Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

[Jan-Erik Andelin]

Minusta reiluinta olisi se, että folktinget, joka lakisääteisesti ja yhteiskunnan tuella "edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän oikeuksiaan ja etujaan" ottaa rakentaakseen palvelusuunnitelman, joka ei enää nojaa muiden kieliryhmien pakkoruotsille.

Olenkin kirjoittanut siitä, että Folktinget voisi jopa demokraattisesti hallinnoida ruotsinkielisten hoiva-, opetus- ja kulttuurialaa omalla budjetilla ja verotusoikeudella, järjestäen sitä yhteistyössä suomenkielisen ja yksityisen sektoreiden kanssa niin kuin parhaaksi näkee, ostaen ja myyden palveluja. Ei olisi sitten niin suurta keskustelua siitä, mikä tapahtuu kantaväestön rahoilla.

[Sees]

Juha Vilhelm Lehtonen kysyi Vihreiden Virrin blogissa 19.1.2013 19:10

"Osaatko arvata, mikä on RKP:n vaatima hinta pakkoruotsista luopumisesta ?
Se lienee liian korkea, koska muutenhan kaupat olisi jo tehty."

Täytyy myöntää, että tämä kysymys on käynyt omassakin mielessäni.

[Sees]

Minusta reiluinta olisi se, että folktinget, joka lakisääteisesti ja yhteiskunnan tuella "edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän oikeuksiaan ja etujaan" ottaa rakentaakseen palvelusuunnitelman, joka ei enää nojaa muiden kieliryhmien pakkoruotsille.

Olenkin kirjoittanut siitä, että Folktinget voisi jopa demokraattisesti hallinnoida ruotsinkielisten hoiva-, opetus- ja kulttuurialaa omalla budjetilla ja verotusoikeudella, järjestäen sitä yhteistyössä suomenkielisen ja yksityisen sektoreiden kanssa niin kuin parhaaksi näkee, ostaen ja myyden palveluja. Ei olisi sitten niin suurta keskustelua siitä, mikä tapahtuu kantaväestön rahoilla.

Miten aloitteeseesi on suhtauduttu?

[Jan-Erik Andelin]

Miten aloitteeseesi on suhtauduttu?

Lähinnä vaieten. Pohjanmaan suomenruotsalaiset debatoijat näkivät pyrkimyksenä viedä valta etelään. Mitä ajattelet ideasta itse? Sehän vastaan jollakin tapaa Kainuun mallia, eikö?

[Sees]

Miten aloitteeseesi on suhtauduttu?

Lähinnä vaieten. Pohjanmaan suomenruotsalaiset debatoijat näkivät pyrkimyksenä viedä valta etelään. Mitä ajattelet ideasta itse? Sehän vastaan jollakin tapaa Kainuun mallia, eikö?

En pysty ottamaan kantaa ideaasi. Mutta folktingetin rooli suunnittelussa olisi ok.

Tunnen, ettei minulta pitäisi vaatia kannanottoa. Eihän minulta vaadita muidenkaan vähemmistöjen palveluihin kannanottoa.


Ajatukseni palaa vielä aiempiin viesteihin:

En tiedä päästäänkö koskaan siihen tilanteeseen, etteikö vähemmistö jotakin enemmistöltä vaatisi, joita voidaan sitten populistisesti sanoa "uhrauksiksi" jos niin halutaan.

Lapseni pakkoruotsi on uhraus ilman lainausmerkkejä ja ilman mieltä, eivätkä ongelmat ole mitenkään liioiteltuja.

On voitava erottaa pakkoruotsi ja ruotsinkieliset palvelut. Pysyvästi. Näiden kahden teeman kuljettaminen rinnan ei tee oikeutta kenellekään.

[Jan-Erik Andelin]

On voitava erottaa pakkoruotsi ja ruotsinkieliset palvelut.

No, varmaan näin. Olisiko yksi askel sitä kohti, että Vapaa kielivalinta ry todistaisi jollakin esimerkillä, ylläpitääkö vapaaehtoisuus "kielituotantoa" yhtä hyvin kuin pakko, volyymiltään, osaamistasoiltaan jne., koska monen suomenruotsalaisen mielestä asiat ovat kytköksissä juuri näin.

Ja kun olette opetussuunnitelmia pläräilleet - eikö näitä "pakkotilanteita" tule syntymään jatkossakin, vaikka tämä B1:n kohdalla tuleva pakko poistuisi? Jos tuntikehys vaatii oppilaalta tietyn minimimäärän tunteja, ja kunta ei pysty tarjoamaan kaikissa käänteissä tarpeeksi valinnaisia kieliä. Tämä nyt vähän bonuskysymyksenä.

[Sees]

ylläpitääkö vapaaehtoisuus "kielituotantoa" yhtä hyvin kuin pakko, volyymiltään, osaamistasoiltaan jne.

