40000 allekirjoitusta

[Ridge]

Väestörekisterikeskus ottaa satunnaisotoksen, jonka virheprosentti laajennetaan kaikille paperiallekirjoituksille.

Vertailun vuoksi Turkistarhaton Suomi: 70 049 allekirjoitusta, joista 668 hylättiin.

[masa99]

Kohta jo 42.000 täynnä... Toivon sydämestäni, että kaikki paperiäänet ovat aitoja ja asiallisia, eikä joukossa ole esimerkiksi "haamupapereita" kuten tekijänoikeusaloitteen kohdalla, eikä muutenkaan hylkäämiseen johtavia nimiä.

Tekijänoikeusaloitteessahan paperiääniä oli olevinaan yhdessä vaiheessa noin 10.000, mutta todellinen määrä taisi olla vain 3500. Aloitteen puuhamiehet ilmeisesti tarkoituksella vedättivät aloitteen kannatusta ylöspäin loppuvaiheessa, jotta aloite sai medianäkyvyyttä ja innosti ihmisiä. Käsittääkseni tämä on mahdollista, koska paperiäänistä annetaan joku ennakkoilmoitus Oikeusministeriöön, eikä tämä määrä välttämättä ole aito?

Tekijänoikeusaloitteen kohdalla toi vedätys toimi, mutta nyt ollaan eri tilanteessa, koska ei ole takeita siitä, että aloite saa runsaasti medianäkyvyyttä, ja nettinimien määrän karttuminen on tähänkin asti ollut aika vaatimatonta. Toivottavasti siis 42.000 on se määrä, joka nimiä on nyt ihan oikeasti kertynyt. Tosin jälkitarkastuksessa saattaa hylkyjä tulla joka tapauksessa jonkin verran?

[Ohramies]

Tästä syystä eduskuntakäsittelystä voi tulla aika mielenkiintoinen, vaikka "tyhjän äänestäjät" ja takinkääntäjät todennäköisesti torppaakin aloitteen. Tarpeen vaatiessa ruotsinkielinen raha tulee ja ostaa tarvittavan määrän kansanedustajia.

Tiedät varmaan miten eduskunta toimii? Ellei puolueorganisaatio anna lupaa äänestää miten haluaa (ns omantunnonkysymykset) niin sitten äänestetään kuten politbyroo sanoo ja piste. Se on se puoluekuri. Tällä tavoin ei tarvitse ostaa niitä yksittäisiä kansanedustajia, riittää että ostetaan esimiehet.

[TK]

Kansaa ei voi ostaa. Pakkoruotsin poistamisen vaatimus nousee ruohonjuuritasolta ylöspäin ja tietyssä pisteessä puolueet eivät yksikertaisesti enää voi olla lakkauttamatta pakkoruotsia, jos aikovat vielä saada ääniä vaaleissa. Aletaan olemaan aika lähellä tätä pistettä.

[Ohramies]

Kansaa ei voi ostaa. Pakkoruotsin poistamisen vaatimus nousee ruohonjuuritasolta ylöspäin ja tietyssä pisteessä puolueet eivät yksikertaisesti enää voi olla lakkauttamatta pakkoruotsia, jos aikovat vielä saada ääniä vaaleissa. Aletaan olemaan aika lähellä tätä pistettä.

Tähä asti homma on toiminut ihan sillä että ei ole voinut äänestää puoluetta joka on pakkoruotsia vastaan. Eivätkä kaikki ala äänestämään persuja tämän takia vaikka nyt niin voi äänestää vallitsevaa menoa vastaan. Kovempi pelin paikka on puoluekokous. Ainoastaan kokoomuksen puoluekoneisto natisee linjan paineessa, muilla rivit pitävät.

[masa99]

Tiedät varmaan miten eduskunta toimii? Ellei puolueorganisaatio anna lupaa äänestää miten haluaa (ns omantunnonkysymykset) niin sitten äänestetään kuten politbyroo sanoo ja piste. Se on se puoluekuri. Tällä tavoin ei tarvitse ostaa niitä yksittäisiä kansanedustajia, riittää että ostetaan esimiehet.

