljon propakko-kirjoituksia

[Uolevi]

Tämän otsikon alussa mainittu Erkki Pihkala oli Talaa sanoissaan voimaperäisempi pakkoruotsin murtaja mutta kovin kiltisti hän puhui tuossa Brysselin koneessa "istuessaan tai ainakin minusta tuntui, kun on näitä Höblän keskusteluja seurannut - menkää Uralille kommentteja ja muuta hauskaa. Pihkalan esimerkki pakkoruotsitetusta suomalaisesta lääkäristä ja hoitajasta vs vastaaviin Ruotsista tulleisiin, jotka hyväksytään sanaakaan suomea osaamattomina, oli hyvä näyttö kaksoisstandardeista, joiden uhreína elämme. Omat lastenlapseni (4) ovat jo menetettyjä pakolle. Onneksi ovat kielellisestikin lahjakkaita kuten äidit: en, sa,ra,ru. Tala on aina ollut hyvin asiallinen kannanotoissaan ja pätevä keskustelija, joka on puhunut pussiin pakkoruotsikot niin radiossa kuin televisiossa, kun on sattunut sinne pääsemään. Itse varmaan kuulun JEA:n kategorioissa vähintäänkin talalaisiin. Tunnemmekin face to face.

[Jaska]

Mutta muistan vielä senkin jutun, missä nostit lainaukset tekstistäni osoittamaan, millaisia lurjuksia vapaan kielivalinnan kannattajat ovat.

En muista sitä koko kontekstia miten se teksti syntyi, koska siinä viitattiin muihin ulkopuolisiin blogeihin yms. - enkä jaksaisi palata siihen keskusteluun - mutta siinä aidosti meni joku asia lost in translation'iksi omalta osaltani tavalla, jota en vieläkään ymmärrä. Niin kuin monesti menee teiltäkin lukiessanne ruotsinkielisiä tekstejä, senhän huomaa myös.

Tärkeä tunnustus. Niinhän se on, että eri kielissä virkkeiden ja kappaleiden sisäiset viittaussuhteet ilmaistaan vähän eri tavalla, ja kun pienillä sanoilla voi olla monta eri tulkintaa lauseyhteydestä riippuen, niin vaatii äidinkielentasoisen kieli-intuition ymmärtää täsmälleen oikein mitä on tarkoitettu. Eikä asiaa helpota se, että moni kirjoittaja ei havaitse ilmaisunsa muita tulkintamahdollisuuksia eikä siksi osaa kirjoittaa yksitulkintaisesti.

[Jan-Erik Andelin]

Jollei pakon kritiikille olisi aurattu tietä, eivät Melin, Stenbäck tai Ekman koskaan olisi lähteneet pohtimaan, voidaanko pakosta tinkiä. Etkä Sinä olisi lähtenyt tähän keskusteluun. Edelleenkin vastaat sille, joka kertoo pakon aiheuttamista ongelmista, että evvk = "Valinta selittää lapsellesi mikä kouluaine on kärsimystä, ja mikä taas on muuten vain vaikea ja ikävä realiteetti on sinun omasi." Kuitenkin pakon aiheuttamat ongelmat ovat merkittäviä aina yksilön oman äänen hiljentämisestä hänen opintojensa pitkittymiseen ja katkeamiseen. Ja sitten loukkaannut, kun sinun huolellesi ruotsinkielisten kieliopintojenn optimoinnista vastataan evvk.

Tässä foorumissa taitaa olla näin, että monet ovat vapaan kielivalinnan kannalla aika eri perusteluin. Kun itse puhut siitä, että pakkoruotsi pitäisi raivata sivuun, jotta esim. maahanmuuttajat voivat edetä kouluissaan, jopa akateemisiin ammatteihin, foorumitovereittesi sanattomat nielaisut kuuluvat aika selvästi. Joku haluaa pakkoruotsin pois, koska se on "valloittajavaltion" vuosisataisia jäänteitä; toinen koska hänen sydäntään lähellä ovat pääkaupunkiseudun erityisoppilaat, joiden koulu "katkeaa pakkoruotsiin"; kolmas sen takia, ettei osaa itse ruotsia ja tämä vieraus pelottaa.

