Mitä kansanedustajan tulee tietää pakkoruotsista

[Jan-Erik Andelin]

Mieluummin finländaresta voitaisiin luopua. Muu mailma, Pohjoismaita mukaan lukien, kutsuu meidät kaikki tämän niemennokassa asuvia finne'iksi.

[NRR]

--- Olen finne ja suomalaisessa tekstissä mielestäni kaikki muutkin suomessa asuvat saavat luvan olla. Vuoden 1945 kielirauhakomieteassa, joka aloitti toimintansa ruotsinkielisten vaatimuksesta maanluovutusasioista sopimiseksi (146 -sivuinen mietintö lienee saatavissa ainakin valtioneuvoston arkístosta) suomenkielisten neuvottelijoiden vaatimuksesta sovittiin, että ruotsinkieliset luopuvat suomalaisia loukkaavan finländare-sanan käytöstä.

Minusta tuo on ihan hyvä käytäntö, koska sen avulla voidaan erotella etniset suomenkieliset suomalaiset Suomen kansalaisista. Toivoisin samanlaista erontekoa suomen kieleenkin:
finne = suomalainen
finländare = suomilainen (myös ruotsin-, saamen-, romanin-, vietnamin- ja somalinkieliset)

Minusta etnisyys on kovin hetkellistä. Seuraavalla sukupolvella on kuitenkin juuret vähän siellä sun täällä.

Finne ei erotu etnisyyden vaan kielen perusteella, finnen äidinkieli on suomi. En näe syytä erottaa suomenkielisiä ja muunkielisiä suomalaisia nimikkeellä, koska monikielisyys lisääntyy ja oman pääkielen kokemus on kunkin oma.

Minusta olisi hassua, että finne-äidin lapset olisivatkin sitten finländereitä, jos ovat saaneet suoniinsa isän kautta muunmaalaista verta.

Eihän muissakaan maissa erotella ihmisiä etnisen taustan vuoksi tällä tavoin.

[NRR]

Tällaista selvitystä on kaivattu, kiitos! Nyt vain tuo ruotsinkielinen osuus Svenska Dagbladetiin.

Siinä on liikaa asiaa, eivät ruotsalaiset jaksa lukea eivätkä ymmärrä... Eikä se varmaan menisi äärisuvaitsevaiston sensuuristakaan läpi, koska siinä kannatetaan vapautta eikä pakkoa.
Mietin Andelinin lehteä, mutta lehteen pitäisi olla tiiviimpi ja yhtenäisempi mielipidekirjoitus, joka kiertyisi yhden pointin ympärille.

Ihan hyvä ajatus. Rajaat hiukan ja paketoit uudestaan.

[Jaska]

--- Olen finne ja suomalaisessa tekstissä mielestäni kaikki muutkin suomessa asuvat saavat luvan olla. Vuoden 1945 kielirauhakomieteassa, joka aloitti toimintansa ruotsinkielisten vaatimuksesta maanluovutusasioista sopimiseksi (146 -sivuinen mietintö lienee saatavissa ainakin valtioneuvoston arkístosta) suomenkielisten neuvottelijoiden vaatimuksesta sovittiin, että ruotsinkieliset luopuvat suomalaisia loukkaavan finländare-sanan käytöstä.

Minusta tuo on ihan hyvä käytäntö, koska sen avulla voidaan erotella etniset suomenkieliset suomalaiset Suomen kansalaisista. Toivoisin samanlaista erontekoa suomen kieleenkin:
finne = suomalainen
finländare = suomilainen (myös ruotsin-, saamen-, romanin-, vietnamin- ja somalinkieliset)

Minusta etnisyys on kovin hetkellistä. Seuraavalla sukupolvella on kuitenkin juuret vähän siellä sun täällä.

En usko, ylivoimaisesti suurin osa kuitenkin pariutuu omankielisten kanssa.

Finne ei erotu etnisyyden vaan kielen perusteella, finnen äidinkieli on suomi. En näe syytä erottaa suomenkielisiä ja muunkielisiä suomalaisia nimikkeellä, koska monikielisyys lisääntyy ja oman pääkielen kokemus on kunkin oma.

