Ahtisaari ja pohjoismaalaisuuden ylistys

[Sees]

Ahtisaari kirjoittaa Hesarissa pitkään ja kaikki fraasit kerraten ruotsin kielen merkityksestä:

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5249635470

Ahtisaaren suku on alkuperältään norjalainen (vuoteen 1937 Adolfsen). Hän siis mieltää suomalaisuuden pohjoismaalaisuuden kautta, jossa hänen omat juurensa ovat. Siis parhaatkin meistä voivat joutua tämänkaltaisen kapean näkökulman lumoihin.

Ahtisaari panee mielestäni meidät pakkoruotsia vastustavat suomalaiset pahaan saumaan. Hän arvostettuna nobelistinamme on jotain, mitä emme haluaisi joutua arvostelemaan näin onnettomasta yksisilmäisyydestä. Miten tästä nyt korrektisti selvitään?

Mutta mikä ajoitus tämä on? Miksi Ahtisaari ja SAMOK samana päivänä?

[Pro et contra]

Verkkokeskustelussa on jo noin 300 vastinetta. Melkein kaikki ovat Ahtisaaren näkemystä vastaan.

http://www.hs.fi/keskustelu/Vieraskyn%E ... &start=300

[Eero Nevalainen]

Heitinpä korteni kekoon seuraavasti

On se outoa, etten ole koskaan ollut ylpeä "pohjoismaalaisuudesta" tai edes itseäni sellaiseksi kokenut tai halunnut kokea. Itselleni tämä kyseinen geopoliittinen ideologia on aina edustanut väkisin itseään tykö tekevää, ylimielistä dogmaa, jonka ainoa sisältö tuntuu olevan se, että en kuulu skandinaavien ihanaan perheeseen äidinkieleni vuoksi, ja siksi minua on holhottava, painostettava ja manipuloitava kaikennäköisillä porkkanoilla ja sanktioilla muotoumaan näille oikeaoppisesti pohjoismaalaisille ihmisille hyväksyttäväksi. Suomenkielisessä suomalaisuudessa kun tuntuu olevan jotain historian hämäristä periytyvää syntymävikaa, jonka korjaamiseksi juuri ruotsin kieli on meille keinolla millä hyvänsä lahjoitettava.

Jos kyse olisi mistä tahansa muusta asiasta jossa minulla on todellinen valinnanvapaus, en koskaan muodostaisi minkäänlaisia ystävyys- tai muita suhteita moiselta pohjalta. Ei Suomessa alettu harjoittaa kommunismiakaan siksi, että olisimme päässeet osaksi Neuvostoliiton kansojen onnellista perhettä.

Nordistista ideologiaa on mielenkiintoista verrata vuosisadan takaiseen panslavismiin. Tuolloinhan Venäjän valtakunta halusi tuoda alaisensa kansat tiukemmin omaan yhteyteensä, ja venäläistämiskautta olisi periaatteessa voinut perustella aivan samoin argumentein kuin nykyään perustellaan (jokaisen kansalaisen henkilökohtaista, pakollista) kaksikielisyyttä ja pohjoismaalaisuutta. Suomi-venäjä-kaksikielisyys olisi varmasti ollut rikkaus, venäjää olisi ehdottomasti tarvinnut kaikissa viroissa kun se olisi ollut pakollinen, kauppasuhteet Venäjään olisivat muodostuneet kiinteiksi ja ovi olisi ollut auki koko slaavilaiseen sivistykseen. Venäjästä olisi tullut vahva osa suomalaista identiteettiä parin sukupolven sisällä.

Jostain syystä änkyrä metsäläiskansa ei tajunnut omaa parastaan. Panslavistit olivat suuresti loukkaantuneita.

On muuten mielenkiintoista, että tuntemilleni ruotsalaisille ja norjalaisille tuntuu olevan ihan yhdentekevää, puhunko ruotsia vai en. Toisaalta kontaktimme ovatkin ihan normaalilla pohjalla, eikä niihin liity mitään nordistisia arvolatauksia. Ruotsin painottaminen tällä tavoin kanssakäymisen ennakkoehtona on puhtaasti suomalainen ilmiö.

[Eero Nevalainen]

Heh... tuo keskustelu oli miellyttävää luettavaa, varsinkin kun pro-Ahtisaari-leirissä oli tunnettuja tapauksia tyyliin nimim. "RS". Olisiko mahdollista että pitkän linjan nettiargumentointi alkaa tuottaa jonkinlaista ajattelua tähän asiaan liittyen "kansan syvissä riveissä"? Vastapuolen esiintyminen on todella, todella heikko esitys. Sieltä on sanottava pahasti lopussa.