Itse olen vapaan kielivalinnan kannalla tietyin tiukoin ehdoin, mutta en kyllä halua samaistua juuri mihinkään sen ympärillä vellovaan, jotenkin itsestäänselvään retoriikkaan. Kysytään avoimesti, että missä näita vastustajia oikein sikiää, sanotaan avoimesti että surut ovat sitä ja tätä, vaikka moni tietää, että suomenruotsalaiset ovat moninainen joukko, josta 40 % kannattaa vapaata kielivalintaa.

Jos väität, että pakollisen ruotsin ongelmat ovat minulle evvk-ta niin tämä ei pidä paikkaansa. Näiden keskustelujen myötä minulle on kyllä tullut entistä selvemmäksi, että kouluruotsi on massiivinen ja osalla ilmeisen hyödytön. Mutta, en siinäkään valitettavasti voi lähteä liputtamaan sen puolesta, että pakollinen ruotsi pitäisi poistaa kouluista juuri sen takia että tämä, terveysopin jälkeen suppein peruskoulun kouluaine olisi juuri se, joka katkaisee nuorten koulunkäynnin ja elämän. Koulunkäynnin katkeaminen on, niin kuin aina kuulemme myös lento-onnettomuuksista, moninaisten tapahtumien ketju. Yksittäisten eritysoppilaiden ja maahanmuuttajien kohdalla kannatan laajempaa vapautuskäytäntöä. Mutta yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

[NRR]

tämä, terveysopin jälkeen suppein peruskoulun kouluaine

Terveystieto on aine, jossa pärjää yleistiedolla ja joka hyödyttää arkea esim. liikuntapäiväkirjojen, terveellisen ruokavalion valinnan ja seksivalistuksen avulla.

Ruotsi on aine, joka teettää enemmän työtä kuin pitkä englanti, koska sitä ei mikään arjessa tue.

Älä hyvä mies laadi enää näitä vertauksia tai käytä pakkoruotsin ystävien valmiita vertauksia, koska ne ovat superhypervalheellisia.

[NRR]

Jos väität, että pakollisen ruotsin ongelmat ovat minulle evvk-ta niin tämä ei pidä paikkaansa.

Mikä ongelma sinun mielestäsi pakkoruotsiin liittyy, olethan juuri verrannut sitä seksivalistukseen?

[NRR]

Tässä foorumissa taitaa olla näin, että monet ovat vapaan kielivalinnan kannalla aika eri perusteluin.

Luonnollisesti. Meitä yhdistää se, ettei pakolliselle ruotsille ole perusteita.

[Jan-Erik Andelin]

Kouluruotsin ongelma on, että sitä opitaan tyhjiössä, ja että opittua kieltä pääsee harvoin käyttämään. Mutta sillä periaatteella kyllä siinä tapauksessa opiskellaan saksaa ja ranskaakin.

Toiseksi kouluruotsin ongelma voi olla vanhempien sukupolvien ja vanhempien kielteinen asenne. johon saattaa olla myös perustellut syytkin maamme historiasta. Tämä heijastuu helposti nuoren oppimiseen. Myös venäjän kielen opiskelussa saattaa päteä sama ongelma, että lähihistoria vielä arvelluttaa.

[NRR]

Kouluruotsin ongelma on, että sitä opitaan tyhjiössä, ja että opittua kieltä pääsee harvoin käyttämään. Mutta sillä periaatteella kyllä siinä tapauksessa opiskellaan saksaa ja ranskaakin.

Kieltenopiskelu vaatii useimmilta oppilailta paljon työtä. Siksi kielen on oltava sellainen, että tuo työmäärä tuntuu mielekkäältä. Sellainen, että haluaa tehdä sen ylimääräisen työn, mikä kielen oppimiseksi vaaditaan koulun ulkopuolella (elokuvia, lehtiä, nettiyhteisöjä, matkoja, tuttuja,...). Pakkoruotsi on tähtitieteellisen kaukana tästä.

Tämä vääristää koko kieltenopiskeluamme. Sen sijaan, että pohdittaisiin, mitä ja miksi oppilaat haluavat opiskella, pohditaan, mikä on vialla heidän asenteessaan pakkoruotsiin - pakkovenäjään.

