Folktinget: Vårt land, vårt språk - Kahden kielen kansa

[Jaska]

Löysin kirjastosta omituisesti ruotsin kielen oppikirjojen seasta Folktingetin raportin Vårt land, vårt språk - Kahden kielen kansa.

Eräitä mielenkiintoisia havaintoja:
- 50 % suomenkielisistä (noin tuhannen satunnaisotos) ei tunne mitään kautta ruotsinkielisiä. Tätä voi tosin hieman vääristää se, että moni ei satunnaisen tutun tai työkaverin kielisyyttä saa selville. Mutta jos ruotsinkielisten selvä enemmistö omaa kuitenkin ruotsinkielisen nimen, niin kyllä sen perusteella moni jo tekee oletuksen äidinkielestä.
- 70 % ruotsinkielisistä kokee vaikeuksia itsensä ilmaisemisessa suomeksi joissain tilanteissa. Tällä perusteella sanoisin, että ruotsinkieliset eivät ole kaksikielisiä sanan tiukassa merkityksessä vaan enemmistö heistä on pikemminkin kaksikielitaitoisia.

[Jan-Erik Andelin]

Språkbarometern 2004:

Onko puutteellinen suomen kielen taito ollut sinulle esteenä työ- ja yhteiskuntaelämässä?

Espoo kyllä/jossakin määrin 23 %
Porvoo kyllä/jossakin määrin 27 %
Tammisaari kyllä/jossakin määrin 41 %
Pietarsaari kyllä/jossakin määrin 59 %

http://bit.ly/198N8Ja

[NRR]

Jos siis näin suomenkielisessä maassa ja jopa Espoon kaltaisessa kunnassa, ruotsinkielisistä noin suuri osa kokee, että suomen kielen taito on vajavainen, millä ihmeellä meistä suomenkielisistä taiottaisiin erityisosaamisemme ohella ruotsinkielisten palvelujen tuottajia niin, ettei vastuu nyansseista ja käsitteistä olisikaan sillä ruotsinkielisellä.

Yksinkertaisesti on mahdotonta olettaa, että suomenkieliset omaksuisivat asiantuntijatasolla palveluun tarvittavan kielitaitotason elleivät he elä puoliksi ruotsinkielisessä perheessä, ole opiskelleet ruotsiksi tai muuten pitkään asuneet Ruotsissa ja siten puolittain ruotsalaistuneet.

[Jan-Erik Andelin]

Onko puutteellinen ruotsin kielen taito ollut sinulle esteenä työ- ja yhteiskuntaelämässä?

Porvoo kyllä/jossakin määrin 31 %
Pietarsaari kyllä/jossakin määrin 44 %

[NRR]

Onko puutteellinen ruotsin kielen taito ollut sinulle esteenä työ- ja yhteiskuntaelämässä?
Porvoo kyllä/jossakin määrin 31 %
Pietarsaari kyllä/jossakin määrin 44 %

Näille siis pitäisi suositella avoliittoa ruotsinkielisen kanssa tai vaihtovuosia Ruotsissa?

[Jaska]

Jos siis näin suomenkielisessä maassa ja jopa Espoon kaltaisessa kunnassa, ruotsinkielisistä noin suuri osa kokee, että suomen kielen taito on vajavainen, millä ihmeellä meistä suomenkielisistä taiottaisiin erityisosaamisemme ohella ruotsinkielisten palvelujen tuottajia niin, ettei vastuu nyansseista ja käsitteistä olisikaan sillä ruotsinkielisellä.

Yksinkertaisesti on mahdotonta olettaa, että suomenkieliset omaksuisivat asiantuntijatasolla palveluun tarvittavan kielitaitotason elleivät he elä puoliksi ruotsinkielisessä perheessä, ole opiskelleet ruotsiksi tai muuten pitkään asuneet Ruotsissa ja siten puolittain ruotsalaistuneet.

Kiitos Jan-Erikille taas hyödyllisestä lähteestä!
Tämä on kaksipiippuinen juttu: yhtäältä on tuo NRR:n pointti, että on täysin epärealistista edes kuvitella, että pakkoruotsitetut voisivat saavuttaa sujuvaa palvelukielen tasoa, joten pakkoruotsin perusteleminen sillä on valheellista. Toisaalta on se puoli, että ruotsinkieliset todella tarvitsevat niitä äidinkielisiä palveluja, koska heille tuottaa vaikeuksia hoitaa jokapäiväisiä asioita vieraalla kielellä.

Palveluvaatimusta ei siis saa löysentää, vaan käytännössä pitäisi yrittää vihdoinkin tavoittaa kielilain vaatimukset - se vain ei ole toteutunut pakkoruotsin avulla (eikä voikaan, ks. edellä), joten on syytä siirtyä kokeilemaan uusia ratkaisuja kuten virkamiesten suoraa kielikouluttamista.

