"Ruotsihuora" sai kansamme kiihdyksiin

[Sees]

"Ruotsihuora" sai kansamme kiihdyksiin. Näin on otsikoitu Hesarin kolumni (3.2.-13, ei lukuoikeutta, ei linkkiä), jossa piikitellään meitä "Suomi on [pakko]ruosalainen" -sarjaa kritisoineita. Meille kerrotaan, että "viih­teel­li­nen ja pro­vo­soi­va­kin his­to­rian kä­sit­te­ly on ol­lut joil­le­kin suo­ma­lai­sil­le lii­kaa".

Tilanne kuvataan Ruotsin näkökulmasta: "Suo­mes­sa kuo­huu, ker­too Ruot­sin me­dia. Kuin tu­li­tik­ku oli­si hei­tet­ty ben­sii­ni­ka­nis­te­riin, luon­neh­ti Af­tonb­la­det-leh­den ta­voit­ta­ma suo­ma­lais­läh­de." Ei mainita, että tuo suomalaislähde on Svenska Ylen sivujen mukaan Svenska Ylen toimittaja.

Kritiikistä on poimittu vain heittoja. Ohjelman juontajalle on annettu viimeinen sana: "Yh­teen­ve­to­na ni­met­tö­mis­tä kes­kus­te­luis­ta voi­sin sa­noa, et­tä siel­tä kuul­taa lä­pi pe­reh­ty­mät­tö­myys tä­hän maa­han ja tä­män maan his­to­riaan." On tietysti tosi helppoa vastata kritiikkin sillä, että kriitikot eivät ole perehtyneitä asiaan - eikä toimittaja nosta esiin kritisoituja kohtia.

HBL:ssä käytiin lyhyt eikä erikoisen raju keskustelu, missä ruotsinkielinen äärinationalismi esiintyi kieltämättä epäedullisesti ja keskustelu ilmeisesti lopetettiin sen vuoksi. Meille asia kerrotaan Hesarissa näin: "Kun Sep­päs­tä haas­ta­tel­tiin Huf­vuds­tadsb­la­de­tiin, leh­den verk­ko­kes­kus­te­lu me­ni pian rai­teil­taan ja jou­dut­tiin sul­ke­maan."

HBL:n toimittajan annetaan selittää tilanne: "Kaik­ki mi­kä voi­daan vään­tää kie­li­kes­kus­te­luk­si, vään­ne­tään kie­li­kes­kus­te­luk­si", sa­noo Huf­vuds­tadsb­la­de­tin verk­ko­tuot­ta­ja Ca­mil­la Ahl­bom. Vie­lä ei Suo­mes­sa ole kui­ten­kaan näh­ty po­lii­si­au­to­ja tu­les­sa. "Ky­se on verk­ko­kes­kus­te­lus­ta, ei mis­tään muus­ta. Ra­jal­li­nen mää­rä ää­rim­mäi­siä suo­men­ruot­sa­lai­sia ja ää­rim­mäi­siä suo­men­kie­li­siä kes­kus­te­lee ai­na his­to­rias­tam­me", Ahl­bom sa­noo."

Olin mukana. Olen siis äärimmäinen suomenkielinen keskustelija, ainakin Hesarin ja HBL:n linjan mukaan.

Joku puhui HBL:n linjasta kielikeskustelussa. Mikä se onkaan? Lienee ainakin sama kuin Hesarilla?

[Eero Nevalainen]

Muutama asia kyllä pistää tuossa silmään -- suomenruotsalaiset ovat aina harrastamassa "hauskaa provosointia" ja vetäytymässä tuollaisten ilmaisujen taakse, vaikka on ihan selvää että tekevät nimenomaan hyvin järjestelmällistä työtä juuri pohjimmiltaan kielipoliittisista syistä... ja sitten meidän pitää vain "perehtyä lisää" siihen ajatukseen että sellaiset historiantulkinnat, jotka antaisivat suomenkielisille mitään legitimiteettiä, ovat vääriä.

Ja vielä tietysti tuo, että olisihan sitä tietysti voinut mainita että mistä syystä se Höblän keskustelu lähti raiteiltaan.. ilmeisesti edes HBL ei viitsinyt enää pitää niitä omiensa juttuja nähtävillä.

[Sees]

Ei tuota voi selitellä mitenkään. Hesarin jutussa on vain haluttu tehdä sarjan kritiikistä naurettavaa ja samalla tehdä naurettavaksi vapaamman kielivalinnan tavoittelu.

Miten ohjelmaa sitten on kritisoitu? Paljon. Perustavaa laatua oleva kritiikki ohjelmaa kohtaan liittyy siihen, ettei voida puhua ruotsalaisuudesta, jos eurooppalaisia virtauksia tuli Suomeen Ruotsin kautta. Sarjasta on myös poimittu tukuttain tarkoitushakuisia valintoja.

Esimerkiksi siinä ohitetaan Suomen alueiden liittäminen Ruotsiin kuin kyse olisi ollut kasvillisuusmuutoksesta. Vaikka Suomen alueella eläneiden heimojen valtiollistumiskehitys ei ollut vielä svealaisten tasolla, täällä oli varsin elinvoimaisia yhteisöjä, joilla oli oma puolustus ja jotka olivat tehneet onnistunutta vastarintaa mm. viikingeille. Kyse ei siis ollut siitä, että "ei mitään" liitettiin kuin neitseellinen puutarha osaksi Svean ja paavin verotusaluetta.