Pakkoruotsin vastustus on niin suurta halki puoluekentän (eikä vähiten päähallituspuolue Kokoomuksessa), että puoluekurista on kyllä todella hankala pitää tässä asiassa kiinni. Mutta voi toki olla, että moni äänestää tyhjää.

Uskon kyllä, että äänestys ei tule olemaan mikään aivan läpihuutojuttu, vaan varmasti kansalaisaloite saa taakseen suuren joukon kansanedustajia. Tuskin riittävän suurta, mutta kuitenkin. Sitä paitsi jo yksin oppositiosta voisi kuvitella tulevan melkoisen satsin kannatusta. Perussuomalaiset on selvä tapaus, mutta mielestäni myös Keskusta on sen jälkeen kaikkein vähiten ruotsinkielisten helmoissa näistä suurista puolueista. Edellinen pääministerikin jopa piti ajatuksesta, että Itä-Suomessa voisi kokeilla venäjää ruotsin sijaan.

[TK]

Tämän kansalaisaloitteen http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi osalta on muistettava jatkuvasti tähdentää, että kysymys on koulujen ruotsin muuttamisesta valinnaiskieleksi eikä olla mitenkään puuttumassa ruotsin viralliseen asemaan Suomessa. Ruotsin kielen virallista asemaa ei tällä kansalaisaloitteella haluta heikentää.

[Tapsa]

Juuri niin. TK totesi, että kysymys on koulujen ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi eikä tässä puututa ruotsin kielen asemaan muuten.

Koulussa on pakollisia ja valinnaisia aineita. Koska ruotsi määrättiin peruskoulussa pakolliseksi, niin siitä syntyi nimitys "pakkoruotsi". Alakoulussa voidaan aloittaa myös valinnaisia kieliä, jotka jatkuvat läpi yläkoulun, ns. A 2 kieliä, joita ovat esimerkiksi A 2 saksa ja A 2 ranska, ja on myös A 2 ruotsi, joka siis ei ole pakkoruotsia, vaan kaikille pakollinen ruotsi alkaa 7. luokalta B ruotsina, ja yläkoulussa alkavat ovat siis B-kieliä. Mutta nyt vain B ruotsi on pakollinen.

Kun halutaan siis muuttaa tämä pakkoruotsi valinnaisruotsiksi, ja vapauttaa myös seuraavat kouluasteet pakollisuudesta, niin muutoksen vastustajien leiri on toitottanut, että nyt vastustetaan, jopa vihataan, ruotsin kieltä ja ruotsia puhuvia ihmisiä ja vaikka mitä. Ja hokee tuo taho myös, että ei mistään pakosta pidä edes puhua. Ja näin tämä asia on julkisuudessa paljolti ideologisoitu ja muutettu "uskonkappaleeksi".

Pakkoruotsipolitiikkaan sitoutunut taho näyttää haluavan tappelua, jossa se yllyttää muitakin valinnaisuuden kannattajien kimppuun. Julkisuuspelissä tuolla taholla on yliote, mutta kansan keskuudessa ei. Ja tämän kansalaisaloitteemme parissa toimiminen antaa vahvistusta kansan kokemukselle ja mielipiteelle, millä on vaikutusta muutenkin kuin pelkästään keräystuloksen numeroina.

[masa99]

Tässähän on muuten sellainenkin mahdollisuus, että kun eduskuntakäsittely tulee ajankohtaiseksi, lähetetään kaikki joukolla sähköpostia, kirjeitä tai soitetaan ainakin omille kansanedustajillemme muistuttaen heitä siitä, keitä he edustavat ja kenties myös omasta vaalikonevastauksestaan vuonna 2011... (YLE:n vaalikoneen perusteella jopa 50%+ nykyisistä kansanedustajista vastustaa pakkoruotsia.)