[Jaska]

Onko puutteellinen ruotsin kielen taito ollut sinulle esteenä työ- ja yhteiskuntaelämässä?

Porvoo kyllä/jossakin määrin 31 %
Pietarsaari kyllä/jossakin määrin 44 %

Jälleen erinomaisen tärkeää tietoa!
Meillä on alueita, joilla ei yksinkertaisesti pärjää pelkällä suomella aivan kaikissa tilanteissa. Siitä illuusiosta on siis luovuttava, että suomen kielellä pärjäisi de facto kaikkialla. Nämä tilastot vahvistavat sen, että kielialueet ovat todellisuutta.

[NRR]

Onko puutteellinen ruotsin kielen taito ollut sinulle esteenä työ- ja yhteiskuntaelämässä?

Porvoo kyllä/jossakin määrin 31 %
Pietarsaari kyllä/jossakin määrin 44 %

Jälleen erinomaisen tärkeää tietoa!
Meillä on alueita, joilla ei yksinkertaisesti pärjää pelkällä suomella aivan kaikissa tilanteissa. Siitä illuusiosta on siis luovuttava, että suomen kielellä pärjäisi de facto kaikkialla. Nämä tilastot vahvistavat sen, että kielialueet ovat todellisuutta.

Tosin tässä ei vielä tullut esille, mistä on kysymys - meillähän on kielitaitovaatimuksia, jotka eivät perustu todelliseen tarpeeseen vaan siihen, että vaatimukset on mitoitettu kaksikielisyysunelmaa varjellen.

[NRR]

Jos siis näin suomenkielisessä maassa ja jopa Espoon kaltaisessa kunnassa, ruotsinkielisistä noin suuri osa kokee, että suomen kielen taito on vajavainen, millä ihmeellä meistä suomenkielisistä taiottaisiin erityisosaamisemme ohella ruotsinkielisten palvelujen tuottajia niin, ettei vastuu nyansseista ja käsitteistä olisikaan sillä ruotsinkielisellä.

Yksinkertaisesti on mahdotonta olettaa, että suomenkieliset omaksuisivat asiantuntijatasolla palveluun tarvittavan kielitaitotason elleivät he elä puoliksi ruotsinkielisessä perheessä, ole opiskelleet ruotsiksi tai muuten pitkään asuneet Ruotsissa ja siten puolittain ruotsalaistuneet.

Kiitos Jan-Erikille taas hyödyllisestä lähteestä!
Tämä on kaksipiippuinen juttu: yhtäältä on tuo NRR:n pointti, että on täysin epärealistista edes kuvitella, että pakkoruotsitetut voisivat saavuttaa sujuvaa palvelukielen tasoa, joten pakkoruotsin perusteleminen sillä on valheellista. Toisaalta on se puoli, että ruotsinkieliset todella tarvitsevat niitä äidinkielisiä palveluja, koska heille tuottaa vaikeuksia hoitaa jokapäiväisiä asioita vieraalla kielellä.

Palveluvaatimusta ei siis saa löysentää, vaan käytännössä pitäisi yrittää vihdoinkin tavoittaa kielilain vaatimukset - se vain ei ole toteutunut pakkoruotsin avulla (eikä voikaan, ks. edellä), joten on syytä siirtyä kokeilemaan uusia ratkaisuja kuten virkamiesten suoraa kielikouluttamista.

Naiset ovat enemmistönä useimmilla palvelualoilla ja erittäin innokkaita opiskelemaan kieliä, myös ruotsia. He ovat valmiita usein kouluttautumaan kielissä myös osana uutta työpaikkaa. En näe, että tässä olisi ongelma.

[JV Lehtonen]

Onko puutteellinen ruotsin kielen taito ollut sinulle esteenä työ- ja yhteiskuntaelämässä?

Porvoo kyllä/jossakin määrin 31 %
Pietarsaari kyllä/jossakin määrin 44 %

Jälleen erinomaisen tärkeää tietoa!
Meillä on alueita, joilla ei yksinkertaisesti pärjää pelkällä suomella aivan kaikissa tilanteissa. Siitä illuusiosta on siis luovuttava, että suomen kielellä pärjäisi de facto kaikkialla. Nämä tilastot vahvistavat sen, että kielialueet ovat todellisuutta.

Kielialueiden todellisuutta ei liene missään kiistetty. Ainoastaan kielalueen prosenttirajat ovat olleet kiistanlaisia.
Alunperin raja oli 12 % ja sitten sitä on ruotsinkielisten huvetessa laskettu 6 %:iin!
Nyt se on noin 1 % kuntaliitosten jälkeen!

