Vastatarjous

[Jan-Erik Andelin]

vähemmistö, jolle on duunattu yhteiskunnan toimesta ihan omat lääkärinpalvelut!

Ei ole liikejuristi tainnut käydä terkkarilla vähään aikaan.

[NRR]

Minun vastatarjoukseni mitä olen tässä kehitellyt on kyllä ihan yleinen pakkoruotsin poisto ja palveluiden järjestäminen ihan eri tavalla kuin "alueellisesti, koko alueella kaikkialla" koska tuollainen malli ei jatkossa Suomen kuntakartalla tule toimimaan kuitenkaan.

Pikemminkin näkisin mieluummin niin, että jos otetaan kartalta mikä tahansa piste ja sen ympäristössä jollain säteellä on tietty määrä ruotsinkielisiä, tuohon pisteeseen voidaan laittaa "kaksikielinen palvelu" joka toteutetaan kielilain alkuperäisessä hengessä -- viranomainen kykenee tuottamaan palvelun, mutta kaikki eivät välttämättä puhu ruotsia.

En oikein usko maantieteellisten rajojen vetämiseen näissä asioissa, siinä jakolinjat ovat liian ehdottomia. Keskustelen mieluummin siitä, missä kohtaa sitä kaksikielistä palvelua oikeasti tarvitaan ja missä mitassa, kuin että mihin kohtaa vedetään jokin viiva kartalla.

Epäilen kyllä että tämä vaatisi turhan paljon yhteistyökykyä, mitä ainakaan RKP:n tyylisiltä tahoilta ei löydy. Heille on liian tärkeää saada paaluttaa ehdottomia vaatimuksia mahdollisimman laajalle; palvelut ovat vain keppihevonen.

Niin minä kyllä odottaisin nyt, että ruotsinkieliseltä puolelta tulisi se oma palvelumalli, kun kerran tiedetään, ettei pakkoruotsi ole toiminut eikä pakkoruotsi muita kieliryhmiä miellytä vaan kolhii monia jopa oikein pahasti.

Kieltämättä minullekin on muodostunut se käsitys, että puhe palveluista on vain keppihevonen.

[Jan-Erik Andelin]

Selitä mieluummin, Eero, itse mitä tarkoitit virtuaalikunnalla.

Pääkaupunkiseudun terkkari-yhteistyö oli esimerkki tästä virtuaalikunta-ideasta. Se ei luonnollisestikaan ole "ruotsinkielisten oma lääkäripalvelu"! Kyse on siitä, että asiakas joka haluaa ruotsia puhuvan lääkärin luokse saa lähteä vaikkapa Espoonlahdesta esim. Vantaan Hakunilan terveysasemalle jos haluaa/joutuu näkemään sen vaivan. Suomenkielinen Espoonlahdesta menee Espoonlahden terveysasemalle. Helsingissä ollaan pyritty keskittämään ruotsinkieliset terkkaripalvelut kolmelle kaupungin 25:stä terveysasemasta. "Omat palvelut", nojoo, miten sen nyt ottaa...

[JV Lehtonen]

Niin minä kyllä odottaisin nyt, että ruotsinkieliseltä puolelta tulisi se oma palvelumalli, kun kerran tiedetään, ettei pakkoruotsi ole toiminut eikä pakkoruotsi muita kieliryhmiä miellytä vaan kolhii monia jopa oikein pahasti.

Kieltämättä minullekin on muodostunut se käsitys, että puhe palveluista on vain keppihevonen.[/quote]

Juuri näin. Meidän tehtävämme on maksaa veroja, joilla kustannetaan sekä kieliopinnot että palvelut.
Meidän pitää keskittyä omaan osaamiseemme, jotta olemme veronmaksukykyisiä.
Palvelumallien kehittäminen ei ole meidän asiamme! Me vain rahoitamme sen työn!
Aivan kuten yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa!


"Wahlroos korosti julkisen vallan ja yritysten välistä työnjakoa avoimessa yhteiskunnassa.
Yritys hoitaa velvoitteensa veroja maksamalla, ja muu kuuluu yhteiskunnalle.

Wahlroosin mukaan hyvinvointiyhteiskunta ei synny siten, että ikään kuin takakautta yritetään yrityksille vyöryttää vastuita,
jotka eivät sinne kuulu. Suomessa julkinen valta on hänen mukaansa hoitanut sosiaaliturvan, eikä se kuulu yrityksille."