Kansanedustaja edustaa kansaa (erityisesti äänestäjiään) eikä ruotsinkielisiä eturyhmiä. Jos tässä on heillä jotain epäselvää, niin asiasta on syytä muistuttaa...

ja on myös A 2 ruotsi, joka siis ei ole pakkoruotsia, vaan kaikille pakollinen ruotsi alkaa 7. luokalta B ruotsina, ja yläkoulussa alkavat ovat siis B-kieliä. Mutta nyt vain B ruotsi on pakollinen.

Tulevaisuudessa joku A2-ruotsi jäänee kyllä melkoiseksi kuriositeetiksi, jos B-ruotsi hallituksen aikomusten mukaisesti aikaistuu jo 6-luokalla alkavaksi... Ylipäätänsä A2-kielten suosio tulee vähenemään entisestään, jos pakkoruotsikurimus odottaa jo ala-asteen oppilaita. Ja sitten media syyttää taas jotain "englannin ylivaltaa" kielitaidon kaventumisesta, kuten tässä: http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset ... lease.html

Järjen riemuvoitto. Pah sanon minä.

[thmas]

Allekirjoitin kansalaisaloitteen heti kun se avattiin mutta valitettavasti en usko että sillä on mitään vaikutusta. 50000 nimeä tarkoittaa ainoastaan että eduskunta ottaa sen käsittelyyn mutta se voidaan heittää samantien roskiin hallitusohjelman tai perustuslain vastaisena. Kun on päätetty että ruotsi aikaistetaan kuudennelle luokalle niin on vaikea kuvitella että heti sen päätöksen jälkeen pakollinen toinen kotimainen poistettaisiin kokonaan. Hallitusohjelmassa todetaan että kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara, on tehty kansalliskielistrategia ja opetusministeri vastasi virkaruotsin poistamiseen että "Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi."

En kannata pakkoruotsia mutta olen pessimisti.

[Eero Nevalainen]

Olen minäkin toki pessimisti, mutta ei se sitä tarkoita etteikö mielipidettään kannattaisi ilmaista.

Meillä on kieltämättä se ongelma että me emme ole poliittisesti järjestäytyneitä minkäänlaiseksi toimijaksi. Käytännössähän meillä pitäisi olla puolueista riippumaton verkosto yhteiskunnassa joka pyrkisi aktiivisesti torppaamaan tätä "kaksikielisyyden edistämistä" mikä suomeksi tarkoittaa ruotsin velvoitteiden lisäämistä. Se olisi vaatinut paljon, paljon töitä -- jo kauan sitten.

[NRR]

Optimistina en usko, että nykyinen hallitus pakkoruotsiohjelmineen istuu kautensa loppuun. Tässä voi tulla suuria muutoksia. Kansalaisaloite tekee historiaa nostamalla pakkoruotsin todelliseksi keskustelunaiheeksi.

[Opiskelija]

Näin on, Nevalainen, mielipiteensä on aina sanottava, jos jokin asia ei miellytä. Aiheesta kirjoitin myös Rostilan blogiin:

..." On se jännä, että suvaitsevainen Suomi vuonna 2013 ei suvaitse suomenkielistä suomalaisuutta. Kaikki ovat velvoitettuja olemaan vähän ruotsinkielisiä.

Allekirjoittakaa aloite ja näyttäkää, että on suomenkielisilläkin jonkinlainen omanarvontunto. Se ei tarkoita, että vastustaisitte ruotsin kieltä tai suomenruotsalaisia.

Vaikka aloite ei eduskunnassa menisikään läpi, niin nyt on keino sanoa mielipiteensä asiasta suoraan. Muussa tapauksessa on jälkeen päin turha valittaa pakkoruotsista. Sanokaa nyt edes mielipiteenne – siis allekirjoittakaa.

ruotsivapaaehtoiseksi.fi "


Nimiä näyttää kertyvän välillä hitaammin, välillä nopeammin. Nyt kun pari muuta aloitetta lopetti loppukirinsä, hidastui meidänkin tahti, mutta kyllä se siitä taas yht'äkkiä kiristyy. Rostilan blogiin oli joku heittänyt kehotuksen mennä lauantaisin Prismojen pihoille keräämään nimiä. Sehän oli itse asiassa aika yksinkertainen, mutta hyvä idea. Väkeä liikkuu paljon ja muita feissareita vähemmän. En ole kesätapahtumiin ehtinyt, mutta josko sitä ehtisi jonakin päivänä ihan vaan lähikorttelien kauppakeskittymiä kiertämään...

