http://www.soininvaara.fi/2009/11/20/mi ... ten-tekee/
20.11.2009
Hallitus pähkäilee, pitäisikö Kokkolan seutu yhdistää aluehallinnossa Ouluun vai Vaasaan. Ruotsinkieliset haluavat Vaasaan ja suomenkieliset Ouluun. Hallitus pani alueen vuodeksi Vaasaan siksi aikaa, kun viranomaiset Oulussa opiskelevat ruotsia. Kokkolan ruotsinkielisten edustaja sanoi TV-uutisissa, ettei opiskeltu ruotsi riitä, vaan ruotsinkielisiä palvelemaan kelpaa vain syntyperäinen ruotsinkielinen (=täydellisesti ruotsia osaava)
Hyvä. Uuskotaan, että se on niin, jos ruotsinkieliset itse niin sanovat.
Nyt vain pitää vielä selittää, miksi me suomenkieliset sitten opiskelemme koulussa pakkoruotsia?
Soininvaara kysyy: Mitä pakkoruotsilla tekee?
-
Eero Nevalainen
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Ihan hyvä kysymys Odelta, mutta näissä asioissa pitää aina olla RKP:n kanssa tosi varovainen. Siellä kyllä tiedetään, että kääntöpuoli tässä hallinnonuudistusasiassa on se, että oululaiset ihan oikeasti voidaan vaatia puhumaan ruotsia. Kyllähän sekin periaatteessa olisi heille ihan OK tulos ja jopa tavoiteltavaa..
-
Suomalainen
- Viestit: 115
- Liittynyt: 18.11.2008 17:06
- Paikkakunta: Tampere
-
Eero Nevalainen
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Kun nyt joku Kokkolan suru on todennut, että ns.ruotsinkielisiä voi palvella vain kunnon syntyperäinen "ruotsinkielinen" niin se antaa selvän vihjeen siihen, miten Oulun ruotsinkieliset palvelut tulee järjestää.
Ouluun täytyy palkata muutama "syntyperäinen ruotsinkielinen" Kokkolasta tai muualta rantaruotsalaiselta alueelta palvelemaan ruotsinkielisiä. Suomenkielisten ei ole enää mitään syytä opetella pakkoruotsia. Eikä ole mitään järkeä vaatia suomenkielisiltä virkamiehiltä virkamiespakkoruotsin osaamista, sillä sehän ei edes riitä "syntyperäisten ruotsinkielisten" palveluun, kuten (ilmeisesti RKP: n edustajan suusta) olemme nyt saaneet kuulla.
Tavallaan me nyt lähestymme normaalia ruotsinkielisten palvelutilannetta, johon on tähdättävä koko maassa. Kaikkialla ns.ruotsinkielisten palveleminen pitää järjestää ainoastaan ja yksinomaan syntyperäisten ruotsinkielisten avulla. Ruotsinkielisten on palveltava toinen toisiaan, jos haluavat saada ruotsinkielistä palvelua.
Koulujen pakkoruotsista ja virkamiesten pakkoruotsista voidaan ja pitääkin tarpeettomina luopua.
Ouluun täytyy palkata muutama "syntyperäinen ruotsinkielinen" Kokkolasta tai muualta rantaruotsalaiselta alueelta palvelemaan ruotsinkielisiä. Suomenkielisten ei ole enää mitään syytä opetella pakkoruotsia. Eikä ole mitään järkeä vaatia suomenkielisiltä virkamiehiltä virkamiespakkoruotsin osaamista, sillä sehän ei edes riitä "syntyperäisten ruotsinkielisten" palveluun, kuten (ilmeisesti RKP: n edustajan suusta) olemme nyt saaneet kuulla.
Tavallaan me nyt lähestymme normaalia ruotsinkielisten palvelutilannetta, johon on tähdättävä koko maassa. Kaikkialla ns.ruotsinkielisten palveleminen pitää järjestää ainoastaan ja yksinomaan syntyperäisten ruotsinkielisten avulla. Ruotsinkielisten on palveltava toinen toisiaan, jos haluavat saada ruotsinkielistä palvelua.
Koulujen pakkoruotsista ja virkamiesten pakkoruotsista voidaan ja pitääkin tarpeettomina luopua.
-
Eero Nevalainen
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
on siellä vihreissäkin ihan älykkäitä tyyppejä...Minusta parasta Soininvaaran perusteluissa on se, että koko teema nostetaan kielipolitiikan suosta:
"On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen."
Nimenomaan tästähän on kysymys.
Viisaasti Soininvaara varoo loukkaamasta suomenruotsalaisten tunteita:
- "Minä pidän ihmisten oikeutta äidinkieleen ja äidinkielisiin palveluihin tärkeänä"
- "Varmasti ruotsinkielestä on hyötyä kaikille."
