Lea Mäkipää kirjallinen kysymys pakosta, kevät -12
Re: Lea Mäkipää teki kirjallisen kysymyksen pakosta
Olen vakavasti huolestunut maamme demokratian tilasta. Ministeri Gustafssonin ei vastaa kysymykseen, vaan vain luettelee olemassa olevia asiaan liittymättömiä lakeja aivan kuin vastauksina. Todellisuudessa hän ei millään lailla perustele maamme kielipolitiikkaa muuten kuin ympäripyöreillä lakitulkinnoilla ja tunnepohjaisilla argumenteilla.
Jo on aikoihin eletty, kun tarkkaan harkittuihin ja yksilöityihin kysymyksiin vastataan tyyliin: "Suomen kielikoulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisten sivistystaso ja sen olennaisena osana monipuolinen ja syvällinen kielitaito".
Tällä samalla lauseella voisi puolustaa pakkoruotsia tai vastustaa sitä. Mitä monipuolisuutta siinä on, että koko kansa pakotetaan lukemaan pienen vähemmistön sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti hyvin rajoittunutta kieltä.
Seuraava menee jo parodian puolelle järjettömyydessään: "Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että ottaen huomioon voimassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, kysymykseen sisältyneellä ehdotuksella olisi ennakoimattomia vaikutuksia kansalliskielen aseman muuttumiseen ja oppilaan oikeusturvaan ajatellen jatko-opinto- ja virkakelpoisuutta sekä muutoinkin mahdollisuuksia siirtyä työelämään."
Eikö tästä toisen "kansalliskielen" pakollistamisesta ole tehty noin 40 vuotta sitten lakialoite ja se on hyväksytty. Ajateltiinko silloin "ennakoimattomia vaikutuksia" ja enemmistön oikeutta omaan kielipääomaan ja yksilönvapauteen? Onko maailman niin nurjallaan, ettei päätöstä voi perua tai tehdä uudelleen? Moniko työllistyy sellaisiin virkatehtäviin, että niissä oikeasti tarvitaan ruotsia. Eikö ruotsia voi opiskella esim. yliopistossa tai kansalaisopistossa sitten kun tietää sitä tarvitsevansa? Kumma miten Suomalaiset kuitenkin siirtyvät työelämään osaamatta pakosta huolimatta ruotsia.
Mikäli alle 5% väestön vähemmistökieli on este jatko-opinnoille, virkakelpoisuudelle ja muutoinkin mahdollisuudelle siirtyä työelämään, tulisi tällaiset lait kaiken kohtuuden ja oikeudentajun nimissä muuttaa.
Muistetaan vielä, että koko Suomi ei ole edes virallisesti kaksikielinen. Suomenkieli ei ole virallinen kieli koko maassamme vaan ruotsinkieli: Ahvenanmaa on virallisesti vain ja ainoastaan ruotsinkielinen.
Jo on aikoihin eletty, kun tarkkaan harkittuihin ja yksilöityihin kysymyksiin vastataan tyyliin: "Suomen kielikoulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisten sivistystaso ja sen olennaisena osana monipuolinen ja syvällinen kielitaito".
Tällä samalla lauseella voisi puolustaa pakkoruotsia tai vastustaa sitä. Mitä monipuolisuutta siinä on, että koko kansa pakotetaan lukemaan pienen vähemmistön sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti hyvin rajoittunutta kieltä.
Seuraava menee jo parodian puolelle järjettömyydessään: "Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että ottaen huomioon voimassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, kysymykseen sisältyneellä ehdotuksella olisi ennakoimattomia vaikutuksia kansalliskielen aseman muuttumiseen ja oppilaan oikeusturvaan ajatellen jatko-opinto- ja virkakelpoisuutta sekä muutoinkin mahdollisuuksia siirtyä työelämään."
Eikö tästä toisen "kansalliskielen" pakollistamisesta ole tehty noin 40 vuotta sitten lakialoite ja se on hyväksytty. Ajateltiinko silloin "ennakoimattomia vaikutuksia" ja enemmistön oikeutta omaan kielipääomaan ja yksilönvapauteen? Onko maailman niin nurjallaan, ettei päätöstä voi perua tai tehdä uudelleen? Moniko työllistyy sellaisiin virkatehtäviin, että niissä oikeasti tarvitaan ruotsia. Eikö ruotsia voi opiskella esim. yliopistossa tai kansalaisopistossa sitten kun tietää sitä tarvitsevansa? Kumma miten Suomalaiset kuitenkin siirtyvät työelämään osaamatta pakosta huolimatta ruotsia.
Mikäli alle 5% väestön vähemmistökieli on este jatko-opinnoille, virkakelpoisuudelle ja muutoinkin mahdollisuudelle siirtyä työelämään, tulisi tällaiset lait kaiken kohtuuden ja oikeudentajun nimissä muuttaa.
Muistetaan vielä, että koko Suomi ei ole edes virallisesti kaksikielinen. Suomenkieli ei ole virallinen kieli koko maassamme vaan ruotsinkieli: Ahvenanmaa on virallisesti vain ja ainoastaan ruotsinkielinen.
Re: Lea Mäkipää teki kirjallisen kysymyksen pakosta
Mäkipään tekemä kysymys pakkoruotsista oli upea avaus pakkoruotsituksen hämärävyöhykkeelle. Gustafssonin vastaus oli mitä oli, pelkkää liirum laarumia, tyhjää kolinaa, keinotekoisen kaksikielisyyden puolustelua epämääräisin ja arveluttavin sanankääntein.
Mutta ehkä tässä olