Missä järkevät ruotsinkieliset nyt?

[JV Lehtonen]

Viittomakielen tulkkia tarvitsevista 150 opiskelijasta 13 näyttää jäävän tänä syksynä ilman vakituista tulkkia.

Jos haluat olla todistamassa jotain historiallista, voit seurata suomenruotsalaisen viittomakielen kuolemista sukupuuttoon. 1860-luvulla kieli eriytyi ruotsalaisesta viittomakielestä mm. huomattavasti suuremman sanavarastonsa ansiosta. Tänään tätä kieltä puhuu n. 100 ikääntyvää suomalaista, ja heidän myötä yksi Suomessa elänyt kieli katoaa. Viimeinen suomenruotsalainen kuurojen koulu lakkautettiin 1991, pedagogisesti äärimmäisen vajavaisena laitoksena, jonne ei enää onnistuttu rekrytoimaan päteviä opettajia. Kuurot eivät tietenkään kadonneet mihinkään maan päältä, vaan suurin osa muutti vanhempineen Ruotsiin. Suomessa saamillaan pohjatiedoillaan kukaan ei kyennyt jatkamaan lukioon. Ruotsissa toimii tänään elinvoimainen suomenruotsalaisten kuurojen järjestö, jonka jäsenten keski-ikä on n. 35 vuotta. Jotkut jäivät Suomeen suomenkielisiin kuurojenkouluihin, mutta monella oli siihenkin liian kehno koulutuspohja.

Juuri tällaisesta luulisi RKP:n olevan huolissaan, mutta energia kuluu suomenkielisiin kohdistuvaan pakottamiseen.

[Jan-Erik Andelin]

Juuri tällaisesta luulisi RKP:n olevan huolissaan, mutta energia kuluu suomenkielisiin kohdistuvaan pakottamiseen.

Juuri RKP jos joku olikin huolissaan tästä koulusta, opetusministerinä taisi jopa jonkin aikaa olla RKP:läinen Kristian Gestrin, joka oli ihan privaattitasolla perillä koulun ongelmista. Olisin toivonut sinun ymmärtäväsi tästä esimerkistä näitä vähemmistön tilanteita, jolloin kriittistä massaa ei enää ole, ja hyvää esim. kuurojenkoulun rehtoria ei saada rekrytoitua edes rahalla. Omassa esimerkissäsi vastaava todellisuus olisi se, että 13 kuulovammaisen lasten onkin lähdettävä ulkomaille hankkimaan vaikkapa englanninkielistä opetusta. Onko sinun mielestäsi RKP:n syytä ettei Suomessa ole tarpeeksi viittomakielen tulkkeja?

[TK]

Viittomakieliset ovat yksi kielivähemmistö muiden kielivähemmistöjen joukossa. Samoin ruotsinkieliset ovat yksi kielivähemmistö muiden kielivähemmistöjen joukossa.

Jos kouluissa olisi vapaa kielivalinta, niin pakkoruotsin tilalla olisi mahdollista opetella esim. viittomakieltä. Tulkeista ei silloin olisi pulaa.

Kyllähän pakkoruotsi on selvästi syypää suomalaisten suppeaan kielten osaamiseen. Ja rkp on ollut ja on edelleen tärkein tekijä pakkoruotsituksen jatkumisessa ja pönkittämisessä. Pakkoruotsitus paitsi on tulppa muiden kielten opiskelulle niin se myös syö varoja muiden kielten opiskelun järjestämiseltä.

[Hannu Jussi]

.

[JV Lehtonen]

Juuri tällaisesta luulisi RKP:n olevan huolissaan, mutta energia kuluu suomenkielisiin kohdistuvaan pakottamiseen.

Juuri RKP jos joku olikin huolissaan tästä koulusta, opetusministerinä taisi jopa jonkin aikaa olla RKP:läinen Kristian Gestrin, joka oli ihan privaattitasolla perillä koulun ongelmista. Olisin toivonut sinun ymmärtäväsi tästä esimerkistä näitä vähemmistön tilanteita, jolloin kriittistä massaa ei enää ole, ja hyvää esim. kuurojenkoulun rehtoria ei saada rekrytoitua edes rahalla. Omassa esimerkissäsi vastaava todellisuus olisi se, että 13 kuulovammaisen lasten onkin lähdettävä ulkomaille hankkimaan vaikkapa englanninkielistä opetusta. Onko sinun mielestäsi RKP:n syytä ettei Suomessa ole tarpeeksi viittomakielen tulkkeja?

