Ahvenanmaan vapaa kielivalinta

[Jan-Erik Andelin]

Ahvenanmaalla on itsehallinto, sen päätökset eivät liity Suomeen sen enempää kuin Ruotsin tai Venäjän päätöksetkään.

Ahvenanmaa voidaan kyllä nostaa mielestäni hyvinkin esille silloin kun yritetään argumentoida tietynlaisia universaaleja jotka eivät sitten kuitenkaan ole yleisesti päteviä. Itse tykkään kielipoliittisessa argumentaatiossa kyseisestä saarimaakunnasta esimerkinomaisesti paljonkin juuri siksi, että sen kautta voi osoittaa, että loppupeleissä kyse kuitenkin aina on vain siitä, että sopivasti valituissa konteksteissa kielillä on ihan eri oikeuksia ja velvoitteita... ja tämä siis ihan täysin vain periaatteesta. Kyse ei pohjimmiltaan ole mistään kielivähemmistön oikeuksista tai kielen osaamisen rikkaudesta, koska nämä väittämät tuntuvat kääntyvän totaalisesti nurin vaihtamalla yksi saari lännemmäksi.

Joo, esimerkkitapauksena se on toki ihan pätevä.

Omasta mielestäni Ahvenanmaalla kuuluisi olla yläasteen pakollinen suomi. Samoin suhteellisen vauraan Ahvenanmaan kuuluisi pyörittää suomenkielinen koulu, eikä jättää tätä aloitetta ahvenanmaansuomalaisten hankkeeksi. Tätä olen lentäessäni aikoinaan työhommissa sinne saareen sillä pienellä ropellikoneella ajatellut, ilman sen kummempia oikeudenmukaisuus/harmonointi/kielitaktiikka-ajatuksia, vaan siellä näkemääni pohdiskellen. Kun joku täällä kirjoittelee, että Ahvenanmaalla on "pragmaattinen" ja "liturgiaton" lähestyminen kielikysymyksiin, niin sitähän se nimenomaan ei ole suomen suhteen.

Hyvä esimerkki siitä, miten lähikäytännöllisyys unohtuu kun tuijotetaan maailmalle on ahvenmaalaisten lippulaiva (niin, nimenomaan lippulaiva) Viking Grace. Kun sinne rekrytoitiin väkeä, esimiehistöä oli helpompi saada Suomen puolelta, mikä myös johti siihen, että laivan työkieleksi tuli suomi, ja moni ahvenanmaalainen jäi kielitaidon puutteessa rannalle (niin, nimenomaan rannalle). Näin aluksen keittiöosaston 90:stä työntekijästä vain neljä on ahvenanmaalaisia, kiitos ahvenanmaalaisen vapaan kielivalinnan.

Tätä harmitteli kollegani Nina Fellman, pääkirjoitustoimittaja paikallisessa Nya Åland-lehdessä: http://www.nyan.ax/ledaren/?news_id=75027

[Jan-Erik Andelin]

Ahvenanmaa on osa Suomea. Manner-Suomen asukkailta (suomenkielisiltä) on pimitetty, pidetty piilossa tieto siitä, että ahvenanmaalaisten ei tarvitse lukea suomea kouluissa. Useat suomalaiset eivät tunne tätä asiaa. Mielestäni suomenkielisillä on täysi oikeus kysyä, MIKSI ahvenamaalaiset on vapautettu pakkosuomesta, jos samaan aikaan mannersuomalaisia edelleen pakkoruotsitetaan? Tähän ei riitä vastaukseksi se, että Ahvenanmaalla on itsehallinto.