Taas raakaa matematiikkaa: Enää tarvitaan 8000 nimeä. Riittäisi, että Suomessa olisi vain 100 aktiivista pakkoruotsin vastustajaa, joista jokainen keräisi vain 80 nimeä kuuden viikon aikana, paperilla tai verkkokontakteista. Tai miten nyt vain haluaa laskea: Tuhat seuraavaa allekirjoittajaa houkuttelee mukaan 7 tuttavaansa tai facebook-kaveriaan (...joista jokainen houkuttelee lisää allekirjoittajia...jne.) Tämä tapahtuu itse asiassa aika helposti. Nämä ovat pieniä lukuja Suomen asukasmäärään suhteutettuna. 50 000 on vain yksi prosentti Suomen asukasmäärästä ja galluppien mukaanhan kansasta 60-70 % vastustaa pakkoruotsia. Eli infoa ja tietoa nyt vaan kaikille aloitteesta.

Jokainen kontakti on tärkeä, sillä kontaktien ketju kasvaa yleensä eksponentiaalisesti. Nimiä saisi olla reilusti enemmänkin kuin tuo 50 000.

[Tapsa]

Olen sekä-että. NRR OK ja Nevalainen OK. Jälkimmäinen totesi, että emme ole järjestäytyneitä ja pitäisi olla verkosto. Sitä asiaa olen ollut seuraamaassa ja yrittämässä reilut parikymmentä vuotta, ja nyt meillä on yhdistystoimintaa ja, kiitos monien, ensimmäistä kertaa tavallisten ihmisten jokapäiväistä yhteistoimintaa tämän aloitteemme toteuttamiseksi, ja se on edistysaskel.
Tämän takia olen nyt viestittänyt lukuisille mukanaoleville omat johtopäätökseni ja toistan ne tässä yleisesti, ja varmaankin näitä on ajateltu siellä täällä.

KOKOONNUTAAN YHTEISTEN PÖYTIEN YMPÄRILLE OTTAMAAN ASIOITA HALTUUMME MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN.

Vaikka sitten joskus rkp jäisikin hallituksen ulkopuolelle, niin ei siitä synny mitään kielivapautta, jos kerran muut puolueet ja poliitikot ovat tietämättömiä ja välinpitämättömiä tai vastahakoisia muutoksen tarpeen suhteen, eivätkä ole tottuneet ajattelemaan eivätkä valmistelemaan mitään rkp:stä riippumatonta kieliratkaisua. Kun oppilaitosten kielivapauden vastustamisesta on tullut rkp-johtoiselle taholle fundamentaalinen kielipoliittinen kysymys, jossa kielivalinta-asia on vain huippu, jonka alla on tuon falangin valtapolitiikka, niin meitä kielivapauden kannattajia jarruttaa useinkin sattumanvarainen asiantuntemus ja organisaation hajanaisuus. Kansalaisaloitteemme olemassaolo jo on nostanut esiin paljon asioita, ja mahdollinen käsittely eduskunnassa vaatii vielä enemmän.

Ystävällisessä hengessä haluan tuoda esiin, että meidän tulisi tietää olennaiset asiat laajemmin ja kunnollisesti, jotta olemme valmiit esittämään nämä asiat valmistelua ja päätöksentekoa varten. Sitä varten pitää olla järjestyneissä seminaariryhmissä tai keskusteluissa pöytien ympärilä ihan oikeasti. Kolmenlaisia asioita pitäisi tuntea ja niistä tehdä johtopäätökset: 1. nykyinen kielipoliittinen tilanne ja siihen johtanut kehitys, 2. muutostarpeet ja esitykset, 3. kielivapautta edistämään pyrkivät ja sitä kannattavat yhteisöt ja henkilöt sekä kannatuksen ja vaikutusvallan lisääminen.

