Ruotsin vallan aika Ylen sarjoissa

[Sees]

Teemaa voi kommentoida myös Svenska Ylen sivuilla suomeksi:

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/01/1 ... ar-svenskt

Tuonne oli joku kirjoittanut hyvän kommentin:

Mary Gestrinille ja Lauri Kiviselle
Inlagt av Avoimet kysymykset (ej verifierad) 18.01.2013 - 13:08

Tämän ohjelmasarjan ja myös toisen, joka kertoo Ruotsin kuninkaista, maksajat löytyvät Rkp:n rahasto- ja säätiötaholta. Svenska kulturfonden, Åbo Akademi, Hanaholmenin suomalaisruotsalainen kulttuurirahasto..ja vielä muita, mitä niitä stiftelsejä onkaan. On päivänselvää kaikille, jotka lukevat ohjelmien lopussa(tosin hyvin nopeasti) menevät tuottajien, maksajien nimet, että kyseessä olevat ohjelmat ovat Rkp:n hanke. Ja mikä on niiden tarkoitus?

Ei mikään muu kuin "muuttaa suomenkielisten negatiivinen asenne pakollista ruotsia kohtaan myönteiseksi". Sama tavoite on Svenska.nu:lla, joka myös on Hanaholmenin rkp-piirissä.

Kyse ei ole objektiivisesta historiadokumenteista eikä asiaohjelmasta, vaan yhden poliittisen puolueen Yleen maksamasta - niin, propagandasta. Ohjelman tyyli on "sivistynyttä leikkivää vitttuilua" suomenkielisille, valikoitua kollaasia kielipoliittisiin tarpeisiin.

Ja millä kanavalla tämä kaikki eistetään? Niin, suomenkielisellä. Ei suinkaan fem-kanavalla, jonne se mahdollisesti voisi kuulua.

Tällaiset "asenteenmuuttamisohjelmat", jotka Rkp maksaa rahastoistaan, tulee Yle:n merkata samanlaisella varituslogomerkinnällä kuin väkivalta-huume- ahdistavuus-merkit(neula, hämähäkki,,,). merkkinä voisi olla leppäkerttu, joka on Rkp:n logo. Näin suomenkieliset tietäisivät asennoitua ohjelmiin, että ne ovat puolueen propagandaa.

Mutta tämä herättää toisen kysymyksen. Kuinka Yleisradion tehtävä voisi olla yksittäisten puolueiden propaganda salliminen? Pitääkö siis antaa esim. keskusta, sdp:n vasem.ja vihrieden esittää vastaavanlaisia ohjelmia.ja merkkinä olisi niissäkin puolueen logot? neliapilaa, ruusua, sateenkaarta?

Mary Gestrinille ja Yle johtajalle Lauri kiviselle vielä kysymys. Miksi ohjelma esitettiin suomenkielisellä puolella, ja miksei suomenkielistä keskustelua ollenkaan sallita sen jälkeen? Miksi keskustelua ei sallita sen kielisellä kanavalla, jolla ohjelmat esitetään? Miksi ruotsinkielisellä puolella, täällä, on laajat keskustelut, joihin voi osallistua vain se, joka ymmärtää kommentin lähettämisessä vaaditun ruotsinkielisen kysymyksen ja pystyy vastaamaan siihen ruotsiksi?

Suomenkielinen voi siten keskustella omasta kielipolitiikastaan Yle:ssä vain, jos osaa pakkoruotsia!

Yle:n johto on vastuussa kielipoliittisista linjauksisat Yle:ssä. Suomenkieliset maksavat sen toiminnan.

En tiennytkään, että tämä Mary Gestrin onkin folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrinin sisar ja sen opetusministeri Kristian Gestrinin tytär, jonka aikana pakollinen virkamiesruotsi tuotiin yliopistoihin.

[Sees]

"Suomi on ruotsalainen" osa 2 oli ensimmäistä osaa parempi ja puolueettomampi.


