Yleistyvä venäjä

[Jan-Erik Andelin]

Eurobarometrissä 34 % suomalaisista ilmoitti venäjän olevan heidän lastensa tulevaisuuden kannalta tärkeä kieli. Venäjää tuli tässä englannin jälkeen kirkkaasti toiselle sijalle. Kuitenkin Suomen kouluissa vain aika tarkkaan kaksikymmenesosa tästä, eli 1,7 % opiskelee venäjää. Miksi näin?

Jos pakollinen ruotsi poistuisi näkisin selkeimpänä tulevaisuuden vaihtoehtona, että venäjän ottaa sen paikan, tai että kielet tulisivat valinnaisiksi keskenään. Ainakin omalla kotiseudullani pitäisin tällaista kehitystä eniten toivottavana ja tärkeänä. Tämä vahvistaisi varmaan Suomen kilpailuetua, kun yenäjän kielen suosio muualla EU-maissa on barometrin mukaan matala, vain 4 %. Mitä seurauksia laajenevista venäjän kielen taidosta Suomessa voisi olla; jospa vaikka keskityttäisiin myönteisiin

- enemmän suomalaisia opiskelemassa venäläisissä yliopistoissa?
- enemmän suomalais-venäläisiä perheitä?
- kaupan ja yhteisyritysten lisääntyminen, millä aloilla?
- laajeneva kulttuurien- ja historianymmärrys?
- muuta mielenkiintoista?

[NRR]

Jos pakollinen ruotsi poistuisi näkisin selkeimpänä tulevaisuuden vaihtoehtona, että venäjän ottaa sen paikan, tai että kielet tulisivat valinnaisiksi keskenään.

Missään nimessä valinta venäjä-ruotsi ei riitä. Tämä ei vastaa nuorten eikä vanhempien toiveita. Lisäksi venäjänopettajista on puute, jonka korjaamiseen menee hetki. Venäjän on siis ansaittava paikkansa, sitä ei voi pakolla tehdä.

Olisi syytä tarjota ainakin aluksi niitä kieliä, joihin on sekä opettajat että oppilailla kiinnostus: saksa, ranska, espanja - ja joissakin kouluissa venäjä.

Tietyillä kouluilla on hyvä olla painotuksena pitkä jakumo jossain harvinaisessa kielessä (esim. kiina Meilahdessa).

Maahanmuuttajakielten opetuksen järjestäminen on se tulevaisuuden todellinen haaste. Koulujen maahanmuuttajaoppilaiden määrä kasvaa. Siellä on arabiaa, turkkia, venäjää, viroa, somaliaa ja muuta pilvin pimein. Tästä löytyy kielivarantoon huikeaa lisää, kunhan koulutuksessa päästään muuten sille tasolle, että voidaan hakeutua kielitaidon kanssa erilaisiin asiantuntijatason tehtäviin.

[NRR]

Mitä seurauksia laajenevista venäjän kielen taidosta Suomessa voisi olla

Enemmän upeaa slaavilaista musiikkia

[Jan-Erik Andelin]

joihin on sekä opettajat että oppilailla kiinnostus: saksa, ranska, espanja - ja joissakin kouluissa venäjä.

Eurobarometrin nimeen nyt ei kannata vannoa kaikessa, mutta noissa kielissä vain 5-17 % lasten vanhemmista pitävät näitä kieliä tärkeinä lasten tulevaisuutta ajatellen. Joten uskon, että venäjä on aika vahvasti tulossa tuonne englannin kannoille.

Itseäni harmittaa, että venäjän tunnit olivat aikoinaan itselläni nimenomaan tuolla "koulukyydin päässä", enkä halunnut lähteä sinne yksin kun ei kukaan muu kavereista halunnut.

[Hannu Jussi]

Onko kukaan suomalainen voinut edes hurjimmissa unelmissaan haaveilla näiden eurobarometrivuosien aikaan, että saisimme vapautuksen pakkoruotsista.
Kannattaa tehdä heti uudet tutkimuksen pakkoruotsin poiston yhteydessä.
Olen jo moneen kertaan sanonut että esim. Suomea ei äänestänyt turv.neuvostoon yksikään ranskaa puhuva maa, koska Suomella ei ole "mitään kosketuspintaa" niihin, ei myöskään latinalaisiin maihin. . . ja juuri sen takia että täällä Suomessa opetellaan muumikieltä.

[Jaska]

Eurobarometrissä 34 % suomalaisista ilmoitti venäjän olevan heidän lastensa tulevaisuuden kannalta tärkeä kieli. Venäjää tuli tässä englannin jälkeen kirkkaasti toiselle sijalle. Kuitenkin Suomen kouluissa vain aika tarkkaan kaksikymmenesosa tästä, eli 1,7 % opiskelee venäjää. Miksi näin?

Harmi ettei tuossa uudessa vuoden 2012 kielibarometrissa enää annettu kaikkien kielten tietoja. Muutokset kahden tarpeellisimman kielen kohdalla 2005 --> 2012:

englanti 85 % --> 89 %
ruotsi 40 % (suomenkiel.) --> ???
venäjä 10 % --> 34 %
saksa 24 % --> 17 %
ranska 10 % --> 7 %
espanja 3 % --> 5 %
kiina ??? --> 5 %
muut -- --> 0 %

Saksa ja ranska ovat suurimmat häviäjät, kun taas venäjän suurvoiton lisäksi kiina, espanja ja englanti ovat kasvattaneet tarpeellisuuttaan. Vaikea arvioida ruotsin tilannetta, mutta luulisin ettei se voine vielä olla ainakaan paljon venäjän suosiota alempana. Jos prosenttimäärien pitäisi täsmätä (tuskin täysin), ruotsin katettavaksi jäisi -25 %-yksikön väheneminen, eli kahden tarpeellisimman joukkoon sen katsoisi enää 15 %.