[Sees]

Ahtisaaren kommentti Hesarin debattiin Nya Åland -lehdessä:

http://www.nyan.ax/nyheter/index.pbs?ne ... ommentarer

Voi kommentoida ruotsiksi - tai suomeksi

[Sees]

Älandiin on näköjään jo vastattu, hienoa.

Husiksessakin sama keskustelu:
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/9/2 ... .php#10051

[Sees]

Yllättävää, että suomenruotsalaisilla tosiaan on kaksi päähänpinttymää:

- ruotsinsuomalaisten osuus tulee kasvamaan kunhan vain kaikki kaksikieliset ilmoittautuvat ruotsinkielisiksi, alkavat puhua vain ruotsia ja Suomi saa reilusti muuttajia muista pohjoismaista

- suomi on Euroopassa sellainen käsittämätön pikkukieli, että sen puhujat eivät voi muuta kuin syrjäytyä ja hävitä sivistyksen piiristä; vain oppimalla ruotsia ja pitämällä lämpimät välit skandinavian naapureihin voi Suomi jotenkin pysyä itsenäisenä ja vauraana valtiona Euroopassa.

Apua!

[Eero Nevalainen]

Mitä yllättävää siinä on, nuo kaksi ideaahan ovat suomenruotsalaisten maailmankuvan kaksi kivijalkaa -- varsinkin tuo jälkimmäinen

On ollut yllättävän mukavaa lukea noita kommentaareja; alkaa hissukseen tuntua että minä en ole ainoa tässä maassa joka pyrkii ihan systemaattisesti kaatamaan argumentteja, joita pidän älyttöminä. Ihan tervettä selkärankaakin tuntuu suomenkielisiltä löytyvän, ja kannattajat kuulostavat siltä kuuluisalta rikkinäiseltä gramofonilta joilla ei ole muuta kuin jonkinsortin argumentum ad auctoritatem / ad hominem takanaan...

[Sees]

Aivan. Hienoa, että kielivalintaa puoltava porukka on ryhtynyt myös debatoimaan ruotsiksi - tulee todistetuksi, ettei ruotsinkielen osaaminen teekään myönteiseksi pakkoruotsille.

Pidin myös siitä, että iso osa porukasta osaa kritisoida Ahtisaarta käymättä kiinni hänen henkilöönsä. Erityisen tyylikkäästi minusta oli muotoiltu kommentti:

"Ahtisaari on viisas mies, joten sallitaan hänellekin yksi töppäys."

[Sees]

Löytyikö paperihesarista laajaa ja asiallista vastinetta Ahtisaaren avaukseen?

Onko asiaa käsitelty lainkaan pedagogiselta kannalta?

Opettajat tietävät hyvin, ettei pienten lasten kyky omaksua uusia kieliä ole niin loputon kuin on annettu ymmärtää. Monella suomenkielisellä ja erityisesti Suomeen muuttaneella on vielä paljon tekemistä suomen rakenteiden kanssa. Yksi vieras kieli, eli se elintärkeä englanti, on monille lapsille jatkuvasta kylvetyksestä huolimatta iso pala. Suomenkielisen lapsen ensisijainen oikeus olisi vahvistaa omaa ainutkertaista ja muista kielistä eroavaa suomeaan ja keskittyä englantiin.

Katselin Talan ja Kokkolan kaupungin edustajan välisen keskustelun, missä Kokkola olisi halunnut myöhäistää ruotsinkielisten lasten suomenopetusta siksi, että lapsilla olisi ollut (ilmeisesti kohtuullisen ruotsinkielisessä ympäristössä) tilaisuus vahvistaa omaa kieltään ennen vieraan suomen aloittamista. Samat huolet ovat siis ruotsinkielisellä puolella - mutta niitä painetaan hiljaisiksi, jottei annettaisi aseita pakkoruotsin vastustajille. Tala osasi hyvin kiittää Kokkolalaisia kielivapauden puolustamisesta.

Myös niillä suomenkielisillä lapsilla, jotka on laitettu ruotsinkieliseen kouluun, on toisinaan hyvin suuria vaikeuksia. Näistäkään ei puhuta. Ei myöskään niistä maahanmuuttajalapsista, jotka on päätetty kasvattaa ruotsinkielisiksi.

