"vaatimaton" pakkoruotsi ja identiteetti - pikkujuttuko?

[NRR]

Keskustelin muutama päivä sitten suomenruotsalaisen tuttavan kanssa. "Tämä pakkoruotsiasia", sanoin, "on periaatteessa vain kysymys siitä mitä suomenkieliset haluavat omissa kouluissaan opiskella." "Ai jaa", vastasi hän "niinpä tosiaan onkin".

Aivan. Kyse on nokittelua suuremmasta oikeudenmukaisuuskysymyksestä, omantunnonkysymyksestä, lähimmäisen kunnioituksesta, siitä, että kokee moraalisen velvoitteen olla ohittamatta niitä vaikeuksia, joita omat valinnat aiheuttavat muille.

[JV Lehtonen]

JEA: "Nyt karkaa jo pulla paisuessaan pelliltä aika monelta, kun pakollinen ruotsin opiskelu on kohta ihan maan ja taivaan kysymys"

Todella, miksi svenska YLE, HBL ja muut pääkaupungin eliitin äänitorvet tekevät tästä elämää suuremman kysymyksen ?
Helsingissä ei ilmeisesti lueta Borgåbladetia..

Tärkeintä olisi nyt kaikkien rauhoittua ja opetushallituksen yksinkertaisesti
sallia poikkeukset kunnan/koulun/oppilaan vapaamuotoisesta hakemuksesta.

Se ei vaadi edes lakimuutosta.

Miksi ankkalampi tekee tästä yksinkertaisesta asiasta näin vaikean ?

Keskustelu liikkuu juuri sillä tasolla, mihin ankkalampi sen asettaa.

Me aloitimme keskustelun koulutuspoliittisena uudistuksena, eliitti väänsi kärpäsestä mammutin!
Tämä asia ratkeaa hetkessä, jos JEA ja ystävänsä hieman käyttävät vaikutusvaltaansa lammikossaan.

Mutta taitaa mennä lokakampanjan puolelle, merkit ovat ilmassa..

[mpartel]

Suhteessa tähän väitettyyn Suomen kansan identiteetin vääristämiseen, loukkaamiseen, muokkaamiseen yms. yms. yms. kouluruotsi on vähäistä.

Pakkoruotsin tehokkuus varsinaisen identiteetin muokkauksessa on minunkin mielestäni ollut tavallaan melko vähäistä, mutta joihinkin asenteisiin se on vaikuttanut. Järjestely on objektiivisilta perusteluiltaan nykyaikana niin järjetön ja kohtuuton, että se 30-50% suosio, jota se nauttii, on mielestäni epäilyttävän suuri. "Propaganda" on asialle liian salaliittoteoriamainen nimitys, mutta Nevalaisen suosima "meemi" on minusta aika osuva.

Molemmalla puolella on meemejä, jotka liittävät pakkoruotsin ja suomenruotsalaisten arvostuksen toisiinsa jollain epäloogisella tavalla. Näiden meemien purkaminen on kaikkien etu jo pelkästään selkeämmän ajattelun edistämisen takia. Ymmärtääkseni se on sinunkin tavoitteesi.

Keskustelin muutama päivä sitten suomenruotsalaisen tuttavan kanssa. "Tämä pakkoruotsiasia", sanoin, "on periaatteessa vain kysymys siitä mitä suomenkieliset haluavat omissa kouluissaan opiskella." "Ai jaa", vastasi hän "niinpä tosiaan onkin".

Mikä oli tuttavasi aikaisempi käsitys asiasta?


Osaatko muuten arvioida, mitä näistä suomenruotsalaiset pelkäävät eniten? Entä mitä pakkoruotsia kannattavat suomenkieliset?
- pakkoruotsin poisto johtaa huonompaan kielitaitoon, mikä johtaa siihen, etten saa enää ymmärrettävällä tavalla palveluita
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että ruotsista tulee samanlainen vähemmistökieli kuin venäjästä, virosta, somalista jne.
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että meitä tukevat meemit purkautuvat ja meitä aletaan syrjiä
- jotain muuta

Meidän vastaväitteemme noihin kaikkiin oletettavasti teidät jo :)

[Jan-Erik Andelin]

Osaatko muuten arvioida, mitä näistä suomenruotsalaiset pelkäävät eniten? Entä mitä pakkoruotsia kannattavat suomenkieliset?

