ruotsinkieliseen vähemmistöön kohdistuvista asenteista?

[Sees]

Zlatan Ibrahimovićin elämäkerta teki David Lagercrantzista Ruotsin myydyimmän kirjailijan. Suomen yhteiskunnallisesta kehityksestä hän on huolissaan.

http://www.hs.fi/urheilu/Ruotsin+myydyi ... 0214381986 (jos lukuoikeutta on)

Ruotsin etniset jännitteet tulevat kirjassa esille, mutta huolissaan Lagercrantz sanoo olevansa Suomesta. Hän on suuri Suomen ystävä, joka viettää perheineen kesälomansa mökillä Inkoossa.

"Olen peloissani Suomessa tapahtuvasta kehityksestä. Rasismi nousee ja Suomi käpertyy itseensä."

HS tapasi kirjailijan Pietarsaaressa, jossa tämä vieraili JL Runebergin teemaviikolla. Hän on murheissaan myös Suomen ruotsinkieliseen vähemmistöön kohdistuvista asenteista.

"Ilmapiiri on perussuomalaisten nousun myötä koventunut."

"Ruotsi pyrkii avautumaan ja olemaan suvaitsevaisempi, Suomessa taas mennään toiseen suuntaan."

Moisen kehityksen Lagercrantz näkee olevan Suomelle vahingollista.

"Itseensä käpertyvässä maassa kärsii luovuus, ja maa, joka ei ole luova, ei menesty."

Aihe nostetaan esiin myös iltalehdessä.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201302 ... 1_ul.shtml

Kenen kautta kirjailija tässä on tietonsa saanut? Mitä tällä ajetaan takaa, mitä tarkoitetaan?

[Hannu Jussi]

Kirjoitin eilen tuosta samasta artikkelista tuolla toisessa ketjussa.

Tänään, niin kuin Nevalainen tuolla kirjoittaa, haastatellaan nuorta suomenkielistä näyttelijää... joka rohkeasti menee suulliseen ruotsinkielen testiin.
Näyttelijä Maria Ylipää on lusinut pakkoruotsinsa, mutta saatuaan pestin Svenska Teatern ´ista pääsi muiden mukana ruotsin tunneille.
Ylipää peukuttaa ylöspäin ruotsille, eikä ymmärrä ollenkaan pakkoruotsikeskustelua.

Kuka on seuraava wannabejulkkis, jota haastatellaan ruotsialttarilla?

[Eero Nevalainen]

Pidän oikeasti todella erikoisena että ruotsalaiset katsovat asiakseen tulla olemaan huolissaan meidän "sisäänpäinkäätymisestämme" juuri siltä pohjalta, jos joku heidän erityinen agendansa ei nyt täällä kaikkia miellytä.

Minä en kerta kaikkiaan osaisi käyttäytyä noin ketään kohtaan koska kokisin sen röyhkeänä jo lähtökohtaisesti. Ehkä noita ahvenanmaalaisia voi vähän piikitellä avoimesta ja aktiivisesta vihamielisyydestä suomea kohtaan, mutta sitä kuuluukin tehdä juuri siksi että kun meillä on niin omituisen epäsymmetrinen tilanne sen suhteen, mikä on näissä asioissa "oikein".

[Hannu Jussi]

Niin, tämä A:n mainitsema myyräntyö ja hyökkäys suomalaisen "identiteettiin" loukkaa meitä.

Ja mikäkö loukkaa suruja. Toistaiseksi haukkoivat ensimmäisen kerran ilmaa silloin mielenosoituksen aikaan. Siitä jaksavat vieläkin puhua.

[Eero Nevalainen]

Niin, tämä A:n mainitsema myyräntyö ja hyökkäys suomalaisen "identiteettiin" loukkaa meitä.

Ja mikäkö loukkaa suruja. Toistaiseksi haukkoivat ensimmäisen kerran ilmaa silloin mielenosoituksen aikaan. Siitä jaksavat vieläkin puhua.

