Eikö ruotsinkielisillä olekaan kahta pakollista vierasta kie

[Jan-Erik Andelin]

Kontekstina Jaskan ja TK:n vääntö klo 13.13, kenenkö pitäisi vastata suomenruotsalaisten elinoloista, Suomen vai jonkun muun.

[NRR]

Kontekstina Jaskan ja TK:n vääntö klo 13.13, kenenkö pitäisi vastata suomenruotsalaisten elinoloista, Suomen vai jonkun muun.

Meillä on monia kielivähemmistöjä, vanhoja ja uusia. Ehkä on parasta puhua kielivähemmistöjen elinoloista. Ne tulee hoitaa itse.

[Hannu Jussi]

.

[Jaska]

Vaikka mihinkään ei ole suoraan kirjoitettu, että ruotsi on virallinen kieli, kansalliskielen voidaan TULKITA tarkoittavan virallisuutta. Ja kun kansalliskieliset ovat tasavertaisia, ne ovat kuin kaksi päätä..
Suomessa on siis kaksi pääkieltä, vaikka yksikin riittäisi!

Ei nykylaissakaan sekoiteta kansalliskieltä ja virallista kieltä: ruotsi on kansalliskieli ja saame ei ole, mutta silti kielilakien mukaan ruotsin- ja saamenkielisillä on täysin symmetriset oikeudet omakielisiin palveluihin. Siis oikeus valtiollisiin viranomaispalveluihin äidinkielellä koko maassa ja oikeus muihin viranomaispalveluihin äidinkielellä kotiseutualueellaan.

Kiitos linkistä Erkaman graduun!

RUOTSILLA ON PÄÄKIELISTATUS! Juuri sen takia jokainen joutuu lukemaan ruotsia, mutta ei saamea!

Kansalliskielen statuksen lisäksi lukumäärä ero on varmaan syynä siihen, ettei valtakunnallista pakkosaamea ole kehdattu esittää.

Siksi ainoa realistinen tavoitteenasettelu on yhden pääkielen Suomi!

Tuo on epämääräinen ja voi tarkoittaa ihan mitä tahansa. Se pitää määritellä suhteessa vähemmistökielten virallisuuteen ja palveluihin.

[TK]

Jan-Erik Andelin: "Se tarkoittaa sitä, että kun jossakin tilanteessa kaikki muut konstit on käytetty ja vapaaehtoisia ei löydy, suomenruotsalaisen oikeudet kansalaisena jäävät yksinkertaisesti toteutumatta."

Unohdat kokonaan tulkkipalvelut. Tulkkipalvelut eivät näy millään kelpaavan suruille, siksi ne kai niin helposti unohtuvat. Muille kielivähemmistöille tulkkipalvelut kyllä kelpaavat hyvin.

Pientä väärinkäsitystä näyttää syntyneen siitä, että kirjoitin Ruotsin huolehtivan ruotsin kielestä (kirjoitus oli kai huonosti muotoiltu), joten Suomen ei tarvitsisi siihen panostaa. Ruotsinkielisten palveleminen voidaan kyllä oikein hyvin hoitaa Suomessa tulkkipalveluin, jos surukielisistä ei ole toistensa palvelijoiksi tai vapaaehtoisesti ruotsia lukeneita suomalaisia ei enää surujen palveleminen kiinnosta.

[Jan-Erik Andelin]

Kuten olen aikaisemmin sanonut, vapaa kielivalinta-asia voidaan ratkaista ilman kytkentää ruotsinkielisiin palveluihin. Silloin täytyy vain poliittisesti hyväksyä se, että suomenruotsalaiset liittyvät aluepoliittisesti ruuhka-Suomirintamaan ja ajavat mahdolliset vaatimuksensa lähinnä niiden maakuntiensa kautta, jossa asuvat.

Uskon, että suurimman osan palveluista voidaan turvata paremmilla järjestelyillä. Olen kuitenkin rajannut ydinalueiksi terveys ja hoiva, oikeus ja etuus sekä turvallisuus, joissa kielilain kirjaimen olisi toteuduttava paremmin kuin nyt. Tämä edellyttää näillä alueilla parempaa valvontaa, että palvelu tarpeen tullessa kohdalle toimii. Tämä edellyttää samoin tiukempia kielivaatimuksia asiakaskontakteissa toimiville.