Kyllä riittää. Maailmanyhteisö oli Suomen itsenäistymisen jälkeen täysin sitä mieltä, että Ahvenanmaan tulisi kieli- ja kulttuurisiteittensä vuoksi kuulua Ruotsiin. Itsehallinto oli suomalaisen diplomaatin loistosaavutus - jos, TK, pidät näitä saaria tärkeinä meille - että lopputulos oli toinen. Tämä, eräs Jörn Donnerin esi-isä muuten, istui komiteassa, jossa hän alkuun oli yksin tyyliin äänin 6-1. Sittemmin tämä diplomaatti sai kenkää Lontoon suurlähettilään paikalta kun hän ei osannut tarpeeksi hyvin suomea.

Sitten voi tietysti, niin kuin itse olen, olla sitä mieltä, että Ahvenanmaan olisi viisasta satsa enemmän suomen kieleen, kun sillä on paljonkin hallinto- ja kauppasiteitä meillepäin.

Viimeisellä rivillä: jos Ahvenanmaa kuuluisi Ruotsiin, sen itäisimmät kunnat, joissa on enemmän kuin 10 % suomenkielisiä kuuluisi mahdollisesti Ruotsin suomalaiseen hallintoalueeseen. Joten, jos halutaan Ahvenanmaan suomalaisille parasta, niin annetaan nuo saaret pois...

[TK]

Ei riitä. Kansainliittoa, jonka perustella Ahvenmaan tilanteesta aikoinaan päätettiin, ei enää ole olemassa. Ajat ja olosuhteet ovat sen päätöksen jälkeen muuttuneet paljon. Manner-Suomessa ei silloin ollut nykyisenlaista pakkoruotsia, joka olisi tullut ottaa huomioon päätöstä tehtäessä.

Jos tilanne vedetään tiukoille ja ruotsia ei saada nopeasti muutettua valinnaiskieleksi kaikissa Manner-Suomen suomenkielisissä kouluissa, niin Ahvenanmaan kielipolitiikka otetaan varmasti suurennuslasin alle tarkasteluun.

[Jan-Erik Andelin]

Itse asistahan olemme samaa mieltä, joskin vähän eri argumentein.

Kansainliittoa, jonka perustella Ahvenmaan tilanteesta aikoinaan päätettiin, ei enää ole olemassa

Niinniin ... Neuvostoliitto, jonka perusteella Suomen itsenäisyydestä aikonaan päätettiin, ei enää ole olemassa, joten... Onhan maailmassa huomattavasti vanhempia valtiosopimuksia, joita kunniotetaan edelleen tänä päivänä. Jussi Halla-ahohan on sitä mieltä, että jos suomalaisten vähemmistöasemaa ei kunnioiteta Ahvenanmaalla, niin valtiolliset suhteet sinne pitäisi katkaista. Oletko siis samaa mieltä?

[TK]

Suomen itsenäistymisestä päättivät suomalaiset, ei Neuvostoliitto. Tosi huono vertaus Ahvenanmaahan.

En tunne Halla-ahon mielipiteitä, joten en osaa ottaa niihin kantaa.

[Jaska]

Ei riitä. Kansainliittoa, jonka perustella Ahvenmaan tilanteesta aikoinaan päätettiin, ei enää ole olemassa. Ajat ja olosuhteet ovat sen päätöksen jälkeen muuttuneet paljon. Manner-Suomessa ei silloin ollut nykyisenlaista pakkoruotsia, joka olisi tullut ottaa huomioon päätöstä tehtäessä.

Jos tilanne vedetään tiukoille ja ruotsia ei saada nopeasti muutettua valinnaiskieleksi kaikissa Manner-Suomen suomenkielisissä kouluissa, niin Ahvenanmaan kielipolitiikka otetaan varmasti suurennuslasin alle tarkasteluun.

Itsehallinto on itsehallinto. Ahvenanmaa ei kuulu Suomen hallinnon piiriin. Suomi tekee omat päätöksensä, Ruotsi omansa ja Ahvenanmaa omansa.