Pakko on se ongelma. Pakon jatkuminen peruskoulusta yliopistoon on se ongelma. Pakon nimeäminen oikeudeksi, on ongelma. Se, ettei kukaan voi tässä maassa valmistua mistään koulusta eikä mihinkään ammattiin, ilman mittavia ruotsinopintoja, on ongelma. Väite, että kaikki kritiikki pakkoa kohtaan on vain osoitus ongelma-asenteista, on ongelma!

Ongelma ovat ne, jotka kannattavat pakkoa ja ne jotka luulevat, etteivät kannatta sitä, mutta kannattavat silti. Miksikö tämä on ongelma? Siksi, että pakolle ei ole perusteita!

[NRR]

Kun itse puhut siitä, että pakkoruotsi pitäisi raivata sivuun, jotta esim. maahanmuuttajat voivat edetä kouluissaan, jopa akateemisiin ammatteihin, foorumitovereittesi sanattomat nielaisut kuuluvat aika selvästi.

Ketkä siellä nieleksivät minun kommenttieni kohdalla?

[Hannu Jussi]

.

[NRR]

Yksittäisten eritysoppilaiden ja maahanmuuttajien kohdalla kannatan laajempaa vapautuskäytäntöä.

Yritäpä puhua tästä niille, joiden tiedät olevan pakkoruotsin taustalla. He kertovat sinulle kyllä, miksi mitään lievennyksiä ei voi tehdä ilman, että koko korttitalo romahtaa. Nimittäin, jos todistus oppimisvaikeudesta tai maahanmuuttajatausta antaisi oikeuden vapautukseen, monissa kouluissa luokissa olisi jo puolet, jopa enemmän vapautettuja. Tästä syntyisi ketjureaktio, kun ilman erityisstatusta pakkoruotsin tunnille joutuneiden vanhemmat nostavat äläkän...

Mutta yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

En tiedä, miten arvioit sanan "yleisesti" mutta monen kohdalla pakkoruotsi on hidaste ja este, raskas ja turha.

Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."

Arveletko heidän tuottavan propagandaa?

Käytännössä on erittäin vaikea sanoa, kuinka moni lopettaa ruotsin takia jo ennen kuin ollaan ruotsia vaille valmiita.

Epäilen, ettei tätä seurata myöskään yliopistoissa ja ammattikorkeissa. Satakunta-lehdessä 8.5.2012 oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."

Näin vastaa siis ammattikorkean henkilökunta, joten en epäile heidän asiantuntemustaan, mutta mitään virallista tietoa ei näistä ole.

Sitä paitsi täysin mahdotonta on laskea sitä, kuinka monen kohdalla pakkoruotsi saa jo valmiiksi alentamaan koulutustoivetta ja suosiolla hakeutumaan opintoihin, joissa ruotsin osuus on mahdollisimman pieni.

Propagandaa. Olisikin. Aika hurjaa, että näet vaietut ongelmat, jotka vihdoin on nostettu esiin, propagandana, muttet koe, että nämä pakkoruotsin ystävien propakko-liturgiat olisivat propagandaa.

[Jan-Erik Andelin]

Yritäpä puhua tästä niille, joiden tiedät olevan pakkoruotsin taustalla. He kertovat sinulle kyllä, miksi mitään lievennyksiä ei voi tehdä

Tämän jätän kyllä sinun puolelle kieliaitaa ratkaistavaksi. Tuo kuulostaa juuri siltä vaativalta, autoritaarisemmalta ja jäykemmältä suomenkieliseltä koulubyrokratialta, joka on minulle tuntematon.

Minua nyt oikeasti hämmentää tämä puhe siitä, että hyvä elämä kaatuu vain ja ainoastaan mahdottomaan ruotsiin. Yritän miettiä vastaavaa tilannetta, että tunnenko ruotsinkielisiä, joiden toiveet ja elämänkaaret olisivat katkenneet juuri koulusuomeen. Vastaus: ei niin eksplisiittisesti, ei edes vaikka heillä kaikilla on ollut se kaksi- ja puolikertaisesti laajempi oppimäärä toista kotimaista läpikahlattavanaan. Joku on tietty hakeutunut oman kotialueensa omankieliseen matalapalkkatyöhön, jossa suomea ei tarvita, mutta usein niin, että ymmärretään ettei muukaan koulupohja olisi riittänyt kovin pitkälle. Onkohan tässä sitten joku kulttuuriero, että epäonnistumisia suomen kielessä hävetään meillä päin, eikä niistä puhuta? että suomenkielisten epäonnistumisella koulussa pitää olla joku yksilöity syy, ja se on sitten se huonoin arvosana koko todistuksessa? En tiedä, enkä oikein ymmärrä.