Kiitos kysymyksestä; erittäin hyvä! En nyt oikeasti tohtisti lähteä kaikkien suomenruotsalaisten puhemieheksi, mutta kun minulla nyt on hyvä tuntemus koko Svenskfinlandista, ja julkinen työsarka niin on kai pakko vastata.

Suomenruotsalaiset yleensä (skaala 0-5, 0=ei huolta, 5=hätä)

- pakkoruotsin poisto johtaa huonompaan kielitaitoon, mikä johtaa siihen, etten saa enää ymmärrettävällä tavalla palveluita - 3
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että ruotsista tulee samanlainen vähemmistökieli kuin venäjästä, virosta, somalista jne. - 3
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että meitä tukevat meemit purkautuvat ja meitä aletaan syrjiä - 4
- jotain muuta; menetämme sellaisia etuja joita meillä nyt on esim. Svenska Yle, opiskelupaikkoja, säätiötuet - 4

Oma lähipiirini, medialan ihmiset, akateemiset, ruuhka-Suomen kaupungissa, jossa ruotsinkieliset 30 % väestöstä

- pakkoruotsin poisto johtaa huonompaan kielitaitoon, mikä johtaa siihen, etten saa enää ymmärrettävällä tavalla palveluita - 2
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että ruotsista tulee samanlainen vähemmistökieli kuin venäjästä, virosta, somalista jne. - 3
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että meitä tukevat meemit purkautuvat ja meitä aletaan syrjiä - 4
- jotain muuta; menetämme yhteyksiä Nordeniin, jonkatyyppisen yhteiskunnan me haluamme - 2
- jotain muuta; yhteiskuntarauhan järkkyminen yleensä, väkivalta, jossa kieli on jakava tekijä muiden joukossa - 4

Pakkoruotsia kannattavat suomenkieliset

- pakkoruotsin poisto johtaa huonompaan kielitaitoon, mikä johtaa siihen, etten saa enää ymmärrettävällä tavalla palveluita - 2
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että ruotsista tulee samanlainen vähemmistökieli kuin venäjästä, virosta, somalista jne. - 1
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että meitä tukevat meemit purkautuvat ja meitä aletaan syrjiä - 2
- jotain muuta; menetämme yhteyksiä Nordeniin, jonkatyyppisen yhteiskunnan me haluamme - 3

---
PS. Pakko vielä kysyä että oliko tuo venäjä-viro-somalikysymys ikään kuin kysymys koetusta statuksesta vai saamansa palvelujen tasosta?

[NRR]

Suhteessa tähän väitettyyn Suomen kansan identiteetin vääristämiseen, loukkaamiseen, muokkaamiseen yms. yms. yms. kouluruotsi on vähäistä.

Nettilehdessä Hämeen Kaiku on haastateltu sosialidemokraattisten opiskelijoiden SONKin puheenjohtaja Anette Karlssonia, joka kannattaa pakkoruotsia:

"--- kielikeskustelun sijaan tulisi keskustella siitä, tuleeko Suomen olla tulevaisuudessa kaksikielinen maa. Vasta sen jälkeen on järkevää keskustella siitä, mitä lapsemme koulussa opiskelevat. --- Kyse on identiteetistä, siitä mihin viiteryhmään Suomi kuuluu. Suomi on osa Pohjolaa historiallisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja maantieteellisesti."

Kerran toisensa jälkeen pakkoruotsin kannattajat nostavat suomalaisten identiteetin keskeiseksi perusteeksi pakolle. Eikä pakkoruotsin rooli suomalaisessa identiteettityössä heidän mielestään ole mitenkään vaatimaton vaan äärimmäisen keskeinen.

[mpartel]

Kattava vastaus, kiitos. Tämän pureskelua olisi ollut erityisen mukava seurata silloin kun tällä foorumilla olivat vielä vähän rauhallisemmat ajat :)

PS. Pakko vielä kysyä että oliko tuo venäjä-viro-somalikysymys ikään kuin kysymys koetusta statuksesta vai saamansa palvelujen tasosta?