On outoa ja epäkypsää esittää ehtoja muille, että "ellette kohtele suomenkielisiä niin kuin me haluamme, alamme polkea omia vähemmistöjämme!" Eiväthän suomenruotsalaiset ole ruotsalaisia vaan yksi Suomen kolmesta vanhasta alueellisesta kieliryhmästä! Suomen valtion on turvatta ruotsinkielisten ja saamelaisten oikeudet siinä missä suomenkielistenkin oikeudet - täysin riippumatta siitä, mitä Ahvenanmaa tai Ruotsi päättävät omista vähemmistöistään.

Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

[TK]

Maailma muuttuu kaiken aikaa. Kaikkia lakeja voidaan muuttaa ja muutetaankin koko ajan vastaamaan maailman muuttumista. Jopa perustuslakia on mahdollista muuttaa tarvittaessa, ja perustuslaki jos jokin on pysyväisluontoinen laki.
Kuten jo aiemmin totesin, niin Ahvenanmaan lakia tehtäessä Manner-Suomessa ei ollut nykyisenlaista pakkoruotsi-järjestelmää. Voidaan mielestäni täysin perustellusti tarkastella ja vertailla Ahvenanmaan kielitilannetta Manner-Suomen pakkoruotsi-järjestelmään.

Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Emme elä umpiossa, vaan jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

[Jaska]

Maailma muuttuu kaiken aikaa. Kaikkia lakeja voidaan muuttaa ja muutetaankin koko ajan vastaamaan maailman muuttumista. Jopa perustuslakia on mahdollista muuttaa tarvittaessa, ja perustuslaki jos jokin on pysyväisluontoinen laki.
Kuten jo aiemmin totesin, niin Ahvenanmaan lakia tehtäessä Manner-Suomessa ei ollut nykyisenlaista pakkoruotsi-järjestelmää. Voidaan mielestäni täysin perustellusti tarkastella ja vertailla Ahvenanmaan kielitilannetta Manner-Suomen pakkoruotsi-järjestelmään.

Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Emme elä umpiossa, vaan jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Ahvenanmaan päätöksillä ei ole mitään tekemistä Suomen päätösten kanssa.
Suomen päätöksillä ei ole mitään tekemistä Ahvenanmaan päätösten kanssa.
Suomen ja Ahvenanmaan ei tarvitse reagoita toistensa päätöksiin, vaan ne voivat ihan itse etsiä parhaiksi katsomansa ratkaisut.
Esimerkkiä voi toki etsiä vaikka Ahvenanmaalta, mutta perustellusti oikeudenmukaisempia malleja voi löytää vaikka Sveitsistä. Se että jossain on jokin malli käytössä ei lisää sen mallin paremmuutta, vaan malleja arvioidaan niiden perustelluisuuden mukaan.

[TK]

"...malleja arvioidaan niiden perustelluisuuden mukaan."

Ahvenanmaalla on toteutettu pohjoismaisen mallin mukaista kielipolitiikkaa eli maan (tässä itsehallintoalueen) pääkieli on pakollinen kieli kouluissa ja englanti on ykköskielen asemassa vieraana kielenä.

Jos pohjoismainen malli on käypä Ahvenanmaalla, niin eikö se olisi perusteltu malli myös Manner-Suomessa?
Pohjoismaisen mallin luulisi olevan lähempänä suomalaisuutta kuin esim. sveitsiläisen mallin.

Ahvenanmaalla on toteutettu vapaan kielivalinnan ideaa, jota kohti Manner-Suomessa nyt yritetään edetä muuttamalla ruotsi valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa kautta maan.

[Jaska]

"...malleja arvioidaan niiden perustelluisuuden mukaan."

Ahvenanmaalla on toteutettu pohjoismaisen mallin mukaista kielipolitiikkaa eli maan (tässä itsehallintoalueen) pääkieli on pakollinen kieli kouluissa ja englanti on ykköskielen asemassa vieraana kielenä.