Tämä on se minua aina kiusannut asetelma tässä hommassa. Me emme ikinä saa sanoa tästä asiasta mitään, koska se loukkaa surujen identiteettiä ja suoranaisia ihmisoikeuksia niin täysin -- koska se heidän identeettinsä on se, että Suomi on nimenomaan määritelty heidän ja heidän kielensä kautta. Jos minä puhun samoista asioista ja sanon jotain joka ei sovi kuvioon, olen fasisti. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen aikamoiseen halveksuntaan, jota suurin osa suruista osoittaa edes sitä hypoteettista "suomensuomalaista" identifikaatiota kohtaan, jos edes hyväksyvät sen olemassaolevaksi.

Kai siinä on taustalla se, että jos tosiaan uskoo siihen että itsellä on oikeutettu identiteetti jota pitää suojella, ja että se sinällään edustaa suvaitsevaisuutta, länsimaalaisuutta jne; ja jos toisaalta ne toiset ihmiset ovat sitten yksiselitteisesti noiden asioiden uhkaajia, niin kai maailmankuvasta tämän asian suhteen voi kehittyä noin yksipuolinen.

Vastaavaa tilannetta on lähes mahdotonta kuvitella syntyvän missään muualla maailmassa, koska yleinen oikeustaju sen estäisi.

[Jan-Erik Andelin]

Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen aikamoiseen halveksuntaan, jota suurin osa suruista osoittaa edes sitä hypoteettista "suomensuomalaista" identifikaatiota kohtaan, jos edes hyväksyvät sen olemassaolevaksi.

Suomenruotsalaisista suurin osa on hyväksynyt tilanteen, ettei pakollinen ruotsi ole tuottanut kovinkaan paljon käyttistä. Suomenruotsalaisista suurin osa yllättyy myönteisesti jos yksikielisessä osassa Suomea kommunikoidaan ruotsiksi, mutta ei odota sitä, eikä halveksu paikkakuntalaisia, jos eivät osaa. Jos sinulla on mielikuva, että suomenruotsalainen lomamatkalla kulkee paikkakunnalta toiselle hammasta purren, ja ajatellen, että fan också, sielläkään ei osattu ruotsia, niin et ole asioista tarpeeksi hyvin perillä.

Muisto, joka liittyy vain löyhästi tähän: Päätin kerran keskikesällä tulla työmatkalta Ahvenanmaalta saaristolautoilla saaresta toiseen ja edelleen Varsinais-Suomen Kustaviin. Pysähdyin matkalla pieniin kyläkahviloihin, keramiikkapajoihin, majataloihin, kalaravintoloihin. Siellä panin merkille kuinka ahvenanmaalaiset tekivät kaikkensa puhuakseen turisteille suomea, ja turistit vuorostaan pinnistelivät respoissa ja tarjolija-emäntien kanssa puhuessaan ruotsin kielen taidoillaan. En ole koskaan näissä kieliasioissa nähnyt niin hyvää molemminpuolista tahtoa, ja niin vähän ylimielistä röyhkeilyä, kuin sillä kesämatkalla.

[Sees]

Suomenruotsalaisista suurin osa on hyväksynyt tilanteen, ettei pakollinen ruotsi ole tuottanut kovinkaan paljon käyttistä.

Ok. Mutta miksi ruotsalaiset tuntuvat meillä aina saavan sellaisen selityksen maan kielitilanteesta, jonka jälkeen he ovat "murheissaan Suomen ruotsinkieliseen vähemmistöön kohdistuvista asenteista"? Oletan, että he eivät kuule tästä suomenkielisiltä tai saamelaisilta tai maahanmuuttajataustaisilta.

Ovatko meidän ei-ruotsinkielisten asenteet ruotsinkielisiä kohtaan niin huonot, että se edellyttää tällaista? Miten muuten kuin vapaamman kielivalinnan kaipuuna nuo asenteet näkyvät?

[Jan-Erik Andelin]

HS:n jutun mukaan David Lagercrantz asuu kesäisin Inkoossa. Ehkä hän on tehnyt nämä havainnot ihan itse.

Inkoossa kieliryhmien väliset suhteet ovat olleet tulehtuneet. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa RKP menetti historiallisesti absoluuttisen enemmistön kunnanvaltuustossa, jota seurasi myrkyisät neljä vuotta, joilloin perussuomalaisia lähellä oleva sitoutumattomien ryhmä oli toiseksi suurin ryhmä. Vuoden 2012 vaaleissa RKP otti absoluuttisen enemmistön takaisin, mikä ei tietenkään rauhoita tilannetta.

