Steniuksen malli: ei pakkoruotsia peruskouluun. Entä lukio?

[Jan-Erik Andelin]

Oliko sulla vielä siitä Svenskfinlandista vielä jotain kysyttävää?

[Eero Nevalainen]

Tiedän ruotsalaisten opettajien kertovan, että on todella vaikeaa saada maahanmuuttajataustaisille lapsille sellainen ruotsintaito, että se riittää jatko-opintoihin, vaikka siellä tässä on tehty jo pitkään ja kunnianhimoisesti työtä.

Sinänsä mielenkiintoista, koska ruotsi on huomattavasti helpompi kieli opetella kuin suomi, tai näin ainakin uskoisin.

Tosin Ruotsissahan tunnetusti edes syntyperäiset ruotsalaiset koululaiset eivät enää saavuta jatko-opintoihin riittävää ruotsin kielen taitoa

[Jaska]

Jaska sekoittaa nyt asioita. Keskustelun aiheena on ollut pakkoruotsin muuttaminen valinnaiseksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa kautta maan.

En sekoita, vastaan vain viesteihinne. Mikäli olet ilmaissut itseäsi puutteellisesti, vastuu ei ole minun.

Vaikka päädyttäisiin kaksikielisiin alueisiin nykyistä korkeammalla vähemmistökielen osuudella, niin kannattamani mallin mukaan ruotsi olisi näilläkin alueilla suomenkielisissä kouluissa valinnaiskieli. Onko tätä ajatuspolkua vaikea ymmärtää? Tämä malli ei ole virallista kaksikielisyyttä vastustava malli.

Hienoa että kerrot millaista mallia kannatat, nyt voimme keskustella siitä.
Haluat siis vielä kuntajakoakin tarkempaa kielipoliittista mallia, koulukohtaista mallia. Sen toimimisen edellytys olisi, että sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja on riittävästi puhujamäärään nähden ja riittävän lähellä. Onko näin? Jos tällainen kouluverkosto meiltä löytyy, silloin mallisi on varteenotettava.

Mikäli verkosto on puutteellinen, jouduttaisiin varmasti vaihtamaan joidenkin koulujen nykyinen opetuskieli toiseksi.

Jos sen sijaan päädyttäisiin kaksikielisiin alueisiin, joiden kouluissa olisi edelleen pakkoruotsi, niin se tulisi mitä todennäköisimmin nostattamaan suurta vastusta. Olisi kysymys samasta pakkoruotsista kuin nytkin, vain rajatummalla alueella.

Ihmisillä on oikeudenmukaisuuden taju, sinullakin. Vastaa siis vihdoinkin kysymykseeni:
jos Suomi olisi osa Venäjän valtakuntaa, sinäkö kannattaisit venäjää ainoaksi viralliseksi kieleksi Suomenkin alueella, vaikka puhujamäärät olisivat nykyisenkaltaiset? Vai etkö? Miksi siis kannatat suomea ainoaksi viralliseksi kieleksi ruotsinkielisillä alueilla?

[NRR]

Tiedän ruotsalaisten opettajien kertovan, että on todella vaikeaa saada maahanmuuttajataustaisille lapsille sellainen ruotsintaito, että se riittää jatko-opintoihin, vaikka siellä tässä on tehty jo pitkään ja kunnianhimoisesti työtä.

Sinänsä mielenkiintoista, koska ruotsi on huomattavasti helpompi kieli opetella kuin suomi, tai näin ainakin uskoisin.

Tosin Ruotsissahan tunnetusti edes syntyperäiset ruotsalaiset koululaiset eivät enää saavuta jatko-opintoihin riittävää ruotsin kielen taitoa

Ruotsissa on kyllä ollut yritystä. Siellä englanti on kaikille yhteinen, mutta toisen vieraan kielen sijaan voi lukea omaa kotikieltään (näin avitetaan maahanmuuttajia säilyttämään oman äidinkielensä, joka on sekä älyllisen kehityksen että tunne-elämän kannalta hyvä) tai ruotsia (meillä ns. suomikakkonen, mutta käsittääkseni on tarjolla kaikille, koska kotien kyky välittää kieltä on vaihteleva) tai englantia (myös ns. kotoruotsalaiset, joille kielet ovat ongelma).

Toinen asia on se, että kun maahanmuuttajien osuus leikkikoulussa ja ensimmäisillä luokilla kasvaa, ryhmän kyky ylläpitää oikeakielistä ruotsia (tai meillä suomea) ei välttämättä säily vaan kieliongelmat alkavat levitä. Tästä voi olla ongelmia myös monessa suomenruotsalaisessa ryhmässä.

Meillä puhutaan nyt paljon muiden kielien opetuksesta, mikä tietysti on hyvä - mutta puhujat itse ovat kasvaneet kielellisesti paljon helpommassa ympäristössä ja eivät ehkä lainkaan ymmärrä, millainen haaste hyvän suomen kielen omaksuminen on tämän päivän lapsille.