En ollut ajatellut asiaa, mutta koska pyysin arvioimaan ihmisten pelkoja, niin sanotaan että koetusta.


Näen vastauksissasi pari päälinjaa. Sano, jos yleistän liikaa.

1. Suurin yhteinen huoli on asenneilmapiirin lipsuminen halveksunnan, itsekkyyden ja rasismin suuntaan (mikä on myös epäpohjoismaista monella tavalla).
2. Toinen suuri suomenruotsalaisten huoli on todellisista palveluista ja eduista (ml. listaamasi Svenska Yle, opiskelupaikkoja, säätiötuet).

Nämä johtavat jatkokysymyksiin:

1. Eikö pakkoruotsin aiheuttama ärtymys ym. ryhmien mielestä ole asenneilmapiirille vielä vahingollisempi?
2. a) Kokevatko ym. ryhmät, että palvelutaso laskisi, koska vapaaehtoisena ruotsin taitotaso vai arvostus laskisi?
2. b) Saavatko suomenruotsalaiset ym. ryhmien mielestä suhteettoman paljon etuja suomenkielisiin nähden? Onko tämä OK?
2. c) Entä muihin kielivähemmistöihin? Onko tämä OK?


Kun annan mielessäni asenneilmapiirihuolenaiheille entistä suuremman todennäköisyyden pohjautua todellisuuteen, huomaan varovaisesti kannattavani ajatusta jonkinlaisesta historiaan integroidusta Suomen arvo- ja kulttuurihistoria -opintojaksosta, jossa pohjoismaisten arvojen propagoimisen lisäksi opetellaan vähän fraaseja ja lainasanoja kaikista naapurikielistä + saamesta, sekä hieman näiden kielten kehityshistoriaa ja lingvistisiä ominaisuuksia. Enkä paheksuisi, vaikka olisikin ruotsipainotteista, koska ovathan suomenruotsalaiset valtakunnallisesti suurin kielivähemmistömme.

[NRR]

Kun annan mielessäni asenneilmapiirihuolenaiheille entistä suuremman todennäköisyyden pohjautua todellisuuteen, huomaan varovaisesti kannattavani ajatusta jonkinlaisesta historiaan integroidusta Suomen arvo- ja kulttuurihistoria -opintojaksosta, jossa pohjoismaisten arvojen propagoimisen lisäksi opetellaan vähän fraaseja ja lainasanoja kaikista naapurikielistä + saamesta, sekä hieman näiden kielten kehityshistoriaa ja lingvistisiä ominaisuuksia. Enkä paheksuisi, vaikka olisikin ruotsipainotteista, koska ovathan suomenruotsalaiset valtakunnallisesti suurin kielivähemmistömme.

Historiaa, arvoja, vähän fraaseja ja lainasanoja naapurikielistä?

Tällaisia asioita kuin historia, kielet, arvot ei voi sekoittaa keskenään noin vain. Niiden yhdistäminen vaatii opiskelijalta hyvin kypsää ajattelua, valmiita rakenteita, paljon kokemusta kaikilta alueilta...

Meillä on lukiossa erittäin hyviä kursseja Suomen historiasta, etiikasta ja yhteiskuntafilosofiasta. Mitä oikeastaan kaipaat?

[mpartel]

Historiaa, arvoja, vähän fraaseja ja lainasanoja naapurikielistä?

Tällaisia asioita kuin historia, kielet, arvot ei voi sekoittaa keskenään noin vain. Niiden yhdistäminen vaatii opiskelijalta hyvin kypsää ajattelua, valmiita rakenteita, paljon kokemusta kaikilta alueilta...

Meillä on lukiossa erittäin hyviä kursseja Suomen historiasta, etiikasta ja yhteiskuntafilosofiasta. Mitä oikeastaan kaipaat?

Lähinna fiilistelen jotain korviketta sille epämääräiselle (ja hyvin mahdollisesti kuvitteelliselle) kansakuntaa parantavelle ominaisuudelle, joka pakkoruotsilla joskus väitetään olevan. Ehdotukseni voi hyvinkin olla täysin typerä.

