Missä järkevät ruotsinkieliset nyt?

[JV Lehtonen]

Keitä nyt olisivat siis ne, joita virkaruotsivaatimus koskisi?

Ei välttämättä ketään. "Omalääkäri-mallissa" viranomaispalvelut mitoittettaisiin niin, että tietyn verran virkoja täytettäisiin palvelemaan suomeksi ja tietyn verran ruotsiksi, riippuen kielisuhteista. Vain yhden kielen taito olisi siis perusedellytys. Lait eivät näy edellyttävän yksilöiltä kielitaitoa, kunhan viranomaispalvelut muuten saadaan taattua suomeksi ja ruotsiksi.

Kentällä partioivat viranomaiset kuten poliisit ovat sitten hankalampi ryhmä - ehkä pitäisi järjestää partioparit niin, että ainakin toinen osaisi ruotsia?

Toisaalta kaksikielisissä kunnissa ei voitane kiistää sitä, että suomi-ruotsi-yhdistelmän osaaja voi saada viranomaisviran todennäköisemmin kuin suomi-englanti-yhdistelmän osaaja.

Tuo NRR:n vaatimus on perusteltu niin kauan kuin RKP:n edustajia on yhdessäkin hallintoelimessä esittämässä tarpeettomia kielivaatimuksia.

Poliisit hoitavat esim. venäjänkieliset soittamalla tulkkikeskukseen, jotka kilpailutetaan kerran vuodessa...
Miksi tulkattu ruotsi ei käy ? Onhan tulkki tarvittaessa todistaja ja puhelut voidaan taltioida.

[NRR]

Toisaalta kaksikielisissä kunnissa ei voitane kiistää sitä, että suomi-ruotsi-yhdistelmän osaaja voi saada viranomaisviran todennäköisemmin kuin suomi-englanti-yhdistelmän osaaja.

Ei varmaankaan, ruotsinkielisistä kunnista puhumattakaan.

Mutta nuo ovat tilanteita, joissa voisi olla myös vaikkapa saamen kieli kielenä, joka auttaa saamaan jonkin viran.

Riittääkö siis
2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Tosin joillakin aloilla ruotsi on välttämätön (mm. ruotsin opettajat, ruotsin tulkit) ja joissakin viroissa (ruotsinkielinen palvelu) voidaan asettaa kielitaitovaatimuksia myös ruotsissa?

[NRR]

Tuo NRR:n vaatimus on perusteltu niin kauan kuin RKP:n edustajia on yhdessäkin hallintoelimessä esittämässä tarpeettomia kielivaatimuksia.

Tarpeettomat kielitaitovaatimukset tässä ovatkin se ongelman ydin.

[Jan-Erik Andelin]

Ei kuitenkaan voida sanoa, ettei nuorella tule olemaan asiaa esim. pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysalan työntekijäksi ilman ruotsinopintoja.

Olet oikeassa...

Toisaalta, kuten sanoin päivällä (pahoittelen vähän katkonaista "printtiä" tuolla työpäivän keskellä) tämä ruotsinkieliset palvelut-kysymys ei tule nyt kansalaisaloitteen ympärillä olemaan niin kovin suuri kysymys. Voihan sen kanssa muuten iltapuhteenaan jumpata, jotta oikeudenmukaisuutta voisi tarpeeksi tarkkaan määritellä. Varmaan ne palvelujen määrittelyt ovat tulevaisuudessa enemmän tarveharkintaisia. Voisin kuitenkin hyvin kuvitella, että ihan käytännön syistä päätetään vaikkapa, että kaikki kunnan X akuuttilääkäreillä on oltava tämä "kovempi kielitodistus" kuin, että terveyshallinto lähtisi sumplimaan työlistojen ja varajärjestelmien kanssa niin että "aina on joku paikalla, joka osaa ruotsia".

Hyvänä esimerkkinä oikeasta elämästä: ELY-keskus kilpailuttaa erästä nippua paikallisbussilinjoja Porvoon ruotsinkielisemmillä seuduilla. Kun juuri näillä linjoilla liikkuu mm. paljon ruotsinkielisiä koululaisia ja vanhuksia, tarjouspyynnössä vaaditaan kuljettajilta ruotsin kielen taitoa.

Uskon että nämä kielelliset palvelut tulevaisuudessa ovat pikemminkin alueellisia, kuin kielellisiä. Eli halutaan Itä-Helsinkiin vaikkapa lisää erityisopettajia, metronkuljettajia ja ruotsin- ja somalinkielisiä kotisairaanhoitajia.

[NRR]

Hyvänä esimerkkinä oikeasta elämästä: ELY-keskus kilpailuttaa erästä nippua paikallisbussilinjoja Porvoon ruotsinkielisemmillä seuduilla. Kun juuri näillä linjoilla liikkuu mm. paljon ruotsinkielisiä koululaisia ja vanhuksia, tarjouspyynnössä vaaditaan kuljettajilta ruotsin kielen taitoa.