RKP "oli huolissaan", mutta käytti kuitenkin energiansa pakkoruotsin jatkamiseen!

Kyse on aina arvovalinnoista. RKP:n arvovalinnassa ykkösasia on ruotsin kielen prestiisi,
ei suinkaan ruotsinkielisten kansalaisten saati ruotsinkielisten vammaisten hyvinvointi.

Jos se keskittyisi konkreettisesti ruotsinkielisten kansalaisten hyvinvointiin ja palveluihin,
kuten esim. Kuurojen liitto keskittyy kuulovammaisten oikeuksien ajamiseen
eikä viittomakielen opetuksen pakottamiseen koko kansalle, ei minua koko RKP liikuttaisi tippaakaan.

Välillisesti RKP on syyllinen, sillä viittomakieli voisi olla jossain koulussa valinnainen B1-kieli
eli jossain voisi jopa viittomakieltä opettaa pakkoruotsin tilalla.

Samoin saamea voisi opettaa pakkoruotsin tilalla, jotta vähemmistöä tuettaisiin kulttuurinsa ylläpidossa.
Jos meillä olisi ollut mahdollisuus kouluttaa viittomakielen taitajia edes 20 kpl, noilla opiskelijoilla olisi tulkit!
Ei ole tainnut asia juollahtaa kenenkään mieleen, kun meillä on tämä maailman hemmotelluin epävirallinen vähemmistö.

Kaikki uhrataan RKP-landiassa ruotsin kielelle. KAIKKI!

[NRR]

Jos haluat olla todistamassa jotain historiallista, voit seurata suomenruotsalaisen viittomakielen kuolemista sukupuuttoon. 1860-luvulla kieli eriytyi ruotsalaisesta viittomakielestä mm. huomattavasti suuremman sanavarastonsa ansiosta. Tänään tätä kieltä puhuu n. 100 ikääntyvää suomalaista, ja heidän myötä yksi Suomessa elänyt kieli katoaa. Viimeinen suomenruotsalainen kuurojen koulu lakkautettiin 1991, pedagogisesti äärimmäisen vajavaisena laitoksena, jonne ei enää onnistuttu rekrytoimaan päteviä opettajia. Kuurot eivät tietenkään kadonneet mihinkään maan päältä, vaan suurin osa muutti vanhempineen Ruotsiin. Suomessa saamillaan pohjatiedoillaan kukaan ei kyennyt jatkamaan lukioon. Ruotsissa toimii tänään elinvoimainen suomenruotsalaisten kuurojen järjestö, jonka jäsenten keski-ikä on n. 35 vuotta. Jotkut jäivät Suomeen suomenkielisiin kuurojenkouluihin, mutta monella oli siihenkin liian kehno koulutuspohja.

Kieli ei säily ilman elävää yhteisöä, ei myöskään viittomakieli.
Viittomakielisten määrä on vähentynyt kaikkialla varhaisten implanttileikkausten vuoksi.
Toisaalta on erilaisia muita ongelmia, joissa viittomia käytetään.
Mitä viittomakieltä opetetaan tänään kuuroille ruotsinkielisille lapsille ja heidän perheilleen?
Joutuuko edelleen moni muuttamaan Ruotsiin?

[NRR]

Jos enemmistö nyt ei sittenkään osaa tehdä itselleen tarpeelliseksi väitettyjä muutoksia, herää kysymyksiä. Epäröidäänkö sittenkin ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat pidemmän päälle johtaa siihen, että yksi maamme vähemmistöistä assimiloituu valtaväestöön rauhanomaisesti ja katoaa. Ja että tämä ei sittenkään johda "uuteen moninaisuuteen" vaan johonkin muuhun; yksipuoleisuuteen, sulkeutuneisuuteen. Sen takiakö toivotaan, että vähemmistö itse ehdottaisi näitä muutoksia?

Tämä haluttomuus leimautua ruotsinsyöjäksi on kyllä se syy, joka pitää pakkoa pystyssä.

Toivoakseni mahdollisimman monet vähemmistöt eivät jatkossa assimiloidu. Ja vähemmistöjä, merkittäviä vähemmistöjä ne ovat erityisoppilaatkin. Heidät ja muut vähemmistöt on otettava huomioon. Jos kaikki valjastetaan ruotsin säilyttäjiksi, samalla vähennetään muuta monimuotoisuutta, ohitetaan muiden tarpeita.