- "Ennen ruotsia tarvitsi ihan oikeasti."
Mutta hän muistuttaa samalla, ettei kyse ruotsin opiskelussa voi olla perustuslakikysymyksestä:
"On sanottu, että pakkoruotsi olisi perustuslakikysymys. Ei se voi sitä olla, koska ennen peruskoulu-uudistusta ei jokainen oppilas lukenut ruotsia. Vain oppikouluissa opiskeltiin sitä. Määrältään oppikoulun kävijöitä oli vähemmän kuin lukion kävijöitä nyt. Ja silloin yksikielisiä ruotsinkielisiä sentään oli paljon enemmän kuin nyt."
Hän osoittaa, että samaa pakon logiikkaa voitaisiin nyt käyttää toiseen ryhmään:
"Jos katsomme oikeudeksemme pakottaa oppilaat lukemaan heille vähemmän tarpeellista ainetta yleisen edun nimissä, pakottaisimme satatuhatta peruskoululaista vaihtamaan ruotsin venäjään."
Pohjimmiltaan kielivapaus on yksinkertaisesti oppilaan oikeus ja ainoa mahdollinen lähtökohta opetuksen suunnittelussa. Asia ei liity Suomen perustuslakiin eikä minkään kieliryhmän vaatimukseen. Kyse on vain oppilaiden parhaasta, joka on länsimaisessa koulujärjestelmässä luonteva lähtökohta kaikelle opetukselle.
"On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen."
Nimenomaan tästähän on kysymys.
Viisaasti Soininvaara varoo loukkaamasta suomenruotsalaisten tunteita:
- "Minä pidän ihmisten oikeutta äidinkieleen ja äidinkielisiin palveluihin tärkeänä"
- "Varmasti ruotsinkielestä on hyötyä kaikille."
- "Ennen ruotsia tarvitsi ihan oikeasti."
Mutta hän muistuttaa samalla, ettei kyse ruotsin opiskelussa voi olla perustuslakikysymyksestä:
"On sanottu, että pakkoruotsi olisi perustuslakikysymys. Ei se voi sitä olla, koska ennen peruskoulu-uudistusta ei jokainen oppilas lukenut ruotsia. Vain oppikouluissa opiskeltiin sitä. Määrältään oppikoulun kävijöitä oli vähemmän kuin lukion kävijöitä nyt. Ja silloin yksikielisiä ruotsinkielisiä sentään oli paljon enemmän kuin nyt."
Hän osoittaa, että samaa pakon logiikkaa voitaisiin nyt käyttää toiseen ryhmään:
"Jos katsomme oikeudeksemme pakottaa oppilaat lukemaan heille vähemmän tarpeellista ainetta yleisen edun nimissä, pakottaisimme satatuhatta peruskoululaista vaihtamaan ruotsin venäjään."
Pohjimmiltaan kielivapaus on yksinkertaisesti oppilaan oikeus ja ainoa mahdollinen lähtökohta opetuksen suunnittelussa. Asia ei liity Suomen perustuslakiin eikä minkään kieliryhmän vaatimukseen. Kyse on vain oppilaiden parhaasta, joka on länsimaisessa koulujärjestelmässä luonteva lähtökohta kaikelle opetukselle.
Nyt on keskusteltu urakalla. En edes muista kaikkia teemoja, mutta tästä Ahvenanmaa-farssista homma hypähti jotenkin asiallisemmille vesille sekä Suomalaisuuden liiton uuden johtajan että erityisesti tämän Soininvaaran kannanoton myötä.
Nyt siis puhutaan pakollisen ruotsin poistamisesta viileän älykkääseen sävyyn.
Olen ilolla pannut merkille, että monessa keskustelussa on esimerkiksi nostettu esiin lempiteemani maahanmuuttajalasten uskomattomasta kielipaketista (kotikieli, suomi, englanti ja ruotsi ja joskus vielä toinen kotikieli riippuen tulijan taustasta). Samoin on nostettu esiin peruskoulun kielipainotteisuus ja se, että osalle oppilaista kaksikin vierasta kieltä peruskoulussa on liikaa ja antaa yhden vahvan kielen sijasta kaksi turhaa kieltä. Monet opettajat, jopa kieltenopettajat ovat "tulleet ulos kaapista" ja kritisoineet pakollista ruotsia. Tälle kaikelle on tilaus.
Nyt tuntuu erityisen pahalle se, että on paljon niitä, joilla tunteet kuohuu ja miehittäjä/apartheid-retoriikka nousee aina päällimmäiseksi. Nyt minusta aito keskustelu alkaa tukehtua provosoiviin heittoihin - puolin ja toisin.