Fraaseilla saisi jotain tuntumaa kieleen ja "ai tollastakin puhutaan" -elämyksiä. Lainasanoilla taas jonkinasteisia ahaa-elämyksiä ja mahdollisesti jonkinlaista yhteenkuuluvuuden fiilistä. Salakavalana suvaitsevaisuuskasvatuksena siis näitä ajattelin.

[NRR]

Salakavalana suvaitsevaisuuskasvatuksena siis näitä ajattelin.

Opinnoilla on oltava äärimmäiset hyvät tavoitteet ja selkeät perustelut. Pahoittelen, mutta jättäisin tämän sikseen.

Suvaitsevaisuuskasvatus taas kulkee läpäisyperiaatteella kaikessa opiskelussa.

Olen nähnyt pakkoruotsin opetussuunnitelmat ja käytännöt, se on mitä on. Suvaitsevaisuuskasvatukseenko lienee liittynyt esimerkiksi oman vesani syksyn ensimmäisessä kuuntelussa haastattelu, jossa haastateltava kertoo, ettei pakkoruotsin vastustajilla ole hyviä perusteluja...

[Jan-Erik Andelin]

Näen vastauksissasi pari päälinjaa. Sano, jos yleistän liikaa.
1. Suurin yhteinen huoli on asenneilmapiirin lipsuminen halveksunnan, itsekkyyden ja rasismin suuntaan (mikä on myös epäpohjoismaista monella tavalla).
2. Toinen suuri suomenruotsalaisten huoli on todellisista palveluista ja eduista (ml. listaamasi Svenska Yle, opiskelupaikkoja, säätiötuet).

Kyllä näin, enkä sulkisi pois - nämä ovat kyllä kovin apokalyptisiä kuvia mutta kuitenkin - joutumista väkivallan ja kansallisen selkkauksen kohteeksi. En usko, että kieliriidat yksinään koskaan yltävät sellaiseen, mutta kaaosmaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa en sulkisi sitäkään pois.

1. Eikö pakkoruotsin aiheuttama ärtymys ym. ryhmien mielestä ole asenneilmapiirille vielä vahingollisempi?

Uskon, että moni suomenruotsalainen ei yksinkertaisesti ole kokenut tätä ärtymystä henkilökohtaisesti omassa lähipiirissä. Moni uskoo vielä, että se on politisoitua ja lietsottua kaunaa.

2. a) Kokevatko ym. ryhmät, että palvelutaso laskisi, koska vapaaehtoisena ruotsin taitotaso vai arvostus laskisi?

Nimenomaan taitotason huononemisena. En puhuisi arvostuksesta kun suomenruotsalainen saa kuulla muiden puhuvan ruotsia omassa kotimaassan, vaan enemmän "viihtyvyysarvona". Minä koen ravintolaa viihtyisämpänä, jos tarjoilija vaivautuu puhuumaan ruotsia kanssani, en niinkään arvostuksena. Enkä minä koe minkäänlaista ylimääräistä arvostusta kun Niinistö puhuu uudenvuodenpäivänä ruotsia telkkarissa; minähän ymmärsin jo ensimmäisellä sanomalla mitä asiaa hänellä oli.

2. b) Saavatko suomenruotsalaiset ym. ryhmien mielestä suhteettoman paljon etuja suomenkielisiin nähden? Onko tämä OK?

Vaikea kysymys. Vähemmistölle tuotettuna palvelun yksikköhinta on aina korkeampi. Tunti Svenska Yleä on kalliimpi per katsoja, mutta niin on myös kainuulaisen koululaisen koulumatka kalliimpi kuin turkulaisen. Opiskelupaikkojen suhteen on ehkä epäoikeudenmukaista, että sen saaminen on suomenruotsalaiselle helpompaa. Mutta toisaalta vaihtoehtoja, aloja, erikoistumismahdollisuuksia on vähemmän. Kun puhutaan ruotsinkielisten julkisten palvelujen tuottamisesta, ruotsinkielisten olisi oltava enemmän omavaraisia hoitoalan koulutuksen suhteen.

2. c) Entä muihin kielivähemmistöihin? Onko tämä OK?