Tarkoitatko, miten toimii ja vaikuttaa kieltenopetus vapaamman valinnan ympäristöissä kuten Ahvenanmaalla tai Ruotsissa tai ...?

[Eero Nevalainen]

Mielenkiintoinen keskustelu. On sanottava kyllä, että en itse haluaisi suomenkielisenä nähdä enää tilannetta, jossa Paavo Lipposen tyyliin sanotaan RKP:lle, että "no kirjoittakaa siitä kielilaista tasan sellainen kuin haluatte", ja sitten se menee hallituskurin nimissä läpi. Eli ei se voi mennä niinkään, että suomenruotsalaiset suunnittelevat täysin sen, että miten heidän palvelutarpeensa tyydytetään, koska sitten saadaan juuri tilanteita, joissa koko kansan pitää ylläpitää tarvittaessa ruotsinkielistä kuplaa ummikkoruotsinkieliselle (joita "onneksi" esimerkiksi Ahvenanmaalta löytyy, kuten kielistrategia meitä kovasti muistuttaa).

En usko. Pakollista ruotsia liitetään 99,9 %:isesti siihen, että yhteiskunnassa pitää voida toimia omalla kielellä, jos syystä tai toisesta ei osaa maan pääkieltä. Muut valtafantasiat ovat nimenomaan fantasioita. Turvallisuuskysymyksenä ehkä joku kokee pohjoismaista yhteisöä turvana, ja hyvänä asiana jos sen kulttuuripiirin kieliä ja kulttuuria voi omaksua käymättä englannin puolella.

Jaa-a. Voinet itse kokea asian noin, mutta oma näkemykseni (pitkien keskustelujen jälkeen) tästä on kyllä se, että ne surullisenkuuluisat ruotsinkieliset palvelut ovat mahdollisimman laajalla alalla ylläpidettävä periaate, jonka tarkoitus on tuottaa tarvetta ruotsin käytölle ja nimenomaan vielä varmistaa se, että suomenkieliset eivät edes pääse "pakenemaan" mihinkään, koska tuo saattaisi jopa tarkoittaa maansisäistä muuttoliikettä (RKP-kielellä asettaisi suomenkieliset kansalaiset eriarvoiseen asemaan, koska kaikki pitää nähdä meidän kannaltamme positiivisesti, ettei synny asenneongelmia.). Tämän on muistaakseni joku RKP-poliitikkokin joskus myöntänyt ihan ääneen, nimeä en muista.

Pohjimmiltaan koko homma pyörii kahden kansalliskielen teorian ympärillä, muutoin ruotsilla voisi olla jonkinlainen järkiperäinen alueellinen asema, kuten esimerkiksi alunperin kielilainsäädännöllä on varmaan tarkoitettukin. Kielilain tulkintahan on tiukentunut jatkuvasti, jotta voidaan vaatia lisää ruotsin opettamista sun muuta.

En sitten tiedä mitä sanoa siihen, jos joku ei näe sitä, että keskustelu on suurelta osalta nimenomaan kansallisuuden kielellisyyden määrittelyä ja että ruotsinkielisellä puolella kyse on siitä fundamentaalisesta loppupeliargumentista. Itselleni ei ole sinänsä tarpeellista sanoa, että "suomalaiset ovat suomenkielisiä", mutta toisaalta väite, jonka mukaan suomalaiset ovat kaksikielisiä siten kuin Virallinen Totuus sanoo, ei oikein vaikuta realistiselta sekään.

[Sees]

--- eikö näitä "pakkotilanteita" tule syntymään jatkossakin, vaikka tämä B1:n kohdalla tuleva pakko poistuisi? Jos tuntikehys vaatii oppilaalta tietyn minimimäärän tunteja, ja kunta ei pysty tarjoamaan kaikissa käänteissä tarpeeksi valinnaisia kieliä. Tämä nyt vähän bonuskysymyksenä.

Mitä tarkoitat?

Aluksi riittää, että vaihtoehtoja on kaksi B1-kielille. Tämähän on kutakuinkin kaikilla kouluilla mahdollista jo nyt. Lisävalinnat tulisivat pikkuhiljaa.

Lisäksi nimenomaan "kansalliskielipakon" poistuminen tekee mahdolliseksi jälleen vapautukset, jolloin esim. maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden tilanne voidaan arvioida yksilökohtaisesti eikä tarvita liturgiaa, jonka mukaan heillä on "oikeus" opiskella toista kotimaista, koska muuten virkaura ja "tasa-arvo" vaarantuvat.