Oma näkemykseni on, että vapaus pitää olla lainsäädännöllinen lähtökohta ja että
kunta voi ryhmäkoolla ja vastaavilla pakottaa kaikki opiskelemaan nimenomaan ruotsia!


Valtiolta on pakottamisoikeus saatava pois!

[NRR]

Mitähän lukuja voisi esittää Itä-Helsingistä? Maahanmuuttajataustaisia on n. 15%, mutta määrä ei ole jakautunut tasaisesti. Kouluissa on 20-40% maahanmuuttajataustaisia lapsia. Maahanmuuttajia on myös opettajina, kouluavustajina ja siistijöinä.

Mitä tahansa kielimallia Suomelle rakennetaankin, sen on toimittava myös Itä-Helsingin kirjavassa arjessa, jossa monia palveluja pitäisi voida tarjota monikieliselle ja monikulttuuriselle joukolle. Haasteet ovat paljon suuremmat kuin Porvoossa tai Pietarsaaressa. Kaikkialla on tärkeää ohjata resursseja siihen kielikoulutukseen, jota yksilöt pitävät itselleen tärkeimpänä ja toimivimpana. Näin saadaan winwin-tilanne.

[JV Lehtonen]

Mitähän lukuja voisi esittää Itä-Helsingistä? Maahanmuuttajataustaisia on n. 15%, mutta määrä ei ole jakautunut tasaisesti. Kouluissa on 20-40% maahanmuuttajataustaisia lapsia. Maahanmuuttajia on myös opettajina, kouluavustajina ja siistijöinä.

Mitä tahansa kielimallia Suomelle rakennetaankin, sen on toimittava myös Itä-Helsingin kirjavassa arjessa, jossa monia palveluja pitäisi voida tarjota monikieliselle ja monikulttuuriselle joukolle. Haasteet ovat paljon suuremmat kuin Porvoossa tai Pietarsaaressa. Kaikkialla on tärkeää ohjata resursseja siihen kielikoulutukseen, jota yksilöt pitävät itselleen tärkeimpänä ja toimivimpana. Näin saadaan winwin-tilanne.

Ei Helsinki ole mikään ruotsalainen kaupunki, vaan kansainvälinen kaupunki, missä yhteinen kieli on suomi eikä
mikään muu kieli ole lähelläkään suomen kielen prosentteja.

Varmaan Helsinki kyllä tarjoaa kaikkia mahdollisia kieliä ja kaiken lisäksi ruotsinkieliset koulut,
joihin ruotsalaisuuden ystävät voivat laittaa lapsensa.

Ensin lainsäädäntöön vapauspykälä, sen jälkeen hienosäätö kuntatasolla!

Ruotsia ei tarvitse tarjota jokaisessa kunnassa, kunhan sitä tarjotaan ruotsalaisalueella!
vrt Wales/Lontoossa ei ole pakkokymriä!

[jlo]

- 70 % ruotsinkielisistä kokee vaikeuksia itsensä ilmaisemisessa suomeksi joissain tilanteissa. Tällä perusteella sanoisin, että ruotsinkieliset eivät ole kaksikielisiä sanan tiukassa merkityksessä vaan enemmistö heistä on pikemminkin kaksikielitaitoisia.

Myös 70% suomenkielisistä kokee vaikeuksia itsensä ilmaisemisessa suomeksi joissain tilanteissa. Tähän oikea lääke on itseilmaisun kehittäminen eikä se, että jokainen vastapuolella pakkokoulutetaan psykiatriksi.

[TK]

Tarvitseeko ihminen täydellistä suomea voidakseen ottaa palveluita vastaan suomeksi tai selviytyäkseen tavalllisissa elämäntilanteissa, töissä ja muualla, suomea puhuen? Ei tarvitse. Maahanmuuttajat ovat selvä osoitus siitä, että kohtalaisella suomella pärjää hyvin niin tavallisessa arkielämässä kuin työssäkin.

Suomessa voi tänä päivänä olla kaksikielinen monilla erilaisilla yhdistelmillä: suomi + mikä tahansa maailman kieli. Alkaa olemaan todella, todella ajastaan jälkeenjäänyttä jankata kaksikielisyydestä pelkällä yhdistelmällä suomi + ruotsi.

Suomi on kaksikielinen yhdistelmällä suomi + ruotsi enää paperilla. Todellisuudessa on Suomi on suomenkielinen maa, jossa on useita kielivähemmistöjä, jotka muodostavat moninaisia kaksikielisyysyhdistelmiä.

[Jan-Erik Andelin]

Joudut vielä eläessäsi katsastuttamaan autosi englanniksi ja ymmärtämään mitä on korjattava. Silloin tiedät mistä me muunkieliset puhumme.