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article56626.ece

[thmas]

- nykyinen pakko poistuisi 60 %:lta Suomen väestöltä

Eli 40% opiskelisi ruotsia. Veikkaan että tuo voisi hyvinkin toteutua vapaaehtoisena. Ruotsi on kuitenkin helpoin koulussa opetettavista kielistä ja toisena kansalliskielenä varma valinta. Jos toinen pakollinen kieli olisi valittavissa joukosta ruotsi, saksa, ranska, venäjä ja espanja niin luulen että ainakin 40% valitsisi ruotsin. Monella suomalaisella on venäjän kieleen vielä kielteisempi asenne kuin ruotsiin ja ranskaa on perinteisesti opiskeltu Suomessa vähän. Espanjan suosio kasvaa mutta sitä tuskin pystyttäisiin tarjoamaan joka koulussa. Saksa on ikään kuin ruotsin vaikeampi versio.

[Eero Nevalainen]

Selitä mieluummin, Eero, itse mitä tarkoitit virtuaalikunnalla.

Ihan vaan sitä, että kun en usko että maantieteelliset rajat ovat järkevä tapa hoitaa asioita jatkossa muutenkaan (kunta- ja sote-uudistus), niin järjestetään niitä palveluita sitten kuntarajoista riippumatta sellaisissa paikoissa joissa väestöpohja edellyttää. Tällöin epäilisin että niitä ruotsinkielisiä järjestäjiäkin löytyy. Tietysti joudutaan vääntämään vähän siitä, missä "rajat" tässäkin mallissa menevät, ja varmasti joku "tasa-arvoistaja" löytäisi jotain valitettavaa tästäkin.

Ymmärrän kyllä että RKP olisi välittömästi tätä kautta kaappaamassa kaikkea palvelunjärjestämistä kaksikieliseksi, mutta otetaan se riski jos kerta myönnytyksiä halutaan. En usko että kuntarajat ovat yhtään sen mielivaltaisempi tapa hoitaa asia kuin sekään, että joudutaan keskustelemaan siitä että no mihin niemeen tai notkelmaan se terveyskeskus nyt tulee ja onko se liian kaukana lähimmistä ruotsinkielisistä, jolloin se "saa" olla yksikielisesti suomenkielinen...

Tämä vaatisi tietysti aika hitonmoisen rempan koko sosiaalipuolen rahoitukseen. Ehkäpä kaikki ne tehtävät voisi ottaa valtiolle.

[Jan-Erik Andelin]

puhe palveluista on vain keppihevonen.

... niin sinulle. Skrollaapa tämän keskustelun alkuun. Siellä eräs NRR sanoo että "oleellista olisi minusta tietää, mitä ruotsinkielisellä puolella vaaditaan - takeita palvelulle ja itsetunnolle". Minä sanon, että en vaadi mitään, vaan kuuntelen mitä voisit tarjota. Sitten junailet keskustelun taas tähän pisteeseen. - - Jotkut jonottavat nakkikioskilla riitaa, toiset makkaraa.

[JV Lehtonen]

Ehkä voisimme ottaa jotakin osviittaa myös kielipolitiittisiin ratkaisuihimme mallimaastamme..

Sigtunan kunnan liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen vuonna 2010 merkitsee sitä,
että ruotsinsuomalaisilla on erityisoikeuksia Sigtunan kunnassa. Tätä työtä ohjaa ja valvoo suomenkielinen projektipäällikkö.

Mitä oikeuksia suomenkielisillä on kunnassamme?

Oikeus asioida kunnassa suomenkielellä, joko suullisesti tai kirjallisesti
Oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan, joko kokonaan tai osittain
Oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, joko kokonaan tai osittain
Oikeus edistää, kehittää ja säilyttää kulttuuriaan
Oikeus suomenkieliseen neuvonpitoon heitä koskevissa asioissa

Suomenkieliset yhteyshenkilöt

Voit ottaa yhteyttä kunnan suomenkieliseen projektipäällikköön ja suomenkielisiin yhteyshenkilöihin puhelinvaihteen kautta. Heidän yhteystiedot löytyvät myös sivun oikeassa laidassa olevasta linkistä. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on välittää yhteystietoja, sekä tietoja oman vastuualueensa toiminnasta. Yhteyshenkilöille voi myös lähettää sähköpostia tai jättää soittopyynnön.

http://www.sigtuna.se/suomeksi

Ruotsissa kukaan ei vartavasten opiskele suomea, vaan näiden palveluiden tuottamisesta huolehtivat nimenomaan äidinkieleltään suomenkieliset ruotsalaiset.
Miksei tämä malli kävisi myös Suomen ruotsalaisille ?