[Sees]

Mielenkiintoinen keskustelu. On sanottava kyllä, että en itse haluaisi suomenkielisenä nähdä enää tilannetta, jossa Paavo Lipposen tyyliin sanotaan RKP:lle, että "no kirjoittakaa siitä kielilaista tasan sellainen kuin haluatte", ja sitten se menee hallituskurin nimissä läpi. Eli ei se voi mennä niinkään, että suomenruotsalaiset suunnittelevat täysin sen, että miten heidän palvelutarpeensa tyydytetään, koska sitten saadaan juuri tilanteita, joissa koko kansan pitää ylläpitää tarvittaessa ruotsinkielistä kuplaa ummikkoruotsinkieliselle (joita "onneksi" esimerkiksi Ahvenanmaalta löytyy, kuten kielistrategia meitä kovasti muistuttaa).

Ymmärrän tämän. Silti minusta ainoa järkevä lähtökohta on se, että nyt ruotsinkieliset itse aloittavat tämän suunnittelun. Se ei saa olla sidoksissa pakkoruotsiin. Lapseni pakkoruotsi on poistettava riippumatta siitä, miten edetään erikielisten palvelujen kehittämisessä.

[Jan-Erik Andelin]

Tarkoitatko, miten toimii ja vaikuttaa kieltenopetus vapaamman valinnan ympäristöissä kuten Ahvenanmaalla tai Ruotsissa tai ...?

Nojoo, tosiaankin, jos verrataan miten hyvin ruotsinkieliset oppivat suomea ...

http://11oceans.net/images/Baro_2_2007.jpg

Sanoo osaavansa suomea "tyydyttävästi" tai paremmin

Ahvenanmaa (vapaaehtoinen suomi) - 42 %
Etelä-Pohjanmaa (pakkosuomi) - 63 %

Taustatekijät lienevät aika lailla samat. Kummassakaan ei juuri kuule suomea arkiympäristössä. Ahvenanmaalla lienee hieman korkeampi motivaatio oppia suomea vahvan matkailun tarpeisiin. Joten vapaa kielivalinta Etelä-Pohjanmalla aiheuttaisi ehkä 30 %-yksikön pudotuksen tuossa. Vahvasti suomenkielisessä ympäristössä taas muutos vapaaehtoisuuden suuntaan ei välttämättä olisi yhtä jyrkkä.

Päteeköhän sama juttu toisinpäin?

[Sees]

Tarkoitatko, miten toimii ja vaikuttaa kieltenopetus vapaamman valinnan ympäristöissä kuten Ahvenanmaalla tai Ruotsissa tai ...?

Nojoo, tosiaankin, jos verrataan miten hyvin ruotsinkieliset oppivat suomea ...

http://11oceans.net/images/Baro_2_2007.jpg

Sanoo osaavansa suomea "tyydyttävästi" tai paremmin

Ahvenanmaa (vapaaehtoinen suomi) - 42 %
Etelä-Pohjanmaa (pakkosuomi) - 63 %

Taustatekijät lienevät aika lailla samat. Kummassakaan ei juuri kuule suomea arkiympäristössä. Ahvenanmaalla lienee hieman korkeampi motivaatio oppia suomea vahvan matkailun tarpeisiin. Joten vapaa kielivalinta Etelä-Pohjanmalla aiheuttaisi ehkä 30 %-yksikön pudotuksen tuossa. Vahvasti suomenkielisessä ympäristössä taas muutos vapaaehtoisuuden suuntaan ei välttämättä olisi yhtä jyrkkä.

Päteeköhän sama juttu toisinpäin?

Oppivatko nämä ryhmät suomea paremmin kuin meänkieliset ruotsia?

Oletin, että tarkoitat, miten kieliä ylipäätään opitaan vapaamman kielivalinnan puitteissa.

[Hannu Jussi]

Tämä keskustelu näyttää menevän kohti ruotsinkielisten vaatimatonta vaatimusta autonomiasta.

[Jan-Erik Andelin]

palvelut ovat mahdollisimman laajalla alalla ylläpidettävä periaate, jonka tarkoitus on tuottaa tarvetta ruotsin käytölle ja nimenomaan vielä varmistaa se, että suomenkieliset eivät edes pääse "pakenemaan" mihinkään, koska tuo saattaisi jopa tarkoittaa maansisäistä muuttoliikettä (RKP-kielellä asettaisi suomenkieliset kansalaiset eriarvoiseen asemaan

Olipas koukeroinen ajatuksenkulku, mutta joitakin elementtejä tuosta tunnistan. Onko sinusta huono asia, tai tekaistu asetelma, että suomenkieliset voivat tänään hakea näitä vahvasti ruotsinkielisten alueiden virkoja? Ahvenanmaalla on suomentaustainen poliisipäällikkö, Åbo Akademin rehtori on suomenkielinen, samoin vahvasti ruotsinkielisten alueiden Aktia-pankin pääjohtaja, niin oli myös Hufvudstadsbladetin entinen, edesmennyt päätoimittaja.

[Jan-Erik Andelin]

Oletin, että tarkoitat, miten kieliä ylipäätään opitaan vapaamman kielivalinnan puitteissa.

Kyllä. En nyt jaksa meänkieltä pohtia tämän kaiken päälle.