Ohjelman mukaan nimitys "Ruotsin vallan aika" on harhaanjohtava, koska ei ollut hallinnollisesti suvereenia aluetta nimeltä Suomi, oli vain Österland, joka laajeni ajan kuluessa. Ne alueet joita me nyt kutsumme Suomeksi kasvoivat yhteen jo 1000-luvun alussa osaksi laajenevaa Ruotsia [mutta keitä täällä asui ja miten eli?]. 1000-luvun alussa Ruotsi ei ollut Ruotsi, Suomi ei ollut Suomi. Tietysti yhdistymisessä oli myös sotilaallisia piirteitä, mutta yllättävän vähän. [Tästä lienee erilaisia käsityksiä ja tarinoita.] Suomi oli kuin nykyinen Norrlanti, pohjoinen ja syrjässä. Sen realiteetit olivat erilaiset kuin rintamailla.

Ohjelman haastattelema historijoitsija nimesi kysyttäessä kaksi "yleisintä harhaluuloa" Suomen historiasta:

1. Alemmuudentunto siitä, ettei suomalaisilla ole omia suurmiehiä, kun kaikki säätyläiset, taiteilijat ja sotapäälliköt puhuivat ruotsia. Monet säätyläiset olivat alkujaan suomalaisten talonpoikien lapsia, jotka olivat vaihtaneet kielensä ruotsiksi, koska muuten ei voinut edetä.

2. Ajatus siitä, ruotsalaiset ovat rodullisista syistä vainonneet suomalaisia ja suomalaiset ovat joutuneet sotimaan Ruotsin puolesta. Ei suomalaisia vainottu, fakta oli vain se, että ihmisten oli osattava ruotsia menestyäkseen yhteiskunnassa. Olimme heikommassa asemassa äidinkielemme takia, mutta erotus ja juopa oli käytännöllinen ei ideologinen. Ruotsin hallinto ei halunnut pakottaa suomalaisia luopumaan äidinkielestään [eikö edes ruotsalaistamisen aikana 1700-luvulla?].

Ohjelmassa painotettiin Viaporin merkitystä. Ruotsin perintöä on myös Viapori, Ruotsin suurin rakennusprojekti, joka nosti alueen kulttuuriseksi keskukseksi. Perunan ja sireenin sanotaan levinneen Suomeen Viapori rakentamisen myötä. Viaporin rakentaminen sinetöi Suomen kohtalon, Aleksanteri I halusi valloittaa nimenomaan Viaporin.

Ohjelman mukaan 1809 Itäisen valtakunnanosan menettäminen oli Ruotsille suuri isku. Klinge on sanonut, että syntyi kaksi Ruotsia, jossa toisen nimi on Suomi. Suomi olisi tuskin itsenäistynyt ilman tätä jakoa, myöntää tutkija. Lisäksi Ruotsilla on ja on ollut voimakas ruotsinkielisyyden korostamisen ihanne, siellä ei kaksikielisyyttä syntynyt. Toisessa Ruotsissa eli Suomessa ruotsin kielen asema on vahva juuri siksi, että hallitseva yhteiskuntakerros oli ollut ruotsinkielisiä.

Ohjelmassa toki painotettiin Ruotsin ajan hyvää perintöä hallinnossa. Erään historioitsijan mukaan Suomen rakenteet olivat niin vahvat nimenomaan Ruotsin vallan ajan perintönä, ettei itsenäistymisen jälkeen ajalle ominaiset epädemokraattiset liikkeet saaneet suurempaa jalansijaa. On myös väitetty, ettei kansalaissotaa olisi tullut, jos olisimme pysyneet osana Ruotsia. Venäjän vallankumouksen mullistavat pyörteet eivät olisi vaikuttaneet niin voimakkaasti meihin.

Talvisodassa Suomi sai apua Ruotsilta: rahaa lähes Suomen vuosibudjetin verran ja vapaaehtoisia. Muun avun puuttumista selitettiin sillä, että Ruotsin oli suojelta rautamalmiaan, jota himoitsivat myös englantilaiset ja ranskalaiset ja saksalaiset. Ohjelmassa myönnetään, että Ruotsi olikin yksi toisen maailmansodan kiistattomista voittajista.

