Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista? II

[Jan-Erik Andelin]

Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa ollaan joustavasti kanssakäymisissä englanniksi. Englannista on tullut yhteinen kieli, jota kaikissa Pohjoismaissa osataan.

Näinhän sitä aina sanotaan. Ruotsinkielistä yhteiskuntakeskustelua, blogeja, tv-ohjelmia tai kirjallisuutta ei voi seurata englanniksi. Eikä antaa tavallisille ruotsalaisille asiakaspalvelua englanniksi.

[TK]

Kuka on kiinnostunut seuraamaan ruotsinkielisiä yhteiskuntakeskusteluja, blogeja, tv-ohjelmia tai ruotsinkielistä kirjallisuutta. Luulen, että äärimmäisen harva suomenkielinen on kiinnostunut. Ruotsinkielisen tv-kanavan katsojaluvut ovat murskaavan pieniä, edes ruotsinkieliset eivät ilmeisesti ole kiinnostuneita seuraamaan ruotsinkielisiä tv-ohjelmia.

Kuka on kiinnostunut ryhtymään ruotsinkielisten asiakaspalvelijaksi? Luulen, että erittäin harva suomenkielinen on kiinnostunut tällaisesta työstä. Virkamiespakkoruotsi suoritetaan pakon edessä pitkin hampain, erittäin harvalla on kiinnostusta tai tarvetta olla ruotsin kielen kanssa missään tekemisissä opintojen päätyttyä.

[Jan-Erik Andelin]

Puhun nyt Ruotsinmaan ruotsinkielisistä, tv-ohjelmista jne. enkä Yle Femistä.

Noin 120 000 henkeä on töissä yrityksissä, joilla on toimintaa sekä Ruotsissa että Suomessa, aika tasan puolet ja puolet kummankin maan yrityksiä, ja niissä pyörii n. 35 mrd euron liikevaihdot vuodessa. Tutkimusten mukaan englantia on näissä osattava, ruotsi on meriitti, ja edellytys sekin tuotantotason esmieshommissa tai juuri asiakaspalvelussa.

Ei tätä sektoria varten tietenkään tarvita laajamittaista pakollista ruotsia Suomessa, mutta huonoilla yleisillä ruotsin kielen taidoilla Suomessa tuokin sektori varmaan kärsii.

[mpartel]

Tuo on sitä todellista kysyntää, jolla vapaaehtoista ruotsia voi ja kannattaa markkinoida.

[Jari Helispuro]

Tuo on sitä todellista kysyntää, jolla vapaaehtoista ruotsia voi ja kannattaa markkinoida.

Kysyntä ja tarjonta ratkaisee tässäkin. Hyöty otetaan huomioon. Muu on harrastusta.

Ruotsissa ruotsalainen tai suomalainen yritys tarjoaa palvelut ruotsiksi, siihen riittää ruotsinkielinen. Kun se palvelu siirretään Suomeen, ei ruotsalainen suomea osaava siihen tule mukaan vaan silloin käytetään Suomen suomenkielisiä.

Olen myös miettinyt sellaista asiaa että kuinka paljon tarvitaan vähemmistön edustajia tietylle alueelle, että se olisi aidosti toimiva kaksikielinen?

[Jan-Erik Andelin]

Hyöty otetaan huomioon. Muu on harrastusta.

Minkälainen ruotsin kielen käyttö Suomessa on sinun mielestäsi harrastusta? Täsmennä vähän.

[Hannu Jussi]

Mielestäni ruotsinkieliset voivat avartaa ruotsinkielen taitoaan monella tavalla. Jollei ole mahdollisuutta muuttaa asumaan vaikka Tukholman seudulle, jossa puhutaan ”selkeätä” rikssvenskaa niin voi opetella kieltä esim. seuraamalla Ruotsin tv:n ajankohtaisia ohjelmia SVT- kanava nelosella.

Ruotsalaisista kirjoista oppii myös aivan suomenruotsalaisille uusia sanontoja. Kyllä niihin toistelemalla oppii.
Sitten kun rikssvenska alkaa olla hallussa 6-12 kk:n kuluttua, Suomessa ruotsinkieliset voivat mennä esim. Tanskan kursseille Espoon työväenopistoon. Tanskaa opiskellaan siellä monta vuosikurssia.

Näin katson että suomenruotsalaiset kieliopiskelujen kautta lähentyvät Pohjoismaita. Norjan kielen opiskeluun menee oma pieni aikansa, mutta kyllä siitä hyvin saa harrastuksen itselleen.

[TK]

Tärkeitä näkökulmia ovat hyöty, tarjonta ja kysyntä(tarve).

Esim. kuka hyötyy Yle femma tv-kanavasta, jota juuri kukaan ei katsojaluvuista päätellen katsele? Mihin kysyntään(tarpeeseen) tämä ruotsinkielinen tv-kanava, jota verovaroin ylläpidetään, vastaa?

Suomenkieliset eivät koe hyötyvänsä pakkoruotsista. Sen vuoksi ruotsi halutaan muuttaa valinnaiskieleksi. Ruotsia voisivat opiskella ne, jotka siitä harrastusmielessä ovat kiinnostuneet tai ajattelevat ruotsista joskus tulevaisuudessa hyötyvänsä.