[NRR]

puhe palveluista on vain keppihevonen.

... niin sinulle. Skrollaapa tämän keskustelun alkuun. Siellä eräs NRR sanoo että "oleellista olisi minusta tietää, mitä ruotsinkielisellä puolella vaaditaan - takeita palvelulle ja itsetunnolle". Minä sanon, että en vaadi mitään, vaan kuuntelen mitä voisit tarjota. Sitten junailet keskustelun taas tähän pisteeseen. - - Jotkut jonottavat nakkikioskilla riitaa, toiset makkaraa.

Minusta tuntuu kuin sinä et keskustelisi minun kanssani vaan jonkun virtuaalihenkilön, joka muka pitää sinua puruleluna, nokittelee viattomia suomenruotsalaisia ja tappelee virtuaalinakkikioskilla.

En todellakaan usko enää, että palvelut olisivat ruotsinkielisille jotenkin erityisen tärkeitä. Niitä olisi ollut aikaa ja resursseja rustata vuosikymmenet, koska tieto pakkoruotsin toimimattomuudesta ja ihmisten kiukusta sitä kohtaan oli tiedossa. Nyt on heiluteltu käsiä nämä vuodet ja laadittu kansalliskielistrategioita täynnä liirumlaarumia.

Ja sitten odotetaan meiltä kompromissia, kun ei edes tiedä, mihin sitä pakkoruotsia tarvitaan. Se viimeisin pääkirjoitus BBL:ssä oli pelkkää pahaa mieltä ja identitettiongelmaa, palveluista viis. Ei mitään tolkullista, mistä ottaa kiinni ja ajatella, ahaa - tämän vuoksi ne haluaisivat pakkoruotsin, no tämä voitaisiin hoitaa vaikka...

Pyyhitään taulu ja aloitetaan alusta.

Mitä jos vaihteeksi lähdetään siitä, että pakkoruotsin aika nyt yksinkertaisesti on ohi.

[Jan-Erik Andelin]

kun en usko että maantieteelliset rajat ovat järkevä tapa hoitaa asioita jatkossa muutenkaan

Minua itse asiassa kiehtoo - tämän keskuskustelun ulkopuolella - ajatus, että kansalainen voisi valita kuntansa itse, riippumatta minkä kunnan alueella hän asuu. Samalla tavalla voit tänään valita sähköyhtiötä tai terveyskeskuspalveluja. Jos haluat, voit jo nyt valita Sipoon tunnetusti hyvän terveyskeskuksen palveluja ilmoittamalla tästä Nurmijärven kunnalle ja kulkea sitten vähintään vuoden ajan Sipoossa lääkärillä. (Elleivät kunnat sitten yhdisty, niin kuin yhdessä mallissa hahmotellaan).

Itse ajattelen, että ruotsinkielisiä elintärkeiksi koettuja palveluja kuten koulu-, hoiva-, hoito- ja kulttuurialat voitaisiin hoitaa virtuaalikuntaa laajemmassa julkishallinnossa, josta vastaisi Folktinget.
Muut julkishallinnolliset palvelut voitaisiin hoitaa kuten nyt, ja kielelliset palveluvelvoitteet niissä voisi höllentää tuntuvasti.

[Jan-Erik Andelin]

mihin sitä pakkoruotsia tarvitaan.

Pakollisia kouluaineita on koska niiden avulla toivotaan voitavan varmistaa tärkeitä yhteiskuntatoimintoja.

Esimerkki 1: törmäsin työni temmellyksessä ongelmaan, että kaupungissa P ei ole tarpeeksi kaavoittajia ja hyvää rakennusvalvontaa. Siihen tarvitaan rakennusinsinöörejä. Kun maassamme kuitenkin opetetaan pakkomatematiikkaa ja sen pohjalta muita teknisiä oppiaineita voin kuitenkin luottaa siihen, että tämä yhteiskunta aikanaan tuottaa päteviä insinöörejä, ja ettei tulevaisuudessa tarvitse enää odottaa P:ssä 10 vuotta kaavaa ja rakennuslupaa, ja että talot rakennetaan turvallisiksi.