Aidosti kaksikieliset ja kaksi-identiteettiset ovat pieni vähemmistö. Ei voi ohittaa sitä, että erittäin usein on tarpeellista käyttää etnistä joukkonimitystä. Nykykäytäntö, jossa ei voida tietää, viittaako "suomalainen" etnisyyteen vai kansalaisuuteen, johtaa pelkästään turhiin aita vs. aidanseiväs -vääntöihin.

Minusta olisi hassua, että finne-äidin lapset olisivatkin sitten finländereitä, jos ovat saaneet suoniinsa isän kautta muunmaalaista verta.

Eihän muissakaan maissa erotella ihmisiä etnisen taustan vuoksi tällä tavoin.

No kyllä taatusti erotellaan! Jokaisella etnisellä ryhmällä on oma nimityksensä. "Suomilainen" on hyvä analogia venäläiseen käytäntöön, jossa "venäjäläisiä" (rossijanin) ovat muut kuin etniset venäläiset (russkij).

Olisi täysin järjetöntä luopua etnisistä nimityksistä vain sillä perusteella, että murto-osa lapsista polveutuu kahta eri etnisyyttä edustavista vanhemmista!

[NRR]

Minusta etnisyys on kovin hetkellistä. Seuraavalla sukupolvella on kuitenkin juuret vähän siellä sun täällä.

En usko, ylivoimaisesti suurin osa kuitenkin pariutuu omankielisten kanssa.

Ehkä et oikeasti elä vielä kovin monikulttuurisessa ympäristössä. Kyllä monikielisten perheiden määrä jatkossa tulee nousemaan rajusti.

Kyllä ihmisillä on taustallaan nimikkeitä (esim. vironvenäläinen äiti ja kroatialainen isä - ja edellisessä sukupolvessa voi olla muita), mutta ei se muuta heidän suomalaisuutensa eheyttä.

Oikeasti olisi kauheaa, jos meidän pitäisi koululla jaotella oppilaat suomalaisiin ja suomenmaalaisiin etnisyyden perusteella. Hei - ei jatketa tätä.

[Jan-Erik Andelin]

En usko, ylivoimaisesti suurin osa kuitenkin pariutuu omankielisten kanssa.

Pääkaupunkiseudulla 72 % ruotsinkielisistä 5-6 lk lapsista tulevat kodeista jossa puhutaan sekä ruotsia että suomea. Vantaalla 60 % ruotsinkielisistä elävät taloudessa, jossa joku puhuu suomea. Tämän lisäksi ihmiset perustavat koteja muunkielisten kumppaneiden kanssa.

Prosentit mm. Camilla Koveron Magma-tutkimuksesta På spaning efter den nya finlandssvenska identiteten (2012). Saitti on juuri nyt nurin joten en saanut sieltä urlia.

[Jaska]

Minusta etnisyys on kovin hetkellistä. Seuraavalla sukupolvella on kuitenkin juuret vähän siellä sun täällä.

En usko, ylivoimaisesti suurin osa kuitenkin pariutuu omankielisten kanssa.

Ehkä et oikeasti elä vielä kovin monikulttuurisessa ympäristössä. Kyllä monikielisten perheiden määrä jatkossa tulee nousemaan rajusti.

Kyllä ihmisillä on taustallaan nimikkeitä (esim. vironvenäläinen äiti ja kroatialainen isä - ja edellisessä sukupolvessa voi olla muita), mutta ei se muuta heidän suomalaisuutensa eheyttä.

Oikeasti olisi kauheaa, jos meidän pitäisi koululla jaotella oppilaat suomalaisiin ja suomenmaalaisiin etnisyyden perusteella. Hei - ei jatketa tätä.

Enhän minä kouluista ole puhunut! Käsitin, että sinusta ei saa sanoa ketään koskaan miksikään muuksi kuin suomalaiseksi, ja vastustin moista tasapäistämistä. Hienoa, ettet olekaan sitä mieltä.

[Jaska]

En usko, ylivoimaisesti suurin osa kuitenkin pariutuu omankielisten kanssa.