Lainsäädännöllisin pakkokeinoin ylläpidetyt keinotekoiset ruotsin kielen osaamisvaatimukset (virkamiespakkoruotsi) eivät ole ole todellisen kysynnän, todellisen tarpeen sanelemia vaatimuksia. Tällaista todellisuuden vastaista pakkolainsäädäntöä ylläpitävä yhteiskunta ei ole terve yhteiskunta.

[thmas]

Esim. kuka hyötyy Yle femma tv-kanavasta, jota juuri kukaan ei katsojaluvuista päätellen katsele? Mihin kysyntään(tarpeeseen) tämä ruotsinkielinen tv-kanava, jota verovaroin ylläpidetään, vastaa?

Katsojaluvut tosiaan ovat vähäiset, ehkä kanavan voisi yhdistää Yle Teeman kanssa. Kuitenkin Ylen on syytä lähettää myös ruotsinkielistä ohjelmaa. Islannissakin on tv-lähetyksiä ja islantilaisia on suunnilleen saman verran kuin suomenruotsalaisia. Itse en näe Yle Fem kanavaa ongelmana, suurin osa ohjelmista on tekstitetty myös suomeksi joten suomenkielisetkin voivat kanavan ohjelmistoa katsoa. Eikä kanavaa ole pakko katsoa lainkaan jos ohjelmatarjonta ei miellytä. Vaikka siihen verovaroja meneekin niin laskin että itse maksan tuosta kanavasta noin 20 euroa eikä minun maailma siihen kaadu. Hyvä vaan että myös ruotsinkieliset saavat kotimaista ohjelmaa omalla kielellään.

Suomenkieliset eivät koe hyötyvänsä pakkoruotsista. Sen vuoksi ruotsi halutaan muuttaa valinnaiskieleksi. Ruotsia voisivat opiskella ne, jotka siitä harrastusmielessä ovat kiinnostuneet tai ajattelevat ruotsista joskus tulevaisuudessa hyötyvänsä.

Moni suomenkielinen ei hyödykään pakkoruotsista mitenkään eivätkä he siksi halua sitä opiskella. Sen sijaan monet lukevat vapaaehtoisena saksaa, ranskaa jne ja jotkut jopa maksavat kansalaisopistossa siitä että saavat opiskella näitä kieliä. Syy on yksinkertaisesti se että henkilö itse kokee hyötyvänsä kielestä. Ruotsin kohdalla syyt ovat enemmän yhteiskunnallisia. Varusmiespalvelu ei useimpia miehiä hyödytä, haittaa siitä voi olla paljonkin (palveluksessa päivärahalla hyväpalkkaisen työn sijaan). Asevelvollisuuden peruste on yhteiskunnallinen hyöty, ei yksilön hyöty.

[TK]

Pakkoruotsin rinnastaminen varusmiespalveluun on uusi vertaus, mutta sopii hyvin. Mikä on lyhin aika, millä varusmiespalvelusta nykyään selviää? Onko se kuusi kuukautta? Vai vähän enemmän? Joka tapauksessa sopisi varmasti useimmille, että pakkoruotsin opetus supistettaisiin tapahtuvaksi kuuden kuukauden/vuoden sisällä. Sitten "yhteiskunnallinen hyöty" olisi täytetty.
Ja tietysti, pitäisi olla mahdollisuus totaalikieltäytymiseen ja siviilipalvelukseen eli johonkin korvaavaan toimintaan pakkoruotsin tilalla. Olisi mielenkiintoista nähdä, tarvittaisiinko vankiloihin uusia osastoja, kun pakkoruotsin totaalikieltäytyjät kansoittaisivat vankilat.

[Eero Nevalainen]

Eikä antaa tavallisille ruotsalaisille asiakaspalvelua englanniksi.

Niinpä, se onkin meidän hyvin tärkeä rooli ja tehtävä jota varten pitää muotoilla koko koulutusstrategia. Antaa tavalliselle ruotsalaiselle asiakaspalvelua ruotsiksi.

[pentti]

Voisiko suomalaisen monikulttuurin rakentaminen nousta sellaiseksi yhdistäväksi argumentiksi, jossa luovutaan pakkoruotsista mutta samalla painotetaan erilaisten kieliryhmien oikeutta vaalia kulttuuriaan ja omanlaista suomalaisuuttaan - ja yleisen hyväntahtoisuuden vahvistaminen ja erilaisuuden arvostaminen tulisi keskeiseksi tavoitteeksi?

Pitempään pureskeltuna tämä Sees'in korostama monikulttuurisuuskehityksen tukeminen tuntuu minusta oikein hyvältä ajatukselta. Tällaiset positiiviset tavoitteet pakkoruotsin vastustamisen tilalla/rinnalla antavat paremman mahdollisuuden korostaa kielivapauden liberaalia puolta. Kielivapauden kannattajat voisivat näin koukata ”liberaalien” suomenruotsalaisten ja heihän tukijoidensa ohi, samaan tapaan kuin aikoinaan ulkopolitiikassa paitsioon jääneet demarit yrittivät koukata Kekkosen ohi vasemmalta (en tiedä tapahtuisiko tämä koukkaus oikealta vai vasemmalta).