Etätulkkijärjestelmä on toki toteutettavissa nykytekniikalla paremmin kuin ennen, mutta soveltuu lähinnä virastossa, järjestetyissä olosuhteissa annettujen palveluiden yhteydessä. En osaa kuvitella, että tulkki olisi mukana ambulanssissa, sotaharjoituksissa, poliisin kotikeikoilla, öisin sairaaloiden teho-osastoilla jne. Täällä unohdan, kyllä, tulkkipalvelut.

Myös maahanmuuttajille on tällä periaatteella suunniteltava samantyyppiset omakieliset palvelut.

[NRR]

--- suomenruotsalaiset liittyvät aluepoliittisesti ruuhka-Suomirintamaan ---ydinalueiksi terveys ja hoiva, oikeus ja etuus sekä turvallisuus, joissa kielilain kirjaimen olisi toteuduttava paremmin kuin nyt --- edellyttää samoin tiukempia kielivaatimuksia asiakaskontakteissa toimiville --- Myös maahanmuuttajille on tällä periaatteella suunniteltava samantyyppiset omakieliset palvelut.

Jos kaikilta edellytetään esim. ambulanssissa ruotsin taitoa - keneltä voidaan edellyttää mitään muuta?

Voisiko kuitenkin olla niin, että ambulanssissakin olisi etätulkkimahdollisuus, ainakin varmuuden vuoksi. Hätäkeskus delegoisi ruotsinkielisiä hätäsoittoja tietyille yksiköille, maahanmuuttajakielisiä toisille.

Pääasia tietysti on, että kriisialan henkilökunta on ammattitaitoista. Kielitaitovaatimuksilla ei ole tarkoitus karkoittaa päteviä ihmisiä aloilta, joille ei nytkään ole tungosta.

Olisikohan tässä laajemman kielitietoisten kriisipalvelujen pohdinnan paikka.

---

Neljänkymmenen vuoden totaalisen pakkoruotsin jälkeen ei palveluja enää kannattaisi yrittää rakentaa pakolle, ei millään skaalalla.

[Jan-Erik Andelin]

Olisikohan tässä laajemman kielitietoisten kriisipalvelujen pohdinnan paikka.

Ei huonompi idea. Varmaan esim. itärajan liikenteessä, tai Lapin turistikeskusten yhteydessä, pääkaupunkiseudun maaahanmuuttajatiiviillä alueilla on vastaavia tarpeita muunkielisille.

En nyt muuten oikein ymmärrä tätä pakonomaista pakonpoistoasi. Vielä senkin jälkeen, että koko maassa olisi vapaa kielivalinta, haluat viimeiseen tappiin viedä ruotsiin liittyvät kielivaatimukset äärimmäiseen minimiinsä. Miksi näin?

Tämä on nyt teoreettista periaatteesta väntämistä mutta - yhteiskunnan on toimittava. Jos kansalaisella on kokemus, riippumatta mitä kieltä hän puhuu, että yhteiskunta hänen kohdallaan ei enää toimi, hänkään ei enää katso omissa toimissaan yleistä hyvää. Silloin Suomi ei enää voita kansainvälisissä lompakkotestissä. Och till sist har jag inga skyldigheter gentemot dig heller..

[jlo]

Olisikohan tässä laajemman kielitietoisten kriisipalvelujen pohdinnan paikka.

Ei huonompi idea. Varmaan esim. itärajan liikenteessä, tai Lapin turistikeskusten yhteydessä, pääkaupunkiseudun maaahanmuuttajatiiviillä alueilla on vastaavia tarpeita muunkielisille.

En nyt muuten oikein ymmärrä tätä pakonomaista pakonpoistoasi. Vielä senkin jälkeen, että koko maassa olisi vapaa kielivalinta, haluat viimeiseen tappiin viedä ruotsiin liittyvät kielivaatimukset äärimmäiseen minimiinsä. Miksi näin?

Tämä on nyt teoreettista periaatteesta väntämistä mutta - yhteiskunnan on toimittava. Jos kansalaisella on kokemus, riippumatta mitä kieltä hän puhuu, että yhteiskunta hänen kohdallaan ei enää toimi, hänkään ei enää katso omissa toimissaan yleistä hyvää. Silloin Suomi ei enää voita kansainvälisissä lompakkotestissä. Och till sist har jag inga skyldigheter gentemot dig heller..