Mutta sitten siellä 2012 tuloksissa kummittelee se omituinen tieto, että "muut kielet", joihin ruotsi kuuluisi, saisivat 0 % kannatuksen...

[Uolevi]

Ei ole mitään mieltä, että venäjä tulisi vaihtoehtoiseksi pakkokieleksi ruotsin rinnalle kuten Andelin toivoo.
Kun useimmat valitsevat englannin yhdeksi vieraaksi kielekseen, valintamahdollisuuksien on katettava ainakin saksa, ranska, venäjä ja ruotsi, laajimillaan muitakin espanja, portugali, kiina, viro, italia, miksi ei latinakin kuten minun kouluaikanani - ovathan maailman ainoat latinanakieliset uutiset suomalainen erikoisuus . Interaktiivinen etäopetus on täysin mahdollista joka puolella Suomea. Nordea-ajattelun tunnen täysin vieraaksi, vaikka olen Ruotsissa ja Norjassa liikkunut paljonkin jo 40-luvun lopulta lähtien, Tanskassakin 60-luvulta. Monet Keski- ja Etelä-Euroopan maat tuntuvat Skandinaviaa kotoisammilta. Oma identiteettini on suomalainen ja eurooppalainen, pohjoispohjalainenkin vielä vaikka olen asunut yli 40 vuotta samoissa maisemissa Andelinin kanssa. Suomi on suomalainen maa. Imenyt vaikutteita kaikista ilmansuunnista, jo keskiajalla eli silloin, kun latina oli lingua franca.
Muutoksella on kiire, kuten NRR on monta kertaa selkeästi todennut. Virkaruotsi on 95-5 tilanteessa silkaa rasisimia ja lahjottujen poliittisten päätäjien typeryyttä.

[Hannu Koho]

Eurobarometrissä 34 % suomalaisista ilmoitti venäjän olevan heidän lastensa tulevaisuuden kannalta tärkeä kieli. Venäjää tuli tässä englannin jälkeen kirkkaasti toiselle sijalle. Kuitenkin Suomen kouluissa vain aika tarkkaan kaksikymmenesosa tästä, eli 1,7 % opiskelee venäjää. Miksi näin?

Jos pakollinen ruotsi poistuisi näkisin selkeimpänä tulevaisuuden vaihtoehtona, että venäjän ottaa sen paikan, tai että kielet tulisivat valinnaisiksi keskenään. Ainakin omalla kotiseudullani pitäisin tällaista kehitystä eniten toivottavana ja tärkeänä. Tämä vahvistaisi varmaan Suomen kilpailuetua, kun yenäjän kielen suosio muualla EU-maissa on barometrin mukaan matala, vain 4 %. Mitä seurauksia laajenevista venäjän kielen taidosta Suomessa voisi olla; jospa vaikka keskityttäisiin myönteisiin

- enemmän suomalaisia opiskelemassa venäläisissä yliopistoissa?
- enemmän suomalais-venäläisiä perheitä?
- kaupan ja yhteisyritysten lisääntyminen, millä aloilla?
- laajeneva kulttuurien- ja historianymmärrys?
- muuta mielenkiintoista?

Etelä-Karjalassa venäjän tarve on muuta maata suurempi. Silti, täälläkin oppilaat lukisivat valinnaisena mielummin ruotsia kuin venäjää: http://www.saimia.fi/fi-FI/ajankohtaist ... in-venajan

Venäjän lukijoiden määrä joka tapauksessa moninkertaistuisi nykyisestä. Väitän, että samoin saksan ja ranskan.
Saimian kysymys oli sikäli tyhmä, että muut kielet rajattiin pois. Tutkimus kuitenkin kertoo, ettei ruotsilla olisi mitään hätää valinnaisenakaan.

Suurin merkitys venäjän opiskelun lisäämisellä lyhyellä aikavälillä olisi tietenkin kaupalle ja matkailulle, kaikelle mitä voimme suurelle naapurille tarjota. Etelä-Karjalan kauppa oli maassa ainoa, joka ei notkahtanut viime vuodesta. Ja me käytämme vasta osan mahdollisuuksista. Pitkällä aikavälillä oppisimme tuntemaan paremmin venäläistä kulttuuria, ja he meidän maailmaamme. Tarve ja mielenkiinto on ilmeistä molemmin puolin, mutta kielimuuri on edelleen vahva. Nythän esimerkiksi näille backmannien p---ajutuille Venäjän mediassa ei tule Suomesta vastineita, koska me emme osaa niitä tehdä.

[NRR]

Oleellista on minusta se, mitä monien kielten osaamisella saavutetaan: ihmisiä, joilla on eri ammateissa ja eri koulutustasoilla ja eri puolilla maata mahdollista nivoa yhteen näitä tuttuja ympyröitä ja hallitsemansa kielen kautta avautuvia ympyröitä. Syntyy siltoja eri puolille maailmaa, erilaisiin käytäntöihin ja erilaisiin yhteisöihin. Tämä on minusta oleellisempaa kuin se, että kaikilla olisi osuus joko Skandinavian tai Venäjän sinänsä laajoista mahdollisuuksista.

[Jan-Erik Andelin]

Suurin merkitys venäjän opiskelun lisäämisellä lyhyellä aikavälillä olisi tietenkin kaupalle ja matkailulle, kaikelle mitä voimme suurelle naapurille tarjota. Etelä-Karjalan kauppa oli maassa ainoa, joka ei notkahtanut viime vuodesta.

Pitääpi kysyä kun en paikallisoloja tunne. Missä määrin suomenvenäläiset, eli Suomessa pysyvästi asuvat, ovat osallisia rajakauppaan ja -turismiin?