Ruotsin kielen taitoja tarvitaan tänään muun muassa, mutta ei suinkaan ainoastaan, ruotsinkielisen vähemmistön asioitten järjestämiseen. Siihen tarvitaan ruotsin kielen taitoisia ihmisiä niin julkisessa kuin kaupallisessa yhteiskuntaelämässä. Kun maassa opetetaan pakollista ruotsia oletettiin tämän asian toimivan. Mutta ei kuitenkaan toiminut. Vähemmistön on siksi itse otettava laajempi vastuu palvelujensa kehittämisestä ja palveluiden omavaraisuusasteestaan. Kaikkea kompetenssia pieni vähemmistö ei kuitenkaan pysty itse kokoamaan; yhtä vähän kuin Kruunupyyn 900 suomenkielistä pystyisi siihen, esim. luomaan itselleen omakielista paikallista yhteiskuntarakennetta enemmistön rakenteiden rinnalle.

Esimerkki 2: törmäsin työni temmellyksessä Museoviraston taitavaan virkamieheen, joka tutki kaupungin P keskiajalle ulottuvaa rakennushistoriaa. Jos häneltä ei olisi suomenkielisenä koskaan vaadittu yliopisto- ja virkamiesruotsia, hän ei olisi voinut tutkia kaupungin vanhaa historiaa Ruotsin ajalta (pitipä siitä tosiasiasta tai ei), eikä uutta historiaa siihen asti kun kaupunki lopulta kielisuhteiltaan suomalaistui. Ei olisi oikein, että kaupunki P jäisi Suomessa ilman tätä ekspertiisiä. Jotta tälläiset virkamiehet voisivat toimia molempien suurimpien kansanryhmien hyväksi Suomessa on tähän asti ollut pakollista ruotsia kouluissa.

Mitä jos vaihteeksi lähdetään siitä, että pakkoruotsin aika nyt yksinkertaisesti on ohi.

Sehän on ollut foorumin olettama jo pitkään.

[NRR]

mihin sitä pakkoruotsia tarvitaan.

Pakollisia kouluaineita on koska ---
pakkomatematiikkaa ja sen pohjalta ---
Ruotsin kielen taitoja tarvitaan --- ruotsinkielisen vähemmistön asioitten järjestämiseen --- Museoviraston taitavaan virkamieheen, joka tutki kaupungin P keskiajalle ulottuvaa rakennushistoriaa ---

Eihän tuo vaadi mitään vastaehdotusta tai korkeintaan sen vapaaehtoisen ruotsin tarvitseville, koulussa tai korkeakoulussa.

[Jan-Erik Andelin]

Ehkä nämä koulu- ja palveluasiat pitää erottaa toisistaan, ja käsitellä ongelmat solidaarisesti kansakunnan yleisinä ongelmina.

Että Kainuussa ja Itä-Lapissa on työttömyyttä riippumatta siitä mitä seudun kouluissa opetetaan.
Ettei Espoossa ole ruotsin- tai venäjäntaitoisia lääkäreitä riippumatta siitä mitä seudun kouluissa opetetaan.

Kaikkien yhteisinä huolina.

[TK]

Museoviraston karttoja tutkiva virkamies osaa varmasti käyttää sanakirjaa, luulisi ainakin niin. Historiantutkijoiden haasteena ovat yhtä lailla venäjänkieliset kartat ja arkistot, kuten muunkinkieliset alkulähteet.

Kun korkeakoulutettu henkilö valitsee tutkimusalakseen jonkin erityiskohteen, hän usein joutuu opettelemaan jotain itselleen uutta kieltä ainakin jonkin verran. Ei kaikkia kieliä voi pakko-opetella varastoon.

Jos lähdetään perustelemaan pakkoruotsia sillä, että "joskus jossain ammatissa voi tarvita ruotsia", niin se on vieläkin köykäsempi perustelu kuin, että jossain elämänsä vaiheessa "voi joutua palvelemaan ruotsinkielisiä". Naurettavia molemmat perustelut.

[Jan-Erik Andelin]

Se ei ollutkaan pointtini, että päästääkseen ehkä jonakin päivänä Museoviraston ekspertiksi pitäisi opiskella varastoon pakkoruotsia.

Pointtini oli, että vähemmistön piiristä ei välttämättä löydy tarpeeksi osaavia tekijöitä kaikkiin meihin liittyviin tehtäviin. Sen takia toivomme, että enemmistön piirissä olisi valmiutta siihen.