Miksi asiaa ei tiedustella asianosaisilta? Mitä kieltä ambulanssinkuljettajat ovat/olisivat tarvinneet? Mitä kieltä poliisit ovat/olisivat tarvinneet?

Siksi, että vastaus ei kelpaa eikä heitä pidetä edes asianosaisina. Asianosainen on joku mystinen ummikko, jota kukaan ei ole koskaan tavannut, mutta juttuja hänestä ovat lehdet täynnä.

[TK]

Pahoissa väkivaltatilanteissa ja sairauskohtaisten ollessa kyseessä ei liene pahemmin jutustella, vaan toimitaan mahdollisimman ripeästi. Siinä ei tarvitaan mitään kieltä, vaan henkilökunnan, poliisin, ambulanssimiehistön, pelastuslaitoksen, ammattitaitoa. Usein kohdehenkilöt eivät edes ole puhekunnossa.

Jos tilanne on rauhallisempi, niin varmasti on mahdollista ottaa yhteyttä tulkkikeskukseen tai toimittaa henkilö paikkaan, jossa tulkkia voidaan odotella/pyytää tulkki paikalle. Tulkkien käyttö on vain surupiireissä niin torjuttu ajatus, että tulkkipalvelun käyttöä yritetään viimeiseen asti jarrutella.

Ja kaikkein järkevin ja tehokkain terveen järjen mukainen keino olisi opettaa suruväestö puhumaan suomen kieltä ainakin tyydyttävän tasoisesti. Silloin henkilö voisi muutamin sanoin ilmaista, mikä on hätänä, mihin koskee tai mikä muu asia mahdollisesti on kyseessä. Tämän jälkeen voidaan ottaa tulkkipalvelu käyttöön tai ohjata/viedä asiakas/potilas ruotsintaitoisen palveluhenkilön luokse.

Luulen, että suomalaiset eivät vastustaisi lisärahan ohjaamista surujen suomen kielen opetukseen. Kun surut saataisiin oppimaan edes tyydyttävästi suomea, niin tämä maa voisi paljon nykyistä paremmin.

[Jan-Erik Andelin]

Suomenruotsalainen väestö puhuu suomea tyydyttävästi. Kun kielilaki ei ole toiminut niin kuin sen olisi kuulunut toimia, jo itsesuojeluvaisto on opettanut suomenruotsalaisille, että kolminkertainen kotimaisen opiskelu on tarpeen, eikä siitä mukista. Samoin annetaan kielikylvyn jatkua läpi elämän ja yritetään käytännön elämässä oppia enemmän. Vaikka suomenkielisten pakollista kouluruotsia voikin pitää turhan massiivisena, joskus toivoisi että ruotsinkielisten hankkimaa vähintään jonkintasoista kielitaitoakin jaksettaisiin pitää jonkinlaisena suomenruotsalaisten vastaantulona. Jos haluat jatkaa tuota juttua, että viimeistä ambulanssiaan ja viimeistä vuodettaan varten pitää käydä kielikursseilla, voit poistaa kaikki vähemmistön julkiset kielioikeudet saman tien.

[NRR]

Suomenruotsalainen väestö puhuu suomea tyydyttävästi. Kun kielilaki ei ole toiminut niin kuin sen olisi kuulunut toimia, jo itsesuojeluvaisto on opettanut suomenruotsalaisille, että kolminkertainen kotimaisen opiskelu on tarpeen, eikä siitä mukista. Samoin annetaan kielikylvyn jatkua läpi elämän ja yritetään käytännön elämässä oppia enemmän. Vaikka suomenkielisten pakollista kouluruotsia voikin pitää turhan massiivisena, joskus toivoisi että ruotsinkielisten hankkimaa vähintään jonkintasoista kielitaitoakin jaksettaisiin pitää jonkinlaisena suomenruotsalaisten vastaantulona.

Ei se mikään vastaantulo ole vaan normaalia toimintaa n. 5%:n kielivähemmistöltä.

Jos haluat jatkaa tuota juttua, että viimeistä ambulanssiaan ja viimeistä vuodettaan varten pitää käydä kielikursseilla, voit poistaa kaikki vähemmistön julkiset kielioikeudet saman tien.