Pääkaupunkiseudulla 72 % ruotsinkielisistä 5-6 lk lapsista tulevat kodeista jossa puhutaan sekä ruotsia että suomea. Vantaalla 60 % ruotsinkielisistä elävät taloudessa, jossa joku puhuu suomea. Tämän lisäksi ihmiset perustavat koteja muunkielisten kumppaneiden kanssa.

Prosentit mm. Camilla Koveron Magma-tutkimuksesta På spaning efter den nya finlandssvenska identiteten (2012). Saitti on juuri nyt nurin joten en saanut sieltä urlia.

Kiitos lähteistä. Tiedän kyllä, että pääkaupunkiseudun ruotsinkielisillä tämä on yleistä, ja mitä pienempi vähemmistö, sitä yleisempää se luonnollisesti on. Mutta koko maan mittakaavassa ilmiö on merkitykseltään mitätön. Varmaan lähes jokaisella on tiedossaan liittoja, joissa henkilöillä on eri äidinkieli ja tapakulttuuri, ja näistä molemmat aiheuttavat ylimääräistä skismaa suhteeseen, ellei toinen ole vapaaehtoisesti tossun alla. Ihmisten enemmistö käsittääkseni arvostaa samanmielisyyttä ja samankielisyyttä, koska se nyt vain on niin vaivatonta, eikä siinä ole mitään pahaa.

Ei monikulttuurisuus tarkoita, että kaikkien pitää pariutua erilaisten kanssa.

[NRR]

Minusta etnisyys on kovin hetkellistä. Seuraavalla sukupolvella on kuitenkin juuret vähän siellä sun täällä.

En usko, ylivoimaisesti suurin osa kuitenkin pariutuu omankielisten kanssa.

Ehkä et oikeasti elä vielä kovin monikulttuurisessa ympäristössä. Kyllä monikielisten perheiden määrä jatkossa tulee nousemaan rajusti.

Kyllä ihmisillä on taustallaan nimikkeitä (esim. vironvenäläinen äiti ja kroatialainen isä - ja edellisessä sukupolvessa voi olla muita), mutta ei se muuta heidän suomalaisuutensa eheyttä.

Oikeasti olisi kauheaa, jos meidän pitäisi koululla jaotella oppilaat suomalaisiin ja suomenmaalaisiin etnisyyden perusteella. Hei - ei jatketa tätä.

Enhän minä kouluista ole puhunut! Käsitin, että sinusta ei saa sanoa ketään koskaan miksikään muuksi kuin suomalaiseksi, ja vastustin moista tasapäistämistä. Hienoa, ettet olekaan sitä mieltä.

Ok

[NRR]

Varmaan lähes jokaisella on tiedossaan liittoja, joissa henkilöillä on eri äidinkieli ja tapakulttuuri, ja näistä molemmat aiheuttavat ylimääräistä skismaa suhteeseen, ellei toinen ole vapaaehtoisesti tossun alla. Ihmisten enemmistö käsittääkseni arvostaa samanmielisyyttä ja samankielisyyttä, koska se nyt vain on niin vaivatonta, eikä siinä ole mitään pahaa. Ei monikulttuurisuus tarkoita, että kaikkien pitää pariutua erilaisten kanssa.

Ei, mutta kun ikäluokasta ympärillä neljännes on lähtöisin toisesta kulttuurista mutta suurin osa kielellisesti ja kulttuurisesti kohtuullisesti sopeutuneita, niin liittoja tulee kyllä kuin sieniä sateella.

Käsittääkseni monikulttuurisia liittoja on paljon kaikkialla, missä yhteiskunta monikulttuuristuu eikä maahanmuuttajia koota vain omille alueilleen.

Liitot tehdään nykyisin enemmän tunne- kuin järkiperusteella. Nuori, rohkea ja rakastunut ei mieti, mihin skismoihin on mahdollisesti purjehtimassa, vaikka suku taustalla miettisikin.

PS. Taidettiin ajautua aika kauas aiheesta...