Jos pohjoismainen malli on käypä Ahvenanmaalla, niin eikö se olisi perusteltu malli myös Manner-Suomessa?
Pohjoismaisen mallin luulisi olevan lähempänä suomalaisuutta kuin esim. sveitsiläisen mallin.

Täh? Olosuhteethan sen määräävät, mikä malli on läheisin, ei maantiede! Sveitsissä on samanlaisia vanhoja kielialueita kuin Suomessa, kun taas Ruotsissa suomalaiset eivät ole vanha alueellinen kieliryhmä; ainoastaan pieni meänkielinen joukko edustaa vanhaa alueellista kieliryhmää.

Kuka sanoi, että "pohjoismainen" eli Ruotsin malli on käypä Ahvenanmaalla tai Ruotsissa? Eihän se ole välttämättä sen perustellumpi kuin Suomen valtakunnallinen pakkoruotsimallikaan. Ei se, että joku käyttää jotain mallia, perustele sitä mallia yhtään paremmaksi - vain todelliset argumentit ratkaisevat.

Ahvenanmaalla on toteutettu vapaan kielivalinnan ideaa, jota kohti Manner-Suomessa nyt yritetään edetä muuttamalla ruotsi valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa kautta maan.

Täysin vapaa kielivalinta tarkoittaisi, ettei mikään kieli olisi pakollinen, mutta siinä ei enää olisi mitään järkeä. Olen jo kauan sitten ja moneen kertaan perustellut, että todelliset kielialueet on se taso, jonka pohjalle malli on rakennettava - ei mikään abstrakti "valtion taso". Jos Suomi kuuluisi Venäjään ja olisi suomenkielinen, niin varmasti vaatisit kielipoliittiseksi lähtökohdaksi todellisia kielialueita etkä tyytyisi valtion tason prosenttilukuihin.

Koska et näköjään lue perusteluja ja linkkejä, turha niitä on tähänkään lisätä.

[TK]

Onko valtion taso liian "abstrakti" kielipolitiikan pohjaksi?? Tuntuu kyllä vähän siltä, että viitekehyksemme ovat varsin erilaiset tässä keskustelussa.

[NRR]

Esimerkkiä voi toki etsiä vaikka Ahvenanmaalta, mutta perustellusti oikeudenmukaisempia malleja voi löytää vaikka Sveitsistä.

Ahvenanmaa

Sen verran, että kyllä kai Ahvenanmaa on aika kova malli, koska kyse on sentään Suomen osasta, vaikkakin itsehallinon omaavasta osasta, ja siellä kielisuhteet ovat prosentuaalisesti kutakuinkin päinvastaiset kuin täällä mannermaalla.

Joku täällä jo mainitsi sen, että Ahvenanmaan pakkosuomen poistaminen onnistuttiin pimittämään viiden vuoden ajan meiltä mannermaan asukkailta. Sivistysvaliokuntaan kuulunut kansanedustaja oli aikanaan arvostellut Ahvenanmaan suunnitelmia ja sanonut, että tulee olemaan entistä vaikeampaa perustella pakkoruotsia mannermaalla sen jälkeen kun pakkosuomi häipyy Ahvenanmaalta. Ahvenanmaan silloinen kouluvastaava virkkoi, että Ahvenanmaa tarvitsee muiden kielten osaajia. Tämä uutinen löytyi ruotsinsuomalaisten sisuradiosta. - Sen jälkeen mikään media ei näytä netissä kirjoittaneen asiasta ennen kuin nostimme sen täällä esiin muutama vuosi sitten.

Siis tapaus Ahvenanmaa on paitsi malli valinnaisuuden toteuttamiselle myös sensuurille, jota meillä on kielten opetuksen suhteen harjoitettu.