[Eero Nevalainen]

Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen aikamoiseen halveksuntaan, jota suurin osa suruista osoittaa edes sitä hypoteettista "suomensuomalaista" identifikaatiota kohtaan, jos edes hyväksyvät sen olemassaolevaksi.

Suomenruotsalaisista suurin osa on hyväksynyt tilanteen, ettei pakollinen ruotsi ole tuottanut kovinkaan paljon käyttistä. ...

Tuolla oli aika vähän mitään tekemistä sen kanssa, mitä sanoin. Suomenruotsalaisilla tuntuu nimenomaan olevan aikamoinen mörkö nimenomaan jonkinlaisen "suomensuomalaisen etnisyyden" suhteen, jos sitä nyt sellaiseksi voisi kutsua.

[Eero Nevalainen]

Inkoossa kieliryhmien väliset suhteet ovat olleet tulehtuneet. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa RKP menetti historiallisesti absoluuttisen enemmistön kunnanvaltuustossa, jota seurasi myrkyisät neljä vuotta, joilloin perussuomalaisia lähellä oleva sitoutumattomien ryhmä oli toiseksi suurin ryhmä. Vuoden 2012 vaaleissa RKP otti absoluuttisen enemmistön takaisin, mikä ei tietenkään rauhoita tilannetta.

Kieliryhmien väleistä tuntuu tulevan aina tulehtuneita, kun RKP pääsee merkittävään rooliin, ja näissä tilanteissa saa aina lähes poikkeuksetta kuulla siitä, miten ensin vähemmistöasemalla asioita tahtovat suomenruotsalaiset alkavat aina tilaisuuden tullen surutta kyykyttää suomenkielisiä. Ja tottakai tulehtuneisuudesta syytetään suomenkielisiä, kun eivät tajua vaan sopeutua Svenskfinlandiin. Juuri tuon takia en halua antaa "pahalle pikkusormea".

Myönnän toki kyllä että täällä Nurmijärvellä tuollaiset ongelmat eivät olisi kovinkaan relevantteja jo ihan vallitsevan kielijakauman takia...

[mpartel]

Saan sellaisen vaikutelman, että Janin tuntemat "keskimääräiset" suomenruotsalaiset ja Eeron kohtaamat kielipolitiikan toimijat ovat suurilta osin erillisiä ja erilaisia ryhmiä.

[Eero Nevalainen]

Saan sellaisen vaikutelman, että Janin tuntemat "keskimääräiset" suomenruotsalaiset ja Eeron kohtaamat kielipolitiikan toimijat ovat suurilta osin erillisiä ja erilaisia ryhmiä.

Tämän "keskimääräisen suomenruotsalaisen" selän taakse piiloutuminen silloin kun ruvetaan oikeasti keskustelemaan siitä, että mitä kielipolitiikassa löytyy silloin kun siitä puhutaan, on jotenkin ongelmallista. Siis ok, se keskimääräinen köyhä ruotsinkielinen rannikkokalastaja saattaa hyvinkin olla ihan hyvä tyyppi. Ei se silti poista sitä, että jos asiasta aletaan puhua, niin ainakin ne tyypit jotka siitä puhuvat, ilmaisevat tiettyjä asioita ja asenteita.

Itsehän toki olen elänyt koko elämäni täysin suomenkielisessä ympäristössä, joten kunnollisia tosielämän kontakteja suomenruotsalaisiin on ... yhden käden sormila laskettava määrä. Ja elämänkontekstini on siis alunperin suomenkieliseltä Keski-Pohjanmaalta ja myöhemmin Keski-Uudeltamaalta ja Helsingistä. Olin muuten yllättynyt Kampin keskuksessa pari viikkoa sitten, kun kuulin ruotsia puhuttavan julkisesti Helsingissä ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Eipä siinä mitään, mutta kun koko kauppakeskus oli enemmänkin täynnä venäläisiä ja muita etnisiä ryhmiä...

