Pohjanmaan demareissa Vehkaoja: Vapaaseen kielivalintaan

[NRR]

Vapaaseen kielivalintaan
http://blogit.demari.fi/pohjanmaanpiiri ... valintaan/

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että kansalaisaloite vapaan kielivalinnan puolesta toteutuu. Kansankielellä puhutaan pakkoruotsin poistamisesta kaikilta kouluasteilta.

Kansalaisaloitteet tarvitsevat taakseen 50.000 täysivaltaisen kansalaisen nimet. Koko väestömäärään verrattuna luku on vähäinen, mutta kynnysluku on suuri kun ajatellaan sen vaatiman jalkatyön määrää.

Kansalaisaloitteen aiheeksi sopivat erityisen hyvin sellaiset kysymykset, jotka eivät muutoin nouse lainvalmisteluun. Voidaan puhua myös poliittisista tabuaiheista. Sellainen on myös pakkoruotsi.

Media on huolehtinut siitä, että olemme jo saaneet lukea poliittisen eliitin mielipiteitä kansalaisaloitteesta vaikka sitä ei ole vielä edes olemassa. Vastaukset ovat olleet osin ylimielisiä, henkivät vanhaa tabun tunnelmaa eivätkä tunnusta tosiasioita. Perusteluissa on viitattu enemmän historiaan kuin tulevaisuuteen. On tiuskittu, että onhan meillä pakkomatikkakin. Ja vaatiihan kaksi kansalliskieltä, että ruotsi on pakollinen kieli.

Matematiikka on universaali oppiaine eli sen perusosaamista tarvitaan kaikkialla. Ruotsi on marginaalinen kieli kuten suomikin. On vääristelyä väittää, että maan kaksikielisyys edellyttäisi pakkoruotsin opetusta, tulihan tämä pakko vasta peruskoulun mukana.

Olen pannut merkille, että pakkoruotsin ajalta ei ole lanseerattu tutkimustuloksia esim. ruotsin taidon kehittymisestä kansakunnan tasolla. Pakkoruotsiin käytetään paljon oppitunteja, mutta edes näin suuri satsaus kielitaitoon ei tunnu riittävän ruotsinkielisten palveluun tositilanteissa.

Ja miten voisikaan kun kieltä ei voi lainkaan arjessa pitää yllä. Ruotsista on tullut ruostuva varallaolokieli pääosassa Suomea. Jos tämä ei turhauta, niin mikä sitten? Maamme 336 kunnasta vain 49 on joko ruotsinkielisiä tai 2-kielisiä. Ruotsi on Ahvenanmaan ja kapean rannikkokaistaleen kieli Kokkolaan saakka. Tätä vielä tärkeämpi seikka on, että myös kaksikielisillä alueilla ja esim. valtion hallinnossa ruotsi on yhä useammin eriytetty omiin yksiköihinsä Taxellin mallin mukaisesti. Ruotsinkieliset haluavat siis saada palvelunsa toisilta ruotsinkielisiltä.

Kaksikieliset työyhteisöt ovat vähentyneet, eivät lisääntyneet. Pakkoruotsille saadaan siis yhä vähemmän katetta. Lähes hupin puolelle meni joitakin vuosia sitten tehty aluehallintoratkaisu, jossa Keski-Pohjanmaa pakotettiin suuntautumaan Vaasaan kielellisistä syistä. Oulu ei kelvannut vaikka sielläkin luetaan pakkoruotsia ja vakanssit on täytetty kielivaatimukset täyttävillä henkilöillä! Ja vielä ihmetellään miksi puhutaan pakkoruotsista.

Päättäjät ovat vastanneet erikoisella tavalla kritiikkiin pakkoruotsista. Sen sijaan, että kiinnostuttaisiin ruotsin vapaaehtoisuudesta, syötetään lisää pakkoa, ollaanhan ruotsin opetusta aikaistamassa. Olisi ollut kielen käyttöarvon perusteella monta kertaa tähdellisempää aikaistaa maailmankielten opetusta. Sallimalla ruotsin olla vapaaehtoinen tehtäisiin muille kielille tilaa.

Olisi myös keskustelun arvoista miettiä, onko kaksi kieltä äidinkielen lisäksi liian suuri taakka asetettavaksi kaikille peruskoululaisille. Kaikilta kielet eivät vain suju. Eikö silloin olisi entistäkin tärkeämpää ja yhdenvertaisuutta turvaavaa, että peruskoulun voisi läpäistä ”yhden muun kuin äidinkielen” mallilla ja että tuo kieli olisi maailmankieli. Tämän päälle voisi vapaaehtoisesti ottaa muita kieliä, tietenkin myös ruotsia. Kielipäille taas voi todeta, että peruskoulun ei tarvitse tarjota kaikkia kieliä, jota henkilö mahdollisesti elämässään tarvitsee. Oppia ikä kaikki, niinhän meille on opetettu.

On päivänselvää, että kaksikielisillä alueillamme – joilla asuu noin 1,7 miljoonaa henkilöä – valittaisiin ruotsi myös vapaaehtoisesti koska ruotsilla nähdään käyttöarvoa ainakin johonkin määrään saakka. Kaksikielisten alueiden väestöä voidaan mielestäni pitää riittävänä reservinä palvelemaan ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä henkilöitä.

Perustuslain lupaus suomen-ja ruotsinkielisten yhdenvertaisesta kohtelusta (koko Suomessa) on haasteellinen koska ruotsinkielisten määrä on vähäinen (5,4 % väestöstä) ja koska he asuvat pienellä maantieteellisellä alueella. Voidaan jopa kysyä lupaako perustuslaki tällä kohtaa liikoja. Pohtimisen arvoinen asia voisikin olla, että tulevaisuudessa ruotsille annetaan toisena kansalliskielenä vähemmistökielen asema.

Marjatta Vehkaoja
Vaasa

Blogitekstiä voi kommentoida!

[NRR]

Perussuomalaisessa kerrotaan Urpilaisen kanta: Pakkoruotsi pysyy.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=7002

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ei halua luopua pakkoruotsista. Hän kertoi kantansa Turussa sosiaalidemokraattisen ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän johdon yhteisessä tapaamisessa.

Yleisradion Taloustutkimuksella teettämän mielipidetiedustelun mukaan 63 prosenttia suomalaisista haluaa poistaa pakkoruotsin ja peräti 73 prosenttia sosiaalidemokraateista luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opettamisesta.

SDP:n puheenjohtaja – siviiliammatiltaan itsekin opettaja – on puolueväkensä suuren enemmistön kanssa aivan eri linjoilla.

- Tämä tutkimustulos on minulle yllätys. Mutta mielestäni on tärkeää, että kaikki suomalaiset opiskelevat ruotsia. Enkä usko, että meidän eduskuntaryhmässämme asiasta nousee suuri keskustelu. Sen sijaan, että poistetaan pakollinen ruotsinopetus, venäjän kielen lisäopettamista etenkin Itä-Suomessa pitää kokeilla, Urpilainen painotti.