Ymmärrän välillä terävätkin vastineet, mutta turhaa loukkaamista pitäisi välttää kielirajan molemmin puolin. Tiedämmehän, että kyse on paitsi vapaudesta myös kansallistunnoista, jotka ovat hyvin kipuherkkiä.
Suomenruotsalaisten on muovattava lähivuosina uusiksi käsityksensä isänmaasta ja äidinkielestä ja kaikkialla olevasta kaksikielisyydestä. Se on rankka paikka. Mielestäni tähän "surutyöhön" kannattaa suhtautua myös viileän rauhallisesti.
Kuinka kauan menee, ennen kuin provosointi laimenee? Nähdäkseni kielisotien kautta emme saa kielivapautta. Miten kielisodat sammutetaan?
Nyt siis puhutaan pakollisen ruotsin poistamisesta viileän älykkääseen sävyyn.
Olen ilolla pannut merkille, että monessa keskustelussa on esimerkiksi nostettu esiin lempiteemani maahanmuuttajalasten uskomattomasta kielipaketista (kotikieli, suomi, englanti ja ruotsi ja joskus vielä toinen kotikieli riippuen tulijan taustasta). Samoin on nostettu esiin peruskoulun kielipainotteisuus ja se, että osalle oppilaista kaksikin vierasta kieltä peruskoulussa on liikaa ja antaa yhden vahvan kielen sijasta kaksi turhaa kieltä. Monet opettajat, jopa kieltenopettajat ovat "tulleet ulos kaapista" ja kritisoineet pakollista ruotsia. Tälle kaikelle on tilaus.
Nyt tuntuu erityisen pahalle se, että on paljon niitä, joilla tunteet kuohuu ja miehittäjä/apartheid-retoriikka nousee aina päällimmäiseksi. Nyt minusta aito keskustelu alkaa tukehtua provosoiviin heittoihin - puolin ja toisin.
Ymmärrän välillä terävätkin vastineet, mutta turhaa loukkaamista pitäisi välttää kielirajan molemmin puolin. Tiedämmehän, että kyse on paitsi vapaudesta myös kansallistunnoista, jotka ovat hyvin kipuherkkiä.
Suomenruotsalaisten on muovattava lähivuosina uusiksi käsityksensä isänmaasta ja äidinkielestä ja kaikkialla olevasta kaksikielisyydestä. Se on rankka paikka. Mielestäni tähän "surutyöhön" kannattaa suhtautua myös viileän rauhallisesti.
Kuinka kauan menee, ennen kuin provosointi laimenee? Nähdäkseni kielisotien kautta emme saa kielivapautta. Miten kielisodat sammutetaan?
-
Eero Nevalainen
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Tjoo, tietynlainen oman retoriikan hallinta olisi hyvin tärkeää meille, koska tunnetusti media julkaisee suruilta ihan mitä tahansa valitusta loukkaantumisesta suomenkielisten vääristä ajatuksista jne. Kun omalta puolelta kuuluu riittävästi näitä heittelyitä, niin saadaanhan siitä sitten aihetta hymistä tulehtuneesta kielikeskustelusta jossa pitää vaan auttaa kieliryhmiä lähestymään toisiaan opettamalla lisää ruotsia... 
Kielisota ei laannu ennen kuin koulujen pakkoruotsi on saatu lakkautettua ja virkamiesten pakkoruotsivaatimukset on saatu poistettua.
Surujen olisi aika alkaa palvelemaan toinen toisiaan, jos haluavat saada surukielistä palvelua. Tietysti voidaan surukieliset palvelut järjestää myös tulkkipalvelun avulla.
Surujen olisi aika alkaa palvelemaan toinen toisiaan, jos haluavat saada surukielistä palvelua. Tietysti voidaan surukieliset palvelut järjestää myös tulkkipalvelun avulla.
TK: "Kielisota ei laannu ennen kuin koulujen pakkoruotsi on saatu lakkautettua ja virkamiesten pakkoruotsivaatimukset on saatu poistettua."
Olisiko mahdollista, että kumpikin tapahtuisi nopeammin, mikäli kielisotaan liittyvää retoriikkaa onnistuttaisiin välttämään?
Minua harmitti, kun Soininvaaran sivut alkoivat täyttyä kiukkuisista kommenteista tyyliin "miksi suomenruotsalaisuutta pitäis kunnioittaa" ja "miksi ruotsinkielisille pitää mitään palveluja olla". Miten voi poliitikko lähteä ajamaan muutoksia ruotsin kielen asemaan, jos hänen olkansa takaa huudellaan provoja?