Ruotsalainen historijoitsija arveli, ettei Neuvostoliitto halunnut valloittaa Suomea, jottei se olisi työntänyt Ruotsia Natoon ja Ruotsilla oli sentään Itämeren alueella suuri merkitys.

Mistä suomalaisten siis tulisi olla kiitollisia Ruotsille, ohjelmassa kysytään? Latinalaisesta aakkostosta, luterilaisesta kirkosta, siitä että meillä on poliisi eikä miliisi? Tutkija vastaa: ei mistään - Ruotsi on aina toiminut omien etujensa mukaisesti.

Sen sijaan suomalaiset voivat olla kiitollisia kohtalolle tai sallimukselle: Ruotsinkielisissä saimme aika mukavamman herrakansan verrattuna baltiansaksalaisiin. Venäjään taas liityimme vasta niin myöhään, ettei meistä ei tullut maaorjien jälkeläisiä.

Entä pitäisikö Ruotsin olla kiitollinen Suomelle, kysyttiin. Kyllä, sanoo historijoitsija. Suomen armeija pystyi kahdesti estämään Neuvostoliittoa miehittämästä Suomea. Ruotsille oli ensiarvoisen tärkeää, että Suomi onnistui tässä. Ohjelma päättyy painottamaan, että Suomen itäraja on ollut ja on Ruotsin ja Suomen yhteinen asia.

Tästä voisi alkaa keskustelu...

[Hannu Jussi]

Kimmo Katajalan SUOMALAINEN KAPINA kerrotaan aivan toisin.

Minulla ei ole mielipidettä ohjelmasta, koska "en voi" katsoa sitä.

Muuten, tänään oli jälleen Hesarissa mielipideosastolla myönteinen "kielikirjoitus". Taisin nakata lehden roskiin, joten, sorry, ei ole nimeä..... mutta jos tarvetta ilmenee, voin hakea sen sieltä.

[Sees]

Kimmo Katajalan SUOMALAINEN KAPINA kerrotaan aivan toisin.

"Suomalainen kapina kertoo viidensadan vuoden ajalta talonpoikien asettumisesta kirkkoa, kruunua, aatelia ja esivaltaa vastaan. Suomalaisen talonpojan vastarintaa Lallista yhdistys- ja vakuuskirjaan peilataan Ruotsin, Pohjoismaiden sekä koko läntisen Euroopan levottomuuksiin. Talonpoika oli kapinassaan poliittinen toimija, jonka reunaehdot asetti kunkin ajan poliittinen kulttuuri."

Tarkoitatko tätä kirjaa? Suositteletko?

PS. Jos sinulla on hesarin lukuoikeus, olisi hienoa, jos napsisit valittuja kohtia mielipidekirjoituksista tänne.

[Sees]

"Suomi on ruotsalainen" -sarjan kakkososasto voi keskustella taas Svenska Ylellä.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/01/2 ... nskt-del-2

Tietysti vain, jos jaksaa hetkeksi unohtaa sarjan provokatiivisen nimen ja propagandistisen tavoitteen sekä ekan osan rimanalitukset.

[Hannu Jussi]

Sees, tuo historian laitoksen mainitsemani kirja on todella raskas ja masentava, mutta ajatuksia herättävä, eli kai voisin suositella sitä.
Käyn huomenna hakemassa sen Hesarin ja kirjoitan tänne....

En voi mennä sinne ruotsalaiselle osastolle kirjoittelemaan - olen allerginen.

Ja koska en pääse kommentoimaan Torvalds-ketjuun.. muistelen että vielä varapuheenjohtajana ollessaan 12/2010 hän ei suinkaan ehdottanut "vapaata kielivalintaa", vaan päin vastoin halusi tiukentaa kieliosaamisen tasoa ja ehdotti ruotsinkielen opetuksen varhaisempaa alkamista. Hänen käyttämänsä kielikuva ja "lauseen rakenne" oli sellainen että se oli vaikeasti käännettävissä suomeksi, joten monet luulivat Torvaldsin olevan sallivampi . . . .