[Jaska]

Varmaan lähes jokaisella on tiedossaan liittoja, joissa henkilöillä on eri äidinkieli ja tapakulttuuri, ja näistä molemmat aiheuttavat ylimääräistä skismaa suhteeseen, ellei toinen ole vapaaehtoisesti tossun alla. Ihmisten enemmistö käsittääkseni arvostaa samanmielisyyttä ja samankielisyyttä, koska se nyt vain on niin vaivatonta, eikä siinä ole mitään pahaa. Ei monikulttuurisuus tarkoita, että kaikkien pitää pariutua erilaisten kanssa.

Ei, mutta kun ikäluokasta ympärillä neljännes on lähtöisin toisesta kulttuurista mutta suurin osa kielellisesti ja kulttuurisesti kohtuullisesti sopeutuneita, niin liittoja tulee kyllä kuin sieniä sateella.

Käsittääkseni monikulttuurisia liittoja on paljon kaikkialla, missä yhteiskunta monikulttuuristuu eikä maahanmuuttajia koota vain omille alueilleen.

Liitot tehdään nykyisin enemmän tunne- kuin järkiperusteella. Nuori, rohkea ja rakastunut ei mieti, mihin skismoihin on mahdollisesti purjehtimassa, vaikka suku taustalla miettisikin.

PS. Taidettiin ajautua aika kauas aiheesta...

Ensimmäiset tunneajautumasuhteet eivät vielä johda lisääntymiseen, vaan nykyään yhä useampi lisääntyy vasta kolmikymppisenä, jolloin takana on yleensä jo useita epäonnistuneita suhteita, ja valintakriteereinä epäonnistumisista opittuna mukaan on tullut myös järki ja käytännön mukavuus.

Mutta seurataan tilastoja - varmaan jossain Itäkeskuksessa voikin tulla olemaan paljon "sekaliitoissa" syntyneitä lapsia. Mutta jonkin Helsingin lähiön tilanne ei kuitenkaan edusta koko Suomea vaan on edelleen pikemminkin poikkeus.

[NRR]

Mutta seurataan tilastoja - varmaan jossain Itäkeskuksessa voikin tulla olemaan paljon "sekaliitoissa" syntyneitä lapsia. Mutta jonkin Helsingin lähiön tilanne ei kuitenkaan edusta koko Suomea vaan on edelleen pikemminkin poikkeus.

Mitä Itä-Helsinki edellä, sitä muu Suomi perässä.

Mutta jäädään seuraamaan tilastoja.

[Uolevi]

Kuitenkin sekoittaa se, että (muissa) Pohjoismaissa on toinen käytäntö: dansk, norsk ja svensk. Ainakaan ruotsissa ei tialstoida etnisyyttä. Tanskasta ja Norjasta en teidä. Minusta turha poikkeaminen tavanomaisesta vain häiritsee kanssakäymistä ja lisäksi viittaan tuohon kielirauhakomitean sopimukseen. Jos haluan korostaa etnisyyttäni ruotsiksi käytän termiä urfinne Saatan olla tässä asiassa hieman yksipäinen - sota-ajan lapsi.

Jaska kirjoitti:No kyllä taatusti erotellaan! Jokaisella etnisellä ryhmällä on oma nimityksensä. "Suomilainen" on hyvä analogia venäläiseen käytäntöön, jossa "venäjäläisiä" (rossijanin) ovat muut kuin etniset venäläiset (russkij).

Ei venäjäksi ole kyllä selkeästi tuollaista erottelua. Käytäntö saattaa vaihdella. Tuo rossijan on vähän vanhakantainen ja on vielä kolmaskin sana ross, joka on runollisempi.

[Jan-Erik Andelin]

Mutta koko maan mittakaavassa ilmiö on merkitykseltään mitätön.

Miten tuon nyt ottaa. 32 % kaikista ruotsinkielisistä Suomessa asuvat talouksissa, jossa joku muu puhuu suomea. Taisi olla mediatalojen käytettävissä olevia lukuja vuodelta 2010. Pitääpi päivittää, varmasti on tuo prosentti noussut.

[NRR]

Taidamme elää hyvin erilaisissa elämänpiireissä, joissa vallitsee hyvin erilaiset realiteetit.