Ihan kiva. Voit muuten olla varma, että jos kysyt Helsingin paikallisliikenteen kuskilta "Meneekö tämä paikkaan X", kuskin vastaukseen ei voi luottaa, koska hän ei tunne kieltä, eikä kaupunkia.

Näillä mennään nyt. Palvelu olisi tosi mukava yllätys.

[NRR]

Ei kuitenkaan voida sanoa, ettei nuorella tule olemaan asiaa esim. pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysalan työntekijäksi ilman ruotsinopintoja.

Olet oikeassa...

ok, kiitos

[NRR]

Uskon että nämä kielelliset palvelut tulevaisuudessa ovat pikemminkin alueellisia, kuin kielellisiä. Eli halutaan Itä-Helsinkiin vaikkapa lisää erityisopettajia, metronkuljettajia ja ruotsin- ja somalinkielisiä kotisairaanhoitajia.

Voi olla. Siksi tarvittaisiinkin monikielisyysstrategia.

[Jan-Erik Andelin]

Riittääkö siis 2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Tosin joillakin aloilla ruotsi on välttämätön (mm. ruotsin opettajat, ruotsin tulkit) ja joissakin viroissa (ruotsinkielinen palvelu) voidaan asettaa kielitaitovaatimuksia myös ruotsissa?

Jaskalla toki olikin ehdotus, joka kiteytti tuon asian siihen suuntaan mitä ehkä tarkoitit. Mutta en minä voi tuollaista lauseketta hyväksyä juuri missään muodossa. Tämähän on filosofisessa mielessä juuri vapaan kielivalinnan ydin, että siitä seuraa myös oma vapaus ja vastuu. Sinä valitset itsellesi niitä kieliä, joita silloin arvaat itsellesi hyödyllisimmiksi, sen tiedon pohjalta mitä sinulla sillä hetkellä on. Valinnastasi joudut myöhemmin vastaamaan itse. Tunnen miehen joka kouluttautui kirjoituskonemekaanikoksi. Se oli hänen arvionsa siitä mikä on tulevaisuudenammatti.

[NRR]

tämä ruotsinkieliset palvelut-kysymys ei tule nyt kansalaisaloitteen ympärillä olemaan niin kovin suuri kysymys.

Sehän tässä on ongelmana, ettei edelleenkään tiedetä, mihin pakkoruotsin kannattajat vetoavat pakkoa pitkittäessään.

Osalle se on palvelut. Osa olisi halunnut, ettei koko "vapaaehtoinen ruotsi" -aloitetta tehdä ilman palvelusuunnitelmaa (muistanet).

Osalle se on suomalainen identiteetti, minkä puitteissa kumpuaa ihan uskomatonta historiatulkintaa ja nationalismia tyyliin "Och finnen vill helst glömma vem som gav land, lag och samhällsform språk historia och identitet… Finnen är likt Kullervo Sveriges neglected child och besatt av ett sådant barns vrede och saknad."

Osalle se on vain kansalliskielinimike, jonka katsotaan vaativan pakkoa, vaikka tuhannesti on todettu, ettei näin ole ja maa ehti olla pitkään itsenäinen ennen nykyisenkaltaista pakkoa.

Osa käyttää perusteettomia "maa eristäytyy" tai "ihmisistä tulee suvaitsemattomia" tms. selityksiä, jotka tarkemmin tarkasteltuina eivät päde mihinkään.

Kun emme saa vastausta siihen, mihin pakko oikeastaan perustuu, voimme vain koetella, mihin pakkoa kuvitellaan tarvittavan ja miten ne asiat voidaan ilman pakkoa hoitaa.

[NRR]

Riittääkö siis 2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Tosin joillakin aloilla ruotsi on välttämätön (mm. ruotsin opettajat, ruotsin tulkit) ja joissakin viroissa (ruotsinkielinen palvelu) voidaan asettaa kielitaitovaatimuksia myös ruotsissa?

Jaskalla toki olikin ehdotus, joka kiteytti tuon asian siihen suuntaan mitä ehkä tarkoitit. Mutta en minä voi tuollaista lauseketta hyväksyä juuri missään muodossa. Tämähän on filosofisessa mielessä juuri vapaan kielivalinnan ydin, että siitä seuraa myös oma vapaus ja vastuu.

Muistatko, että meillä oli aluksi vain kohta
1. Toteutetaan valtakunnallinen vapaa kielivalinta ilman aluerajoituksia.

Sitten kerroit, että olit palveluihin liittyvässä kohdassa
- valvomalla kaksikielisillä alueilla virkamiesruotsin toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus)
ajatellut, että kyse on yksilötason virkaruotsivelvoitteesta.

Tämä taas oli minusta liian järeä keino ja polkee liian monen oikeuksia - kun Jaskankin näkemyksen mukaan pelkkä viranomaiselle sälytetty vastuu ruotsinkielisen palvelun toteutumisesta riittäisi.

Ja sitten ...

Voitaisiinko tuo yksilöllistä virkaruotsia vaativa kohta muuttaa (tässä ihan kokeeksi ja omaksi iloksi tehdyssä korimallissa) muotoon
- valvomalla kaksikielisillä alueilla ruotsinkielisten palvelujen toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus)?