Ja vielä poimimani helmi Usarista Helena Erosen blogissa:


"Risto Aallonharja 18.1.2013 12:35



Itseäni kiinnostaa lähinnä se, että mikä suomalaisuudessa niin paljon muita pelottaa? Eihän mitään oikeasti harmittomia tomppeleita pyritä hävittämään historiasta samalla intensiteetillä.

Eikä yleensäkään harmittomia vastaan hyökätä yhtään mitenkään.

NS. pihvi on tuolla ulkona - the truth is out there.
"

[Sees]

Suomenkielisen ylen sivuilla on pitkä ja hankalasti seurattava keskustelu aiheesta:

http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/asia/suomi-ruotsalainen

[Sees]

Ylen etusivulle avattu uusi ketju "Suomi on ruotsalainen" -sarjan kommentointiin:

http://yle.fi/uutiset/mita_mielta_olet_ ... ta/6459873

[Hannu Jussi]

Sees, tässä eilinen MIELIPIDE

"Virkamiehen kielitodistus ei takaa osaamista

Opetus- ja kulttuuriministeriö eväsi itäsuomalaisten kuntien ehdotuksen opettaa peruskoulussa venäjää pakkoruotsin sijaan. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 13.1. puolusteli päätöstä tasa-arvoon vetoavasti: näin suljettaisiin lapsilta virkamiehen ura. Peruste on hurskastelua. Kielitaito voidaan oppia koulun jälkeenkin.
Virkamiehen kielitodistus ei valitettavasti liioin takaa aktiivista osaamista. Miksi läänien uudistamisen yhteydessä länsirannikon ruotsinkieliset olisivat muuten protestoineet omalla kielellä saatavien palveluiden puolesta?

Toiminnallinen kielitaito opitaan käytännössä harjoittelemalla, johon harvoin riittävät pelkät koulutunnit. Jos koulussa kielille varattu aika vielä jakaantuu usean kielen välille, ei niistä ehkä yhtäkään opita kunnolla. Englantiin nykylapsi törmää päivittäin, joten sen oppiminen ei ole suuri ongelma.
Itä- ja Kaakkois-Suomessa ruotsia voi käytännössä harjoitella vain oppitunneilla. Sen sijaan siellä aikuiset ja lapset törmäävät jatkuvasti rajan takaa tulleisiin ihmisiin, mutta kommunikaatio jää vajaaksi yhteisen kielen puuttuessa.

Jo venäjän alkeet lisäisivät motivaatiota kielen opiskeluun: ne auttaisivat kasvattamaan käytännön kielitaitoa ja parantaisivat mahdollisuuksia työllistyä kotiseudulle – jopa pätevänä virkamiehenä.

Esa-Pekka Takala
itärajalla koulunsa käynyt
erikoislääkäri, Helsinki

[Sees]

"Jo venäjän alkeet lisäisivät motivaatiota kielen opiskeluun: ne auttaisivat kasvattamaan käytännön kielitaitoa ja parantaisivat mahdollisuuksia työllistyä kotiseudulle – jopa pätevänä virkamiehenä."

Esa-Pekka Takala
itärajalla koulunsa käynyt
erikoislääkäri, Helsinki

Hyvä kirjoitus, kiitos!

[Hannu Jussi]

Ja sitten se Mielipide jonka luin eilen:

"Kielenopetuksen on vastattava ajan haasteisiin

Rehtori emeritus Pekka Haavisto kirjoitti ansiokkaasti (HS Mielipide 13.1.); että itäisessä Suomessa olisi todella akuuttia tarvetta venäjän kielen osaajille. Samaan teemaan pureutui myös Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan (13.1.) todeten, että venäjän kielen osaajista alkaa olla jo huutava pula maamme itä- ja kakkoisrajalla.