Tällainen positiivinen eetos erottaisi kielivapauden kannattajat mm. perusuomalaisista ja tarjoaisi leimautumista pelkääville poliitikoille turvallisen vaihtoehdon pakkoruotsin kannattamiselle. Monikulttuuristuvassa Suomessa ruotsinkieliset joutuvat tietenkin luopumaan jostain, mutta kannattaako kielivapauden kannattajien pitää tätä puolta niin hirveästi esillä (tekevät sen itse). Siihen, että ruotsinkielisistä tulisi vain yksi vähemmistö muiden joukossa (mikä ei tunnu kohtuulliselta), on vielä pitkä matka. Tuskin on pelkoa, että Suomessa voisi joskus suorittaa yliopistotutkinnon esim. venäjän kielellä.

[dejavu]

Pakkoruotsin rinnastaminen varusmiespalveluun on uusi vertaus, mutta sopii hyvin. Mikä on lyhin aika, millä varusmiespalvelusta nykyään selviää? Onko se kuusi kuukautta? Vai vähän enemmän? Joka tapauksessa sopisi varmasti useimmille, että pakkoruotsin opetus supistettaisiin tapahtuvaksi kuuden kuukauden/vuoden sisällä. Sitten "yhteiskunnallinen hyöty" olisi täytetty."

Totaalikieltäytyjät pantiin ennen vankilaan.
Nyt selviää pitämällä puoli vuotta pantaa jalassa.

Valvontarangaistus kestää puoli vuotta ja sinä aikana kaikki kaupassa käynnistä pyykkäämiseen on aikataulutettu.
Myös sallitut paikat ja reitit on tarkkaan määritetty.

"Viime vuodesta lähtien totaalikieltäytyjiä on tuomittu vankilan sijaan valvontarangaistuksiin.
Totaalikieltäytyjä ei halua mennä armeijaan eikä siviilipalvelukseen.
Elmo Kalvas elää sähköisesti valvotussa arestissa jalassaan elektroninen panta.
Hän elää viranomaisten laatimien kaksiviikkoisaikataulujen rytmissä ja on aina tavoitettavissa."

http://yle.fi/uutiset/panta_valvoo_koto ... sa/6483362

Pakkoruotsi on todellinen piikkipanta (koulutuskaulain) suomalaisen kaulassa.
Sen pitämiseen menee vuosikausia ja sen aikana kansalaisen pitäisi oppia kunnioittamaan maan elävää kaksikielisyyttä.

"Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 14 §:n kohdan 2 mukaan tarpeettoman kärsimyksen,
kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on mm. piikkipannan käyttö."
Kielletty piikkipanta ei muutu sallituksi sillä, että sitä nimitetään koulutuskaulaimeksi.

http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkie ... iikkipanta

Mutta suomenkieliselle saa kipua aiheuttavan pakkoruotsikoulutuskaulaimen vapaasti pukea vuosikausiksi-- se on vain rikkautta!

Suomessa ei ole pakkoruotsia vastaavaa simputusjärjestelmää millään muulla elämänalueella
kuin suomenkielisen sivistyksessä!

NÖYRYYTTÄVÄÄ!!

Kaikkein nöyryyttävintä on se, että omat edustajamme simputtavat meitä.
Toki suomenruotsalaisten käskyttäminä.. Eivät he ilman suomenruotsalaisten käskyä sitä tekisi.

Siis, miksi suomenruotsalaiset nöyryyttävät meitä ? Eivät koskaan kasvotusten uskalla, mutta puolueensa kautta!

Pakkoruotsista kieltäytyvää rangaistaan rankimman kautta:
minun ei koskaan anneta valmistua yliopistosta!

Sairas maa tämä Suomi!

[dejavu]

Asevelvollisuuden peruste on yhteiskunnallinen hyöty, ei yksilön hyöty.[/quote]

Niin, mutta asevelvollisuudelle on vaihtoehto. Siviilipalvelus ja totaalikieltäytyminen.
Nykyään jopa totaalikieltäytyjälle on vaihtoehto- jalkapanta vankilan sijasta-
mutta pakkoruotsille ei ole mitään vaihtoehtoa!

"Vapautus toisen kotimaisen kielen opiskelusta voidaan tehdä perusopetusta koskevan lainsäädännön mukaisesti ainoastaan
yksilökohtaisesti oppilaan vammaisuuden tai sairauden perusteella tai
jos toisen kotimaisen kielen opiskelu olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat
opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta."

[Jan-Erik Andelin]

Pakkoruotsi on todellinen piikkipanta (koulutuskaulain) suomalaisen kaulassa. Sen pitämiseen menee vuosikausia ja sen aikana kansalaisen pitäisi oppia kunnioittamaan maan elävää kaksikielisyyttä. "Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 14 §:n kohdan 2 mukaan tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on mm. piikkipannan käyttö."

Nyt eletään jo metaforien toista sukupolvea.