Keskimääräinen suomenkielinenkin on luultavasti kielipolitiikassa melko passiivinen, vaikka epäilen kyllä että enimmäkseen he ovat minun kannallani. Ne jotka haluavat vaikuttaa "valveutuneilta", toistelevat sitten sitä tiettyä liturgiaa jonka me kaikki tunnemme niin hyvin.

[Sees]

Keskimääräinen suomenkielinenkin on luultavasti kielipolitiikassa melko passiivinen, vaikka epäilen kyllä että enimmäkseen he ovat minun kannallani. Ne jotka haluavat vaikuttaa "valveutuneilta", toistelevat sitten sitä tiettyä liturgiaa jonka me kaikki tunnemme niin hyvin.

Nimenomaan näin.

Ja sitten on tuo sukupuolten välinen huomattava ero.

Koska olen itse aina suhtautunut myönteisesti ruotsin kieleen ja vähätellyt nuorempana sen ongelmallisuutta, minun täytyy tuntea vastuuni tästä liturgian toistelusta. Naiset ovat erittäin hyviä tekemään kompromisseja ja tunnistamaan, mikä on sellainen yleinen mielipide, jonka omaksumalla ei luo ristiriitoja vaan silottaa niitä. Tämä toimii pakkoruotsin ja kaksikielisyysliturgian ja jopa "pakon vastustaminen on vihaa" -liturgian vahvistajana. Mutta jos useimmille naisille ehdotettaisiin pakollista pitkää matematiikkaa läpi koulupolun ja vielä jatkokokeita yliopistolla, he kyllä pistäisivät vastaan, niin hyviä kuin tytöt matematiikassa nykyisin ovatkin. Naisten keskimääräinen kiinnostus kieliin ja kulttuuriin, tekee "arvoruotsista" heille mieluisan vaihtoehdon.

Poliitikot ovat voineet luottaa siihen, että vaikka enemmistö ihmisistä vastustaakin pakkoruotsia, he antavat pakon kannattamisen anteeksi poliitikoille, ymmärtäen, että on jotain reaalipoliittisia kuvioita kuten YYA-aikoina, jotka nyt vaan täytyy ottaa huomioon.

[Sees]

HS:n jutun mukaan David Lagercrantz asuu kesäisin Inkoossa. Ehkä hän on tehnyt nämä havainnot ihan itse.

Inkoossa kieliryhmien väliset suhteet ovat olleet tulehtuneet. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa RKP menetti historiallisesti absoluuttisen enemmistön kunnanvaltuustossa, jota seurasi myrkyisät neljä vuotta, joilloin perussuomalaisia lähellä oleva sitoutumattomien ryhmä oli toiseksi suurin ryhmä. Vuoden 2012 vaaleissa RKP otti absoluuttisen enemmistön takaisin, mikä ei tietenkään rauhoita tilannetta.

Onko siis niin, että RKP:n hallitsemilla alueilla itse asiassa eletään jonkinlaista kielisotaa ja tämä välittyy näillä alueilla vieraileville ruotsalaisille ja vielä nimenomaan ruotsinkielisten näkökulmasta luonnollisesti?

[Jan-Erik Andelin]

että RKP:n hallitsemilla alueilla itse asiassa eletään jonkinlaista kielisotaa

No, valta vaihtuu viiveellä, niin valtakunnallisesti kuin paikallistasolla, kuten olemme nähneet. Olen seurannut tätä monessa Etelä-Suomen kunnassa, kun ruotsinkielinen vähemmistö on jo vähemmistönä, mutta RKP edelleen suurin puolue. Suomenkielisellä puolella nähdään muut poliittiset asiat tärkeämpina kuin kieliasiat; Kokoomuus ajaa yrittäjäilmapiiriä, SDP peruspalveluja ja Vihreät luonnonarvoja. Ruotsinkieliset taas äänestävät tiiviisti RKP:tä omana puolueenaan. Olen viimeksi seurannut tätä Loviisassa, jossa RKP jopa sai lisää valtuustopaikkoja.

Ymmärrän kyllä, Sees, yskäsi David Lagercrantzista, mutta yritän olla niin kuin et olisi sanonut mitään.