Nykypolitiikan ja sen taustan ymmärtäminen vaatii tuntemaan 1. lait ja asetukset sekä hallintopäätökset, ohjeet ja säännöt
(perustuslaki, kielilaki,muut asiaa koskevat lait ja asetukset ja niitten tulkinnat)
2. miten ministeriöt toimivat lakien, asetusten ja hallinnollisten päätösten suhteen
3. virastojen tehtävät ja toiminta
4. ketkä ovat päättävät henkilöt ja mikä on heidän linjansa
5. millaisia ovat eduskuntaryhmät
6. hallitusryhmät ja hallitusohjelmat
7. puolueet: ohjelmat, päätökset, mielipiteet, ryhmät ja linjat
8. järjestöt: ammatilliset, taloudelliset, sivistykselliset ym.
9. säätiöt (kielipoliittiset, sivistykselliset, koulutus, tutkimus- ym. )
10. yhtiöt ja yritykset
11. tiedotusvälineitten rooli (yle, muut kanavat, lehdistö)


Muutostarpeet koskevat
1. lakeja, asetuksia, muita säädöksiä, ohjeita, viranomaisohjeita ja linjauksia sekä tulkintoja, mitkä olisi oikaistava.
2. lakien ja säädösten tarpeellisia sisältöjä ja tekstimuutoksia.
3. uusia hallinnollisia ratkaisuja ja säädösten tulkintoja.
4. muita mahdollisia asioita

Kielivapautta edistämään pyrkivät ovat sinä ja minä ja monet muut.
Mutta
1. mitkä organisaatiot ja yhteisöt ovat meille itsellemme tuttuja? ja
2. miten me olemme yhteydessä toisiimme omana itsenämme? ja
3. kuinka me valistamme toisiamme yllä esitetyissä asioissa?
4. keitä henkilöitä ja mitä ryhmiä ja yhteisöjä pitäisi valistaa ja rohkaista?
5. miten vaikutamme puolueisiin ja ehdokkaisiin ja uusiin tuttavavuuksiin?
6. kuinka toimitaan tiedotusvälineitten suhteen (media)?

[Eero Nevalainen]

Itse näkisin että tässä on kaksi asiaa joiden kanssa taistelu on oikeasti vaikeaa. Ruotsinkieliset ovat hyvin ymmärtäneet sen, että jos heitä on määrällisesti vähän, niin instituutioiden pitäminen kaksikielisinä on tärkeää, koska tämä ei riipu niistä ihmisistä mitä niihin instituutioihin oikeasti kuuluu. Instituutioiden kurssin kääntäminen tällaisissa asioissa on hankalaa koska aina voidaan vedota "vähemmistön sortamiseen", ja jotta voit osallistua instituution toimintaan, sinun on tehtävä se "kahdella kielellä". Instituutioiden kaksikielisyyttä pitää sitten kohdella pyhänä "maan tapana" joka nyt vaan on meidän kulttuuria jne.

Toinen ongelma on se että kuten varmaankin olette huomanneet, dogmatismista on alkanut tulla moraalinen velvoite, jota puolustetaan nykyään jo aika kovaotteisestikin -- tyyliin "argumenteilla ei ole väliä, on häpeällistä sanoa mitään poikkipuolista ja suomenruotsalaisia on puolustettava tällä tavalla". Käytännössä retoriikka vaan ladataan täyteen sitä, miten jotenkin vastenmielistä on edes ajatella, että ruotsiin voisi suhtautua kriittisesti. Hommassa on kaikki uskonnon piirteet. Toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava että kieli-identifikaation todellisuudestahan tässä "taistellaan" -- Jan-Erik olisi varmasti innolla heiluttamassa natsikorttia nyt -- jos ihmiset saadaan pitämään ruotsia itsestäänselvyytenä niin sitä se kai heille sitten on...