Ammattiopetuksesta minulla on tuttavapiiristä kokemuksia, että varsinkin aikuisopiskelijoilla on vaikeuksia ruotsin - mutta vielä enemmän matematiikan - kanssa palatessaan aikuisiällä koulunpenkille.

että nämä pakkoruotsin ystävien propakko-liturgiat olisivat propagandaa.

Enhän minä niitä kommentoinut lainkaan. Olisiko minun pitänyt? Olen samaa mieltä, olen vuosikymmeniä ollut sitä mieltä, että tietyt jutut ovat ajattelematonta liirumlaarumia.

- ja tiedät sen.

Tämä on nyt vähän tällaista "kenen rivissä seisot"-retoriikkaa, että minun pitäisi tietää mikä loppujen lopuksi on oikein. Tulla kotiin. Ottaa lippu käteen. Liittyä paraatiin.

[NRR]

Yritäpä puhua tästä niille, joiden tiedät olevan pakkoruotsin taustalla. He kertovat sinulle kyllä, miksi mitään lievennyksiä ei voi tehdä

Tämän jätän kyllä sinun puolelle kieliaitaa ratkaistavaksi. Tuo kuulostaa juuri siltä vaativalta, autoritaarisemmalta ja jäykemmältä suomenkieliseltä koulubyrokratialta, joka on minulle tuntematon.

Ohitit sen jatko-osan, joka on oleellinen. Jos näitä vapautuksia annettaisiin, synnytettäisiin kestämätön tilanne ja suututettaisiin ne, jotka jäävät pakon alaisuuteen. Syntyisi pakkoruotsin jatkon kannalta mahdoton tilanne.

Ruotsinkieliset suoriutuvat heikommin peruskoulusta mutta päätyvät korkeammin koulutetuiksi - tämä johtuu nimenomaan siitä, että teidän puolellanne kieliaitaa on varaa olla pehmeämpiä. Suomenkielisellä puolella eletään kauttaaltaan rankemmin realiteetein. Meillä avainsana on karsinta, ne jotka pudotetaan, jotta saadaan pidettyä tasoa yllä ja estettyä liikakoulutus, tulevat suomenkielisistä kouluista.

Mutta otapa tämä asia kokeeksi puheeksi, ihan omaa uteliaisuuttasi.

[thmas]

yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

Olen samaa mieltä. Siitä voi olla montaa mieltä että onko ruotsin kieli hyödyllinen, kaunis tai onko sitä hauska opiskella mutta helppo kieli se joka tapauksessa on. Se on helpoin Suomen kouluissa opetettavista kielistä. Esimerkiksi adjektiiveilla on kolme muotoa, en, ett ja monikko. Saksassa on kolme sukua + monikko ja lisäksi adjektiivikin taipuu datiivissa, akkusatiivissa ja genetiivissä. Verbitkään eivät juuri taivu; jag talar, du talar, vi talar jne. Saksassa, ranskassa, venäjässä, espanjassa on paljon enemmän taivutusmuotoja. Suomenruotsalainen ääntäminen on todella helppoa jos sitä vertaa vaikkapa ranskaan tai venäjään. Itse käyn parhaillaan venäjän alkeiskurssia ja voin kertoa että venäjän vaikeustaso on ihan eri planeetalta verrattuna ruotsiin. Kiinaa en ole lukenut mutta esimerkiksi ”Māma mà mǎ ma?” tarkoittaa ”Kiroileeko äiti hevosille?”, shùxué on matematiikka ja shūxuě verensiirto. Toonien lisäksi suuri haaste kiinan opiskelussa on kirjoitusmerkit.

[Jan-Erik Andelin]

Mutta otapa tämä asia kokeeksi puheeksi, ihan omaa uteliaisuuttasi.

Niin, siis mikä näistä asioista, ja kenen kanssa?

Jos pohdiskellaan kouluttavatko ruotsinkieliset omiaan oikeisiin tarpeisiin, tästä vähän taustaatietoa: http://www.oph.fi/download/112962_yrke2020.pdf