Ei vain venäjää!

[A. Salminen]

Keskustelu on päässyt mediassa tilaan, jossa puhutaan vain ruotsista ja venäjästä. Jos kouluissa venäjä tulisi vaihtoehdoksi ruotsille, ei kyse olisi vapaasta kielivalinnasta. Pakkoruotsin kannattajille tilanne olisi päinvastoin aika mieluisa, sillä he tietävät, että suurin osa suomalaisista valitsisi edelleenkin ruotsin ja venäjän lukijoitakin olisi pääasiassa vain Itä-Suomessa.

Mediakeskustelussa virhe on myös siinä, että venäjän tarvetta perustellaan venäläisillä turisteilla, joiden merkitys on kuitenkin kansantaloudellisesti pieni. Venäläiset turistit ostavat Suomessa noin 300 miljoonalla eur/vuosi, kun Suomen kokonaisvienti on lähes 50 miljardia eur/vuosi. Venäjän kieltä tarvitaan viennin takia, ei turistien takia.

Katsoisinkin että tällä hetkellä vapaata kielivalintaa ajavien tahojen yksi tärkeimmistä tehtävistä olisi pitää esillä muiden kielten tarvetta. Esim. EK:n tekemässä selvityksessä saksa oli melkein yhtä tarvittu kieli kuin venäjä ja tiedämme myös, että näiden muiden kielten tarve vain lisääntyy markkinoiden globalisoituessa. Suomi on pienenä maana viennistä riippuvainen maa. Vienti kattaa noin 40 % Suomen BKT:stä.

Esim. Ruotsissa englannin (pakollinen kieli) jälkeen opiskelluin kieli on espanja, tämän jälkeen tulevat saksa ja ranska ja nyt Ruotsissa on alettu opettaa myös kiinaa.

"Finpron mielestä nyrkkisääntö firmoille olisi rynnätä yhä nopeammin sinne, minne on syntymässä kysyntää. Mielenkiintoisimpina kasvavina maantieteellisinä markkinoina Finprossa pidetään Etelä-Amerikkaa (valtakieli espanja, kirj. huom.) ja Afrikkaa (valtakieliä ranska ja englanti, kirj. huom.).”

Lähde: http://yle.fi/uutiset/finpro_suomalaisf ... le/5635211

Huomatkaa Saksan sijoitus listassa!

Ulkomaankauppa
Vienti 2011
Mrd. eur (pyöristetty yhteen desimaaliin)

Muut maat yht. 22,1
Ruotsi + Norja 8,3
Saksa 5,6
Venäjä 5,3
Yhdysvallat + Britannia 5,1
Alankomaat 3,9
Kiina 2,7
Ranska 1,8
Italia 1,3
Yhteensä 56,9

Lähde:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_ko ... maankauppa

[Sees]

Meillä olisi myös saksan- ja ranskanopettajia kouluilla valmiina ja näillä kielillä olisi myös kysyntää.

Ihmetyttää edelleen kieltenopettajien hiljaisuus asiassa.

Kuinka suurella osalla kieltenopettajista on pakkoruotsi toisena opetettavana aineena?

Tarkistin:
Suomen ruotsinopettajien yhdistykseen kuuluu 2 000 jäsentä.
Suomen kieltenopettajien yhdistykseen kuuluu 5 300 jäsentä.

[Sees]

Noiden lukujen perusteella voisi arvioida, että lähes 40% kieltenopettajista Suomessa (ainakin niistä, jotka kuuluvat järjestöihin) on ruotsinopettajia!

Siis 40% kieltenopettajistamme on ruotsinopettajia?

Ajatelkaa, mikä kulttuurinen painoarvo kieltenopettajilla on, miten heidän kauttaan luodaan siltoja koko maailmaan ja rakennetaan kuvaa suomalaisuudesta osana kulttuurien kirjoa. Ja tässä joukossa lähes 40% on ihmisiä, joiden toimeentulo on kiinni ruotsin opiskelusta ja joiden sydän sykkii nimenomaan skandinaavisuudelle. Miten tämä ei vinouttaisi niin alan tutkimusta kuin kehitysilmapiiriä?