Ruotsinkielisten vahvuus on se, että eletään ruotsinkielisen maan naapurissa ja autonominen Ahvenanmaa on osa suomea, ruotsinkielinen koulukin on vahvoilla. Tällaiset vähemmistöt selviävät parhaiten maailman mittakaavassa. Osa suomenkielisistäkin tulee aina harrastamaan ruotsia ja jos sillä avautuu ovia, niin harrastus voi muuttua syventymiseksi.

Mutta kuulen kyllä viesteissäsi sen sävyn, että pakon laajamittainen poistaminen on uhan ja pelon ja katkeruuden paikka.

[JV Lehtonen]

Sopeutuminen enemmistöön ei ole sama asia kuin assimilaatio!

Onko Timo Räisänen assimiloitu ? Onko hän onneton rukka ?

http://www.svtplay.se/klipp/1478399/tim ... liga-gatan

No, minun osaltani saa riittää vähäksi aikaa:

Pakkoruotsi on ylimitoitettu ja epäonnistunut ihmiskokeilu!
Se pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti!
Muu pohdiskelu voidaan hoitaa sen jälkeen.

[Jan-Erik Andelin]

Mitä viittomakieltä opetetaan tänään kuuroille ruotsinkielisille lapsille ja heidän perheilleen? Joutuuko edelleen moni muuttamaan Ruotsiin?

Implanttien myötä vanhemmat yleensä oppivat kurssien kautta suomenruotsalaista viittomakieltä ja käyttävät sitä tukena kommunikoinnissa lastensa kanssa. Viittomakielen tulkit kuitenkin usein ovat Ruotsista tulleita, jotka viittovat ruotsalaista viittomakieltä. Moni kuuro muuttaa edelleen Ruotsiin peruskoulun jälkeen. Ammattikouluja ja lukioita kuulovammaisille on Tukholmassa, Örebrossa ja Härnösandissa. Jotkut kuulovammaiset liikkuvat sen verran suomenkielisissä piireissä, että vaihtavat pääkielekseen suomen.

Ruotsalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli eroavat toisistaan huomattavasti enemmän kuin puhutut kielet (aakkoset, värit, abstraktit käsitteet, numerot, kirjaimittaminen).

[NRR]

Ruotsalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli eroavat toisistaan huomattavasti enemmän kuin puhutut kielet (aakkoset, värit, abstraktit käsitteet, numerot, kirjaimittaminen).

Mitä kuurot/kuulovammaiset ja heidän perheensä itse haluavat, mitä he pitävät parhaana vaihtoehtona?

[Jan-Erik Andelin]

Moni hyväksyy ajatuksen, että Ruotsissa täytyy käydä se toinen aste + mahdolliset jatko-opinnot, eikä se nyt tänä päivänä ole kovin kummoinen juttu pendelöidä lentäen Ruotsiin. Sen jälkeen moni haluaa luonnollisesti palata kotimaahansa - jossa kuitenkin puhutaan kahta heillä vähemmän vahvaa viittomakieltä, suomea ja suomenruotsia...

[NRR]

Moni hyväksyy ajatuksen, että Ruotsissa täytyy käydä se toinen aste + mahdolliset jatko-opinnot, eikä se nyt tänä päivänä ole kovin kummoinen juttu pendelöidä lentäen Ruotsiin. Sen jälkeen moni haluaa luonnollisesti palata kotimaahansa - jossa kuitenkin puhutaan kahta heillä vähemmän vahvaa viittomakieltä, suomea ja suomenruotsia...

Ok

[NRR]

Andelin, kuulen kyllä viesteissäsi sen sävyn, että pakon laajamittainen poistaminen on uhan ja pelon ja katkeruuden paikka.
Ehkäpä tämä kuulovammaisten tilannekin on mielestäsi kaikkea muuta kuin ok.
Mitä sinä haluaisit?

[Jan-Erik Andelin]

Mitä sinä haluaisit?

Jos pidit minun kompromissiehdotustani hyvänä eilen kun menit nukkumaan, voisit tehdä töitä sen puolesta. Siinä on varmasti osa-alueita, joihin voit yrittää vaikuttaa.

[NRR]

ok