Mielestäni ruotsinkielisten asemaa pitäisi harmonoida vähintäänkin muiden ns. suurten ja vanhojen vähemmistöjen aseman kanssa. Myös kielipolitiikasta pitäisi enemmän siirtyä vähemmistö- ja suvaitsevaisuuspolitiikkaan.

[mpartel]

1. Eikö pakkoruotsin aiheuttama ärtymys ym. ryhmien mielestä ole asenneilmapiirille vielä vahingollisempi?

Uskon, että moni suomenruotsalainen ei yksinkertaisesti ole kokenut tätä ärtymystä henkilökohtaisesti omassa lähipiirissä. Moni uskoo vielä, että se on politisoitua ja lietsottua kaunaa.

Noh, itse olen altistanut sinun lisäksesi ainakin erään opiskelukaverin tälle ärtymykselle :) Mutta olen erikoistapaus. Asia ei näytä ylittävän kovin monen ihmisen "enhän vain loukkaa tuota kaveria" -kynnystä.

2. b) Saavatko suomenruotsalaiset ym. ryhmien mielestä suhteettoman paljon etuja suomenkielisiin nähden? Onko tämä OK?

Vaikea kysymys. Vähemmistölle tuotettuna palvelun yksikköhinta on aina korkeampi. Tunti Svenska Yleä on kalliimpi per katsoja, mutta niin on myös kainuulaisen koululaisen koulumatka kalliimpi kuin turkulaisen. Opiskelupaikkojen suhteen on ehkä epäoikeudenmukaista, että sen saaminen on suomenruotsalaiselle helpompaa. Mutta toisaalta vaihtoehtoja, aloja, erikoistumismahdollisuuksia on vähemmän. Kun puhutaan ruotsinkielisten julkisten palvelujen tuottamisesta, ruotsinkielisten olisi oltava enemmän omavaraisia hoitoalan koulutuksen suhteen.

Totta. Olisi helppoa vaatia täydellistä yhdenmukaisuuta kaikessa, mutta asiat eivät ole helppoja, vaan pitää keskustella siitä, mikä on kohtuullista. Minusta esim. YLE:llä kaksinkertainen budjetti vähemmistön väestön osuuteen nähden voisi olla vielä kohtuuden rajoissa, mutta kuusinkertainen (vai mitä se nykyinen olikaan) menee jo kovasti yli.

Opiskelijoiden sisäänpääsyrajojen eroavaisuudet ovat ok, jos opiskelupaikkojen määrä on laskettu jollain dokumentoidulla ja kohtuullisella tavalla todellisesta tarpeesta. En muista, onko asia näin (en ole kyseisestä asiasta ollut riittävän kiinnostunut).

Monen (minunkin) mielikuvissa ruotsinkieliset ovat keskimäärin sen verran hyväosaisia, ettei heille pitäisi pelkästään kielensä perusteella antaa mitään ylimääräisiä etuuksia. Toisaalta osa suomenkielisistäkin veronmaksajista halunnee käyttää verovaroja suomenruotsalaisuuden säilyttämiseen. Demokratian nimissä sitäkin arvovalintaa on kunnioitettava.

2. c) Entä muihin kielivähemmistöihin? Onko tämä OK?

Mielestäni ruotsinkielisten asemaa pitäisi harmonoida vähintäänkin muiden ns. suurten ja vanhojen vähemmistöjen aseman kanssa. Myös kielipolitiikasta pitäisi enemmän siirtyä vähemmistö- ja suvaitsevaisuuspolitiikkaan.

Tästä olemme siis ilahduttavasti samaa mieltä.


Jossain kysymyksen 2 a) jälkeen taisit muuten siirtyä antamaan oman mielipiteesi etkä arviotasi ym. ryhmistä, mutta ei se mitään, minäkin aloin aluksi lukea vastauksiasi tuosta väärästä näkökulmasta :)

[Jaska]

YLE ja muut palvelut johtuvat suoraan perustuslain kohdasta:
"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. - - Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Nämä edut liittyvät siis kansalliskielen statukseen. Sen sijaan pakkoruotsi liittyy kielilaissa määritettyyn oikeuteen saada viranomaispalveluja äidinkielellään. Nämä ovat kaksi eri asiaa, eikä pakkoruotsia siksi voi perustella perustuslailla eikä kansalliskielen asemalla, eikä ruotsinkielisten siksi tarvitse pelätä näiden etujen menettämistä, vaikka pakkoruotsi poistettaisiinkin - säilyyhän kansalliskielen asema silti.