Sveitsi

Minulla on sukua/ystäviä Sveitsissä eivätkä ainakaan saksankieliset sveitsiläiset näytä pitävän pakkokielimalliaan hyvänä (näin siis ymmärsin), ei vaikka kyseessä on pakollinen maailmankieli. Kanttoonit ovat niin itsenäisiä, ettei saksankielisellä alueella koeta ranskaa mielekkääksi. Heidän pakkoranskansa ei ole niin rankka kuin meidän pakkoruotsimme. Heiltä puuttuvat esim. pakollista virkaruotsia vastaavat kieliopinnot yliopistolta. Pakkoranska on vain koulussa. Tietysti heidän äidinkielensäkin on eri asemassa kuin suomi, saksalla pärjää alalla kuin alalla vaikka muu kielitaito tökkisikin.

[pentti]

Onko valtion taso liian "abstrakti" kielipolitiikan pohjaksi?? Tuntuu kyllä vähän siltä, että viitekehyksemme ovat varsin erilaiset tässä keskustelussa.

Jaskan malli on selkeä ja oikeudenmukainen, mutta kyllä kai valtiolliselle tasollekin pitäisi antaa joku merkitys. Kuinka pieni voi vähemmistö olla, jotta sille vielä taataan symmetrinen kohtelu valtaväestön kanssa? Onko ruotsinkielisiä jo nyt liian vähän?

Väestöryhmien kokoeroon liittyviä ongelmia ovat esim.

- Ruotsinkieliset ovat huomanneet ettei Suomessa voi täysipainoisesti toimia eikä seurata Suomen asioita osamaatta maan pääkieltä. Siksi valtaosa heistä, ainakin Etelä-Suomessa, on jo opetellut suomen kielen.

- Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa jotkut vanhemmat ovat huolissaan siitä, että lapset eivät opi kunnolla suomea ja jäävät näin pienen kunnan (kielialueen) vangeiksi. Kerrotaan, että kuntiin ei saada päteviä suomen kielen opettajia eivätkä lapset kuule suomea pihallakaan.

Ei tällaisia ”oikeita” ongelmia ole suomenkielisillä Suomessa. Meidän kielelliset ongelmamme ovat keinotekoisia, itse tehtyjä.

Jotkut ruotsinkieliset jopa kannattavat pakkosuomea, vaikka pakkoruotsi poistuisikin, koska kokevat suomen kielen tarpeelliseksi. Päätöksen pakkosuomesta jättäisin heidän itsensä päätettäväksi.

Ainoa pätevä peruste pakkosuomelle on se ”teoreettinen” uhka, että englanti vähitellen syrjäyttää suomen, jos siitä muodostuu kansalaisten ainoa yhteinen kieli. Tällöin Suomella tulisi olla oikeus puolustaa kieltään myös pakkokeinoin.

[NRR]

todelliset kielialueet on se taso, jonka pohjalle malli on rakennettava

Todellinen kaksikielinen kielialue tarkoittaa mielestäni aluetta, jolla niin lapset kuin aikuiset oppivat toista kieltä jo arjen kanssakäymisessä. Näitä oikeudenmukaisesti kaksikielisen kunnan kriteerejä määritellessä voi mennä ikä ja terveys.

[NRR]

Ainoa pätevä peruste pakkosuomelle on se ”teoreettinen” uhka, että englanti vähitellen syrjäyttää suomen, jos siitä muodostuu kansalaisten ainoa yhteinen kieli. Tällöin Suomella tulisi olla oikeus puolustaa kieltään myös pakkokeinoin.

Minusta suuri ongelma on myös se, että monikielistymisen vuoksi suomalaisesta peruskoulusta valmistuu paljon oppilaita, jotka eivät oikeasti osaa suomea kovinkaan hyvin. Pakkosuomi ei siis välttämättä korjaa mitään kun ei korjaa edes suomenkielinen koulu. Kyse on ennemminkin siitä, miten paljon resurssoidaan maahanmuuttajien kotouttamiseen ja erityisesti suomen kielen koulutukseen. Halutaanko nostaa maahanmuuttajanuoret korkeakouluopintojen vaatimalle suomen osaamisen tasolle?