Pyritään antamaan sitä hoivaa ja huomiota, joka on tarpeen. Elämä on ankaraa, meidän ei tarvitse olla.

Tietenkään ambulanssi ei voi aina tarjota edes alueen suurimmille vähemmistökielille omankielistä hoitoa - mutta ammattitaitoista välittämistä ja mahdollisuuksien mukaan rakennettuja kielipalveluja toivottavasti.

[TK]

Jan-Erik Andelin: "Suomenruotsalainen väestö puhuu suomea tyydyttävästi."

Jos suruväestö puhuu suomea tyydyttävästi, niin miksi surut eivät käytä kieltä sellaisissa tilanteissa, joissa tyydyttävällä suomen taidolla päästäisiin asioimisessa hyvin alkuun tai ehkä voitaisiin hoitaa koko asia suomeksi? Miksi?

Surut ovat jo tähän mennessä saaneet niuhottavien änkyröiden maineen monien suomenkielisten silmissä vaatimalla ruotsinkielistä palvelua pienissä asioissa, jotka hoituisivat ihan hyvin tyydyttävällä suomella.

Ja kun surut jo osaavat suomea tyydyttävästi, niin tavoitteeksi voidaan asettaa surujen suomen taidon kohottaminen hyvän osaamisen tasolle. Todellisuudessahan suurin osa suruista osannee jo nyt suomea hyvin, joten tavoite on varsin realistinen.

[Jan-Erik Andelin]

Ei se mikään vastaantulo ole vaan normaalia toimintaa n. 5%:n kielivähemmistöltä.

Jos säädetty laki lupaa jotakin, jota järjestelmä ei pysty toteuttamaan, se on vastaantulo. Muissa oloissa olisit tietysti oikeassa.

Jos suruväestö puhuu suomea tyydyttävästi, niin miksi surut eivät käytä kieltä sellaisissa tilanteissa, joissa tyydyttävällä suomen taidolla päästäisiin asioimisessa hyvin alkuun tai ehkä voitaisiin hoitaa koko asia suomeksi? Miksi?

Missä päin maata oikein elät? Näinhän tapahtuu koko ajan. Minä hyväksyn keskimäärin 3-4 kertaa päivässä sen, että virkamies tai henkilö asiakaspalvelussa, joka saa palkkalisää ruotsinkielentaidoistaan kertoo mieluummin asiansa suomeksi, jolloin vastuu ymmärretyksi tulemisesta siirtyy kuulijalle.

Surut ovat jo tähän mennessä saaneet niuhottavien änkyröiden maineen monien suomenkielisten silmissä vaatimalla ruotsinkielistä palvelua pienissä asioissa, jotka hoituisivat ihan hyvin tyydyttävällä suomella.

... ja missä ajassa elät? Minusta nuo asiat ovat viimeisimmän vuosikymmenen aikana kadonneet lähes kokonaan.

[TK]

Elän suomenkielisessä Suomessa ja monikielisessä Suomessa. Se on tätä päivää.

Surujen on ollut ilmeisen vaikeaa sopeutua suomenkieliseen Suomeen ja monikieliseen Suomeen sopeutuminen on kai vieläkin vaikeampaa, kun surujen pärjäämisellä on monta vertailukohtaa muiden kielivähemmistöjen kielisosaamisessa.

Suomen nykyinen kielilaki oli susi jo syntyessään. Kaikista suomenkielisistä tehtiin surujen palvelijoita ja sehän Andeliniakin nyt nyppii, kun kaikki suomenkieliset virkamiehet eivät niin vain olekaan pystyviä tai halukkaita (vaikka olisivatkin pystyviä, onhan toki kielitodistukset oltava kunnossa) palvelemaan suruja surukielellä.

Viime kädessä surut aina vetoavat epäkelpoihin kielilakeihimme. Ei vain millään olla halukkaita muuttamaan epäkelpoja lakeja vastaamaan paremmin todellista elämää.

Jos tyydyttävästi suomea osaavat surut täytyy jotenkin saada palvelluksi surukielellä, niin nämä palvelut olisi kyllä hyvä erottaa kokonaan suomenkielisistä yksiköistä. Tulkkipalvelut toki ovat aina mahdollisia, jos ne vaan suruille kelpaavat.

Ja vielä kerran: ensisijaisen tärkeää olisi parantaa surujen suomen kielen osaamista.