[Jan-Erik Andelin]

Jossain kysymyksen 2 a) jälkeen taisit muuten siirtyä antamaan oman mielipiteesi etkä arviotasi ym. ryhmistä, mutta ei se mitään, minäkin aloin aluksi lukea vastauksiasi tuosta väärästä näkökulmasta

Hyvä huomio ... ei pitäisi öisin kirjoittaa niin paljon, menee silmät ristiin ja puurot ja vellit sekaisin. Palataan ensi yönä.

[Eero Nevalainen]

mpartel, millä tavalla "meemien purkautuminen johtaa syrjintään"? Minä en toivoisi kai mitään muuta niin paljon kuin pakkoruotsimemetiikan romahtamista (kiitos, että pidit omaksuit termini; tässä on kyse juuri meemien leviämisestä niitä generoivista verkostoista laajemmalle yhteiskuntaan eikä "salaliitosta").

Nykyään kun skannaan jonkin pakkoruotsia kannattavan artikkelin, en koe enää tarpeelliseksi oikeastaan edes lukea sitä kunnolla... menee muutama sekunti oleellisten meemien tunnistamiseen. "Englannin ylivalta... kielitaito on rikkaus... sivistys... pohjoismaalaisuus... lopetetaan suomikin... kielikylpylapset eivät pidä sitä pakkoruotsina.... en ymmärrä... keskustelu ei ole rakentavaa... viha, asenneongelmat" jne.

Tuskinpa se, että suomenruotsalaisia ei "syrjitä" (joskin heillä on aika laaja käsitys siitä mitä ei-syrjimättömyys on), riippuu noin tiukasta kontrollista sen suhteen, mitä asiasta saa ajatella. Toisaalta "syrjinnän" käsitteen omiminen omien tarkoitusperien ajamiseen on yksi meemi muiden joukossa, mistä päästään seuraavaan.

Kun annan mielessäni asenneilmapiirihuolenaiheille entistä suuremman todennäköisyyden pohjautua todellisuuteen, huomaan varovaisesti kannattavani ajatusta jonkinlaisesta historiaan integroidusta Suomen arvo- ja kulttuurihistoria -opintojaksosta, jossa pohjoismaisten arvojen propagoimisen lisäksi opetellaan vähän fraaseja ja lainasanoja kaikista naapurikielistä + saamesta, sekä hieman näiden kielten kehityshistoriaa ja lingvistisiä ominaisuuksia.

Olen vähän allerginen tällaiselle ajattelulle, minä kun olen mielestäni "pohjoismaalainen" (siinä mielessä kuin pidän asiaa mitenkään tärkeänä) ihan suomenkielisenä, pakkoruotsiin kriittisesti suhtautuvana ihmisenä, vaikka ruotsinkielisille nämä pyhät pohjoismaiset suvaitsevaisuusarvot tuntuvatkin aina kytkeytyvän juuri ruotsin kieleen ja kaikki muu on sitten niiden vastaista ja määritelmänmukaisesti pahaa.

En suostu hyväksymään "pohjoismaisiksi arvoiksi" sitä, että minulla pitäisi olla jonkinlaisia oikeaoppisia asenteita juuri tuossa mielessä. Syy siihen miksi kansalaisaloitteen feissaajia päin syljetään on juuri ruotsinkielisten voimakas itseindoktrinaatio siitä, että he omistavat "hyvät pohjoismaiset arvot"...

[mpartel]

mpartel, millä tavalla "meemien purkautuminen johtaa syrjintään"?

Kysyin JEA:lta, missä määrin se on suomenruotsalaisten pelko. Itsehän pidän päinvastaista todennäköisempänä.

En suostu hyväksymään "pohjoismaisiksi arvoiksi" sitä, että minulla pitäisi olla jonkinlaisia oikeaoppisia asenteita juuri tuossa mielessä.

En minäkään. Nämä kaksi asiaa toisiinsa kytkevät meemit eivät tosin taida koskaan hävitä ihan kokonaan.