Nämä perheet, jotka asettavat omat kolmi-, neli- tai viiskieliset lapsensa muiden malliksi, ovat usein tavattoman etuoikeutettuja. Kun annetaan sellainen kuva, että kaikki oppivat kaiken, tai ovat tyhmiä, laiskoja luusereita, pedataan suuria ongelmia muille, ei mitään kansallista menestystarinaa.

Suomenkielisillä ja maahanmuuttajilla on tavaton kilpailu jatkopaikoista, jo ammattikoulutasolla. Kielelliset ongelmat syrjäyttävät helposti.

[Jan-Erik Andelin]

Ehkä joitakin, mutta ovathan suomenkielisetkin työllistyneet siellä ilman ruotsia. Paljon merkityksellisempi on koululaisten kannalta erinomaisen suomen kielen saavuttaminen ja sitä kautta mahdollisuus opiskella itselleen kovan tason ammattitaito. Sitten he ovat vapaita päättämään, mitä kieliä he tarvitsevat. Miksi sinulle on niin tärkeää, että näillä lapsilla on pakkoruotsi?

Jos olisit selkeämmin vaikkapa TK:n ehdottomassa leirissä, niin olisi ehkä helpompaa keskustella. Mitä järkeä on antaa jotakin varovaista tukea kielialuemalleille, mutta sitten kuitenkin lähteä kaivamaan ne täyteen reikiä? Minähän jo sanoin, että mielestäni maahanmuuttajia voisi nykyistä herkemmin vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta yksilötasolla. Jos mielit maahanmuuttajille kovan tason ammattitasoa (mikä on hyvä tavoite) niin pk-seudullahan on runsaasti työpaikkoja jossa hyvin koulutetulla ihmisellä on hyötyä ruotsistaan. Siellä on ministeriöitä ja virastoja, jossa hoidetaan valtakunnan asioita, ruotsinkielisiä terveysasemia, korkeakouluja ja senioritaloja. Siellä on Suomen suurin määrä Sverigenruotsalaisia turisteja. Katukaupassa liikkuu kolmannes Suomen ruotsinkielisestä väestöstä, joka ostaa kulutustavaroita päivittäin, ja joille ruotsin kieli on jonkunlainen osa mukavaa palvelua.

[NRR]

Jos mielit maahanmuuttajille kovan tason ammattitasoa (mikä on hyvä tavoite) niin pk-seudullahan on runsaasti työpaikkoja jossa hyvin koulutetulla ihmisellä on hyötyä ruotsistaan. Siellä on ministeriöitä ja virastoja, jossa hoidetaan valtakunnan asioita, ruotsinkielisiä terveysasemia, korkeakouluja ja senioritaloja. Siellä on Suomen suurin määrä Sverigenruotsalaisia turisteja. Katukaupassa liikkuu kolmannes Suomen ruotsinkielisestä väestöstä, joka ostaa kulutustavaroita päivittäin, ja joille ruotsin kieli on jonkunlainen osa mukavaa palvelua.

Tuo ei pidä paikkaansa suomenkielisille eikä siten myöskään maahanmuuttajille. Ruotsin osaaminen on ihan muutaman prosentin kohdalla oleellista, muille ei pätkääkään, muuta kuin satunnaisilla vierailuilla Svenska teaternissa.

Jos kokisit joskus elämän Suomessa suomenkielisten näkökulmasta, niin keskustelua olisi helpompi käydä

(PS. En ole yhtään pahantahtoinen tässä viestissäni.)

[NRR]

Mitä järkeä on antaa jotakin varovaista tukea kielialuemalleille, mutta sitten kuitenkin lähteä kaivamaan ne täyteen reikiä?

En näekään kielialueita järkevinä Suomen kaltaisessa maassa Ahvenanmaan ulkopuolella. Tietysti jotkut yli 70%:sti ruotsinkieliset alueet tulevat kysymykseen, mutta sinne ei tulisi sitten juurikaan houkutella maahanmuuttajia ennen kuin he ovat kotoutuneet suomeksi ja tietävät, millaiseen kielipalettiin ovat menossa.

Ymmärrän Jaskan näkemystä hänen taustaansa vasten ja hänen prosenttilukunsahan ovat järkeviä toisin kuin Saukkosella. Mikäli ruotsinkieliset itse lähtevät ajamaan Svenskfinlandia, lähden keskustelemaan tarkemmin.

[NRR]

Kysyin JEA tätä:

Ruotsia ei kuule Suomessa, ei Helsingissäkään sen enempää kuin suomea Ruotsissa. Voisimmeko kuvitella, että mikäli symmetrinen pakkosuomi olisi luotu Ruotsiin, siellä vaadittaisiin maahanmuuttajia opiskelemaan ruotsin ohella suomea? Tiedän ruotsalaisten opettajien kertovan, että on todella vaikeaa saada maahanmuuttajataustaisille lapsille sellainen ruotsintaito, että se riittää jatko-opintoihin, vaikka siellä tässä on tehty jo pitkään ja kunnianhimoisesti työtä.