Toinen unohdus koskee suomalaisten karuja oloja osana Ruotsia. Tämä oli pohjoinen periferia eikä tätä käynyt kehittäminen kuten muita alueita. Lisäksi suomenkielisillä oli kansalaisoikeudet vain mikäli he osasivat ruotsia. Ruotsinkielisten talonpoikien poikienkin oli helpompi lähteä opintielle kuin suomalaispoikien, joiden oli ensin opiskeltava ruotsi ja sitten vaihdettava kieltä.

Monessa kohtaa ohjelmaa olisi todella kaivannut sitä, että olisi myönnetty, että tässä asiaa voidaan katsoa eri näkökulmista - ja näyttää ne näkökulmat. Esimerkiksi ajatus, ettei Ruotsin vallan aikana ollut suomalaisia on kovasti kiistanalainen. Tässä erään ruotsalaisen väitöskirjan näkökulmaa: "Sanan ”nation” käyttö jo 1600-luvulla oli selvää. Oli tavallista mainita, mitä kansallisuutta henkilö oli --- Ruotsin kielellä oli kansan identiteetin kannalta keskeinen merkitys. --- suomalaiset olivat eri kansallisuutta ja heidän historiallista taustaansa pidettiin erilaisena kuin ruotsalaisten --- Nationalismin näkökulmasta --- jo 1600- ja 1700-lukujen pohjoismaalaiset – myös kouluttamaton kansa – olivat tietorikkaampia ja hahmottivat yhteiskuntaansa terävämmin kuin väittävät jotkut modernin nationalismin tutkijat."

Ohjelmassa vihjailtiin, että Ruotsin yhteydessä olisi kenties kapinakin jäänyt kokematta. Ei sen sijaan sivuttu sitä, että suomen kieli olisi todennäköisesti lähes hävinnyt, mikäli olisi jääty osaksi Ruotsia.

Vaikka historijoitsijat ovat pitäytyneet asiassa, väliteksteissä on asiattomuutta. Esimerkiksi ohjelman aloitukseksi lainataan M.A.Nummista: "Jos haluaa tietää, millainen Suomi olisi ilman Ruotsin vaikutusta, voi mennä itärajan taa katsomaan." Ja sitten kävellään ankeassa neuvostomaisemassa. Tuskin kukaan tutkijoista olisi valinnut tämänkaltaista kommenttia ja lavastusta. ”Oman ruotsalaisuutemme tunnustaminen on meille vaikeaa”, sanoo ohjelman juontaja tutkijoiden sinänsä neutraalien puheiden väliin. Ohjelman keskivaiheilla haastateltu lukiolainen täydentää, mitä olisi Suomi nyt ilman Ruotsin vallan aikaa: "Must tuntuu ett suomi ois vielä niinku aika jopa kehitysmaaks saattais luokitella".

Olihan ohjelmassa hienotkin kohtansa: Mistä suomalaisten siis tulisi olla kiitollisia Ruotsille, ohjelmassa kysyttiin? Eräs tutkija vastaa: Ei mistään - Ruotsi on aina toiminut omien etujensa mukaisesti. Sen sijaan suomalaiset voivat olla kiitollisia kohtalolle tai sallimukselle, ruotsinkielisissä saimme mukavamman herrakansan (kyllä, tutkija käytti sanaa herrakansa) verrattuna baltiansaksalaisiin.

Olisiko toimittajalle ollut mahdotonta napata tästä kritiikistä edes jotain pohdittavaa salaliittovitsien sijaan?

[Sees]

Vie­lä ei Suo­mes­sa ole kui­ten­kaan näh­ty po­lii­si­au­to­ja tu­les­sa.

Ja tämä jäi soimaan mieleeni. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa!? Vihjaus siitä, että jos kritisoidaan ohjelmia ja kirjoitellaan netissä, voidaan pian poltella poliisiautoja!

[Eero Nevalainen]

Niinpä... itsekin tässä olin jo haeskelemassa rakennusaineita Molotovin cocktaileihin kun tekee mieli lähteä niin paljon riehumaan hillitsemättömän kansallismielisyystunteen vallassa...

[Hannu Jussi]

"Ra­jal­li­nen mää­rä ää­rim­mäi­siä suo­men­RUOTSALAISIA ja ää­rim­mäi­siä suo­men­kie­li­siä kes­kus­te­lee ai­na his­to­rias­tam­me", Ahl­bom sa­noo."

Vie­lä ei Suo­mes­sa ole kui­ten­kaan näh­ty po­lii­si­au­to­ja tu­les­sa Propagandaa. Kiihotusta ..?

Muistatte varmaan Myntin kirjoituksen "Aritsoonasta"

[Ohramies]

Kyllä nuo hesarin some-linkit toimii ilman tilausta tosin niiden keräämisestä on näköjään tehty pykälän hankalampaa kun sitä ei voi enää näppärästi copypastettaa sähköpostiaihiosta. Twitterilinkistä sen saa talteen ilman että tarvitsee lisätä juttua mihinkään.