Ehkä todellinen luku on jotain muuta, mutta nyt tuntuu hurjalta tämä näkymä.

[Tapsa]

Eipä se ruotsinopettajien sydän useimmiten syki skandinaavisuudelle, eikä millekään svekomaanisuudelle, kun ovat kotoisin supisuomalaisisista paikoista ja perheistä, mutta kielistä kiinnostuneitten pitää opiskella myös ruotsinopettajiksi saadakseen työpaikan, koska joka koulussa on varmasti ruotsinopettajan virka ja sen ohella useimmiten englanti tai muukin kieli.

Muutama vuosi sitten työpaikkani päätoimisesta kuudesta kieltenopettajasta viidellä oli myös ruotsinopettajan kelpoisuus, vaikka opetettiin myös englantia sekä A 2-kielinä ranskaa ja saksaa sekä suomea toisena kielenä. Pätevistä englanninopettajista oli pulaa, joten kaksi ruotsinopettajaa hoiteli sitäkin kenttää osittain. Nyt on tilanne hiukan muuttunut. Samalla sivutoimisen opettama A2-venäjä katosi jo kokonaan.

Ruotsinopettajien yhdistys hallitsee kieltenopettajien liittoa, ja viranomaiset tulevat sitä. Kaikissa kieliyhdistyksissä ja pedagogisissa järjestöissä ruotsinkielisten koulujen edustajat ovat suosikkiasemassa. Suomenkielisen väestön ja todellisuuden lähtökohtaa ei ole. Ulkomaanmatkoilla sitten kyllä tunnustetaan, että on tämä pakkoruotsi kyllä ihan mahdotonta. Ja eräskin luottamusjohtohenkilöaktiivi sanoi suorat sanat, mutta mitään ei näy missään koulussa eikä julkisessa toiminnassa.

Koulussa vallitsee hiljaisuuden konsensus ja tabujen kyynisyys. Se sivistys ja valistus, mitä yliopisto ja kansainvälisyys ovat tarjonneet, tukahtuu. Mitään ei saa liikuttaa, ja koulu on jollakin tavalla pateettinen ja hengetön niinkuin tuo tylsääkin tylsempi OAJ:n jäsenlehti. Ja rehtori ennen kaikkea pelkää kohua ja keskustelua kaikista sisältöasioista. Opettajakunta ei tunnu tietävän itse, että ollaan myös kansalaisia.

Lammasmaisuutta.

[Sees]

---
Ruotsinopettajien yhdistys hallitsee kieltenopettajien liittoa, ja viranomaiset tukevat sitä.

---

Jos 40% kieltenopettajista on ruotsinopettajia, ryhmä on kieltämättä vahvoilla. Mitä tuo tuki muualta tarkoittaneekaan? Onko toivoa muutoksesta?

[Sees]

Tässä saksanopettajien palaute tuntijaosta:

http://www.suomensaksanopettajat.fi/kie ... stuksesta/

"B1-kielen eli toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittamisen siirtyminen 6. luokalle tulee uuden tuntijaon myötä vähentämään erityisesti valinnaisten A2-kielten valintoja. Monelle lapselle kolmen vieraan kielen opiskelu vuosiluokilla 1–6 on erittäin haastavaa. --- edellä mainitut seikat tulevat johtamaan siihen, että englannin jo nyt vahva asema A1-kielenä vahvistuu entisestään. Uuden peruskoulun tuntijaon yhtenä tavoitteena on ollut parantaa Suomen kielivarantoa, mutta näillä toimenpiteillä tavoitteeseen pääsyä ei turvata."

Mutta maan enemmistön vapaaehtoiseksi toivoma ruotsi oli saatava pakolliseksi alakouluihin maksoi mitä maksoi - rahassa, hyvinvoinnissa ja kielivarannossa.