Jokainen voi nähdä omin silmin vallitsevan tilanteen käydessään erityisesti Etelä-Karjalan talousalueella. Venäläisiä riittää pilvin pimein kaupoissa, ja ostosreissuillaan he luovat kaivattuja työpaikkoja.

Kaiken tämän keskellä tuntuukin suorastaan järjettömältä, että opetus- ja kulttuuriministeriö kaivautuu jälleen kerran iänikuisiin poteroihin ja kieltäytyy antamasta kokeilulupaa kahdeksalle itä- ja kaakkoissuomalaiselle kunnalle.

Peruskoulun uudistettuun tuntijakoon ei enää voi puuttua toisen kotimaisen kielen osalta, mutta lukion uudistettavassa opetussuunnitelmassa asiaan voidaan vaikuttaa.

Ruotsin kieli ei saa olla jatkuvasti tulppa tai suoranainen este edellä mainitun kaltaiselle kokeiluille. Mikä on muutenkin tämä suorastaan naurettava huoli siitä, että ruotsin taitajia ei muka riittäisi tulevaisuudessa? Kokemuksesta tiedän, että ruotsin kielen viisi pakollista lukiokurssia suoritettuaan opiskelijalla on ainakin jonkinlainen taito selviytyä arjen eri tilanteissa.

Nyt pitäisikin rohkeasti ottaa härkää sarvista ja tajuta vihdoinkin tarve panostaa suuriin eurooppalaisiin kieliin, kuten saksaan, ranskaan ja espanjaan. Tämä tapahtuu niin, että kunnat perustaisivat A”-kielen ryhmiä, jotka omalta osaltaan antaisivat hyvän pohjan kieltenopetuksen monipuolistamiselle ja sitä kautta rikkaammalle kielten osaamiselle.

Englannin kieli, tuo lingua franca, porskuttaa aivan omalla tasollaan, ja onkin tärkeä osata ainakin yhtä vierasta kieltä kohtuullisen hyvin.

Tosiasiassa on kuitenkin se, että näin pienellä kansakunnalla ei ole varaa väheksyä todellisen kielenosaamisen tarvetta 2010-luvun globaaleissa haasteissa.

Kai Rantalainen
opinto-ohjauksen lehtori, Mäntsälä"

Koska en ole panostanut kolmea euroa, jotta voisin lukea Hesarin netissä, saan näköjään harjoitella vanhoja konekirjoittajan taitojani... jota on todella hyvä pitää yllä eli löytäessäni jopa kaksi "vapaan kielivalinnan" puoltavaa mielipidettä SAMALTA SIVULTA SAMASTA LEHDESTÄ, laitan ne mielelläni tähän.
Ystävällisin terveisin,
"melkein anonyymi"

[Sees]

Ja sitten se Mielipide jonka luin eilen:

"Peruskoulun uudistettuun tuntijakoon ei enää voi puuttua toisen kotimaisen kielen osalta, mutta lukion uudistettavassa opetussuunnitelmassa asiaan voidaan vaikuttaa. --- Nyt pitäisikin rohkeasti ottaa härkää sarvista ja tajuta vihdoinkin tarve panostaa suuriin eurooppalaisiin kieliin, kuten saksaan, ranskaan ja espanjaan. ---"

Kai Rantalainen
opinto-ohjauksen lehtori, Mäntsälä"

Kiitos! On aikoihin eletty, että näitä on kaksi samassa lehdessä

[Hannu Jussi]

Hesarissa eilen 23.1.13 näyttävästi: "KULTURFONDEN VÄHENTÄÄ YLEN TV-OHJELMIEN RAHOITUSTA"
...."Esimerkiksi TV1:n Suomi on ruotsalainen- ohjelmasarja on saanut Kulturfondenilta 150´000 euroa, Kirkon mediasäätiöltä 15´000 euroa ja rahaa myös Åbo Akademilta ja Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurisäätiöltä."

Eli kyllä, myös kirkko oli maksamassa.