Me keskustelemme voittopuolisesti kielipoliittisin argumentein, mutta perustana pitäisi olla oppilaiden oikeus opiskella tavalla, joka antaa heille mahdollisimman hyvän alun. Ummikkosuomalaisten kylvettäminen ruotsiksi ei ole pedagogiikkaa, se on pelkkää kielipolitiikkaa.

Itselleni ei Hesaria tule. Löytyikö lehdestä vastineita?

--- Ilmeisesti ei. Virallisia vastineita ei taida olla ollut missään.

[Sees]

En ymmärrä vieläkään Ahtisaaren kommenttia. Enkä sitä, että ne kommentit on kirjoittanut älykäs ja paljon nähnyt mies. Olen suoraan sanoen sekä hämmentynyt että loukkaantunut. Edelleen vaikka tästä avoimesta kirjeestä on jo päiväkausia.

Ahtisaari kirjoitti:

Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen.

Hän käyttää käsitettä "pohjoismainen identiteetti" sellaisella itsestäänselvyydellä, että sen tulisi olla jotain, minkä jokainen tietää ja tunnistaa. Mutta minäpä en tiedä, mitä on pohjoismainen identiteetti.

Jos minun täytyisi muuttaa Suomesta jonnekin, luultavasti valitsisin toisen pohjoismaan - tai kenties jo Viroon, mikäli siellä talous ja sosiaaliturva vahvistuvat. Tunnen pohjoismaitten historiaa hiukan enemmän kuin keski-Euroopan, koska Suomen historia on nivoutunut siihen. Peppi Pitkätossu on edelleen yksi elämäni esikuvista.

Onko meillä pohjoismainen identiteetti vai sittenkin vain suomalainen ja suomihan on pohjoinen maa ja Pohjoismaa?

Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta.

Uskaltaisinko pyytää jotakuta tulkkaamaan tämän lauseen.

Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.

Ja miksi minun pitäisi etsiä ylimääräistä goodwilliä kertomalla olevani skandinaavi, kun nimenomaan en ole vaan olen suomalainen? Mitä tämä on?

Mutta Ahtisaari jatkaa:

Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.

Työläämpää ymmärtää itseämme? Hyvänen aika, kumpikaan vanhemmistani ei ole ikinä osannut sanaakaan ruotsia. He ovat sentään Vänrikki Stoolinsa lukeneet, minä en. En ole ajatellutkaan, että olen kasvanut kodissa, jossa ei olla ymmärretty suomalaisuutta. Siksikö en nyt ymmärrä tätä kommenttia?

Miksi entinen presidenttimme kirjoittaa tällä tavalla? Onko hän ikänsä elänyt vain sellaisten suomalaisten keskuudessa, jotka osaavat ruotsia?

[Pro et contra]

Paperihesarissa oli 4 hyvää vastinetta Ahtisaarelle kirjoittajinaan Arko Salminen, Raplh Jaari, Riitta Mustonen&2 muuta itäsuomalaista sekä paria päivää myöhemmin Hannu Vanhakartano (en ole aivan varma sukunimestä).Salminen osoitti, että pohjoismaalaisen identiteetin pakottaminen kielen kautta suomenkielisille on ihmisoikeusloukkaus. Vanhakartano(?) käytti Suomen järjestelmästä sanaa kieliorjuus. Oli hyvä, että Hesari julkaisi näin monta vastinetta.

[Sees]

"Paperihesarissa oli 4 hyvää vastinetta"

Hyvä. Yhtään tunnettua nimeä ei ollut mukana.

Ihmettelen, ettei avaus nostattanut mitään julkista keskustelua suomalaisuudesta ja identiteetistä, kohu pysyi netissä ja vailla muita nimekkäitä ajattelijoita. Ehkä se, ettei kukaan nimekkäistä ryhtynyt puoltamaan Ahtisaarta kertoo jo jotain.

Kuinkahan monessa Euroopan maassa maan entinen presidentti voisi kirjoittaa avoimen kirjeen, jossa hän toteaisi että kansalaisten olisi parasta esittäytyä maailmalla naapurimaiden ryhmittymän osana, koska sille löytyy maailmalta valmiiksi arvostusta ja että maassa on syytä pakolla opettaa jokaiselle tuo naapurimaiden ryhmittymän kieli, koska se on avain oman kansallisen kulttuurin ja identiteetin syvempään tuntemiseen.

Ja jos tällainen näkemys julkaistaisiin, missä muualla maailmassa se ei herättäisi vilkasta julkista keskustelua siitä, mitä ryhmittymän identiteetillä tai kansallisuuden syvemmällä olemuksella oikein tarkoitetaan?