[Jan-Erik Andelin]

Osalle ... osalle ... osalle ... osalle

Sinulla on kyllä valtava vääryyksien, ilkeyksien ja aikaansa eläneiden runoilijoiden höpötysten copy-paste-varasto.

Itseäni tietysti helpottaa tämän palvelukeskustelun poisjääminen tästä kontekstista, kun en itse oikeasti tarvitse näitä omakielisiä palveluja juuri lainkaan, vaikka se antaakin sitä kotoisampaa tunnetta kun sitä saa. Oikeasti olisi hyvästä lakata ajattelemasta, että "palvelee" toista jos suostuu puhumaan tämän kieltä. Normaali kanssakäymistähän se vain on.

[NRR]

Osalle ... osalle ... osalle ... osalle

Sinulla on kyllä valtava vääryyksien, ilkeyksien ja aikaansa eläneiden runoilijoiden höpötysten copy-paste-varasto.

Tuo lainaus oli tuore, julkaistu eilen.
http://tidningenkulturen.se/artiklar/re ... a-dilemmat

Miksi ruotsinkielisten joukosta löytyy näitä niin ehtymättömästi?

Itseäni tietysti helpottaa tämän palvelukeskustelun poisjääminen tästä kontekstista, kun en itse oikeasti tarvitse näitä omakielisiä palveluja juuri lainkaan, vaikka se antaakin sitä kotoisampaa tunnetta kun sitä saa. Oikeasti olisi hyvästä lakata ajattelemasta, että "palvelee" toista jos suostuu puhumaan tämän kieltä. Normaali kanssakäymistähän se vain on.

Minua helpottaisi, kun oikeasti listattaisiin ne syyt, joilla pakkoa nyt pitkitetään.

Oikeasti olisi hyvästä lakata ajattelemasta, että "palvelee" toista jos suostuu puhumaan tämän kieltä. Normaali kanssakäymistähän se vain on.

Lakataan heti kun pakkoruotsi poistuu. Nyt pakko on niin suuri riesa ja rajoite, ettei ruotsi ole "vain kieli", se on kahle, jota ei kanneta omaksi iloksi eikä oman edun vuoksi.

[Jan-Erik Andelin]

Tämä taas oli minusta liian järeä keino ja polkee liian monen oikeuksia - kun Jaskankin näkemyksen mukaan pelkkä viranomaiselle sälytetty vastuu ruotsinkielisen palvelun toteutumisesta riittäisi. Ja sitten ... Voitaisiinko tuo yksilöllistä virkaruotsia vaativa kohta muuttaa (tässä ihan kokeeksi ja omaksi iloksi tehdyssä korimallissa) muotoon - valvomalla kaksikielisillä alueilla ruotsinkielisten palvelujen toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus)?

Jos vielä näistä palveluista sen verran jatketaan, niin yleensä siinä tule kaksi yleistä virhelähdettä

(1) palveluja mielletään yksittäisinä, hallittavissa olevina asiakastapahtumina - ei toimivan yhteiskunnan läsnäolona 24/7

(2) palveluja ei mielletä yhteiskunnan solidarisuutena jäseniään kohtaan - vaan suorituksena, josta maksetaan rahallista tai henkistä hintaa

Tämä nyt suhteutuu vähän kuin toiseen pakkoon, yleiseen puolustusvelvollisuuteen. Siinäkään ei todellakaan Suomessa riitä, että vain "valvotaan itsenäisyyden toteutumista", vaan vaaditaan jokaiselta terveeltä mieheltä henkilökohtaista sitoutumista jopa joihinkin aika epämiellyttäviin, ja typeriinkin, asioihin aika pitkäksi aikaa elämää.

[NRR]

--- Tämä nyt suhteutuu vähän kuin toiseen pakkoon, yleiseen puolustusvelvollisuuteen. Siinäkään ei todellakaan Suomessa riitä, että vain "valvotaan itsenäisyyden toteutumista", vaan vaaditaan jokaiselta terveeltä mieheltä henkilökohtaista sitoutumista jopa joihinkin aika epämiellyttäviin, ja typeriinkin, asioihin aika pitkäksi aikaa elämää.

Siksipä ne, joiden mielestä sitoutuminen aseelliseen puolustukseen on epämiellyttävää tai typerää tai jopa vastoin omaatuntoa, voivat suorittaa siviilipalveluksen itse valitsemallaan alalla tai jopa saada vapautuksen.

Missä on vastaava rakennelma pakkoruotsille?

[NRR]

--- palveluja ei mielletä yhteiskunnan solidarisuutena jäseniään kohtaan - vaan suorituksena, josta maksetaan rahallista tai henkistä hintaa

Oli niin tai näin, yhteiskunta muodostuu nyt monikielisistä ihmisistä, joilla on moninaisia tarpeita - yhden vähemmistön kielen nostaminen pakolliseksi muka yhteiskunnan solidaarisuden osoituksena on todella, todella, todella epäsolidaarista kaikkia muita kohtaan.