Arvostan kyllä Jaskan pyrkimyksiä oikeudenmukaisuuteen tässä. Kuten aikaisemmin olen sanonut tämä polku on kuitenkin lähinnä pedagoginen. En nimittäin osaa kuvitella tilannetta lähitulevaisuudessa, jossa esim. kuntatasolla siirryttäisiin ajassa taaksepäin sellaiseen symmetriaan, että suomenkielisten elinolot ruotsinvoittoisilla alueilla käytännössä huononisivat. Enemmän pidän todennäköisenä, että englanti valtaa alaa Suomessa sillä tavalla, että omankielisten palvelujen saaminen enemmän huolestuttaa suomenkielisiä. Tässä vallitsee jo eräänlainen symmetria:Jaska kirjoitti:Tai suomenkielinen väestö ruotsia, jos ollaan ruotsinkielisellä alueella, eikö?TK kirjoitti:Ja kaikkein järkevin ja tehokkain terveen järjen mukainen keino olisi opettaa suruväestö puhumaan suomen kieltä ainakin tyydyttävän tasoisesti.
30 % suomenruotsalaisista kokevat, etteivät tulee toimeen työ- ja yhteiskuntaelämässä suomeksi (Språkbarometern 2004)
30 % suomalaisista kokevat, etteivät kykene käymään keskustelua (conversation) englanniksi (Eurobarometer 2011)
En ihmettelisi jos EU:n taholta pian luotaisiin paineita, että yhdellä EU-kielellä olisi jonkin asteinen virallinen asema jäsenmaissa. Suomen kohdalla se olisi todennäköisimmin englanti. Tällöin viitattaisiin siihen, että englantiin suhtaudutaan erittäin myönteisesti, ja että kieltä opiskellaan lähes samalla tavoin kuin jos se olisi pakollinen kieli. Tiettyjä toimintoja EU:n kanssa, esim. hakemukset voisi yksinkertaisimmin tehdä englanniksi, mutta myös maan kansallisilla kielillä.
Pian kuitenkin kävisi niin, että kansalliset kielet tökkisivät, ja englannintaitoinen 70 % pärjäisi paremmin yhteydenpidossa kun nämä huonommin pärjäävät 30 %. Tämä olisi kuitenkin korjattavissa esim. eräiden suosiman mallin mukaan etätulkeilla ja aikuisten ja iäkkäiden suomalaisummikoiden englannin tehokursseilla, tai niin että EU:n projekteissa ja toimipisteissä saisi suomen- tai ruotsinkielistä palvelua vain tiettyinä viikonpäivinä.
Kaupallisella puolella on jo nyt nähtävissä, että nuoremmalle sukupolven palveluihin voidaan palkata ulkomaalaisia tai maahanmuuttajia ilman suomen taitoa. Tämä on jokapäiväistä käytäntöä ympäri Eurooppaa, ihmiset voivat olla töissä kaupallisissa palvelutehtävissä osaamatta maan omaa kieltä. Eihän minun tarvitse kuin katsoa menestyvää uusiseelantilaista kaveria, joka pyörittää jo pientä kahvilaketjua kotikaupungissani. Ei hän puhu asiakkailleen muuta kuin englantia. Eikä hänen tarvitse. Hyvin pyörii muutenkin. Vanhempi väki ja maahanmuuttajat liikkukoot sitten enemmän omissa kahviloissaan.