Eero Nevalainen: "Kun omalta puolelta kuuluu riittävästi näitä heittelyitä, niin saadaanhan siitä sitten aihetta hymistä tulehtuneesta kielikeskustelusta jossa pitää vaan auttaa kieliryhmiä lähestymään toisiaan opettamalla lisää ruotsia... "
Niinkin. Mutta tässä on sellainen outo kostonkierteen paikka. Näitä juttuja lukiessa ja kirjoittaessa helposti ärsyyntyy ja terävöittää puhetapaansa, mikä taas saa vastapuolenkin ärsyyntymään jne.
Kuitenkin minusta kielivapaus ei edellytä millään tavalla kannanottoa ruotsin kieleen tai suomenruotsalaisten asemaan. Vapaushan on oletusarvo ja se, että koulutus tosiaan suunnitellaan koulutettavien eduksi, ei historiallisista tai poliittisista syistä.
Olisiko mahdollista, että kumpikin tapahtuisi nopeammin, mikäli kielisotaan liittyvää retoriikkaa onnistuttaisiin välttämään?
Minua harmitti, kun Soininvaaran sivut alkoivat täyttyä kiukkuisista kommenteista tyyliin "miksi suomenruotsalaisuutta pitäis kunnioittaa" ja "miksi ruotsinkielisille pitää mitään palveluja olla". Miten voi poliitikko lähteä ajamaan muutoksia ruotsin kielen asemaan, jos hänen olkansa takaa huudellaan provoja?
Eero Nevalainen: "Kun omalta puolelta kuuluu riittävästi näitä heittelyitä, niin saadaanhan siitä sitten aihetta hymistä tulehtuneesta kielikeskustelusta jossa pitää vaan auttaa kieliryhmiä lähestymään toisiaan opettamalla lisää ruotsia... "
Niinkin. Mutta tässä on sellainen outo kostonkierteen paikka. Näitä juttuja lukiessa ja kirjoittaessa helposti ärsyyntyy ja terävöittää puhetapaansa, mikä taas saa vastapuolenkin ärsyyntymään jne.
Kuitenkin minusta kielivapaus ei edellytä millään tavalla kannanottoa ruotsin kieleen tai suomenruotsalaisten asemaan. Vapaushan on oletusarvo ja se, että koulutus tosiaan suunnitellaan koulutettavien eduksi, ei historiallisista tai poliittisista syistä.
Oleellisin kohta on minusta tämä:
"On sanottu, että pakkoruotsi olisi perustuslakikysymys. Ei se voi sitä olla, koska ennen peruskoulu-uudistusta ei jokainen oppilas lukenut ruotsia. Vain oppikouluissa opiskeltiin sitä. Määrältään oppikoulun kävijöitä oli vähemmän kuin lukion kävijöitä nyt.. Ja silloin yksikielisiä ruotsinkielisiä sentään oli paljon enemmän kuin nyt."
Siis ei ole mitään syytä, miksei koulujen opetussuunnitelmissa voisi lukea ruotsin kohdalla "vapaaehtoinen kieli".
Pelkoni onkin se, että pakkoruotsin kannattajat ajavat niin hankalan kielipaletin läpi, että ainoastaan ne kaikkein kielilahjakkaimmat pääsevät valitsemaan itselleen jonkin toisen kielen ja valtaosa oppilaista, erityisesti maahanmuuttajat, lukivaikeuksiset ja ammattikouluun suuntaavat päätyvät edelleenkin "lähes pakollisen ruotsin" tunneille.
Minusta kielipaletin tavoitteena on oltava oppilaslähtöisyys, ei pelkästään se, että ruotsilla on vaihtoehtoja.
"On sanottu, että pakkoruotsi olisi perustuslakikysymys. Ei se voi sitä olla, koska ennen peruskoulu-uudistusta ei jokainen oppilas lukenut ruotsia. Vain oppikouluissa opiskeltiin sitä. Määrältään oppikoulun kävijöitä oli vähemmän kuin lukion kävijöitä nyt.. Ja silloin yksikielisiä ruotsinkielisiä sentään oli paljon enemmän kuin nyt."
Siis ei ole mitään syytä, miksei koulujen opetussuunnitelmissa voisi lukea ruotsin kohdalla "vapaaehtoinen kieli".
Pelkoni onkin se, että pakkoruotsin kannattajat ajavat niin hankalan kielipaletin läpi, että ainoastaan ne kaikkein kielilahjakkaimmat pääsevät valitsemaan itselleen jonkin toisen kielen ja valtaosa oppilaista, erityisesti maahanmuuttajat, lukivaikeuksiset ja ammattikouluun suuntaavat päätyvät edelleenkin "lähes pakollisen ruotsin" tunneille.
Minusta kielipaletin tavoitteena on oltava oppilaslähtöisyys, ei pelkästään se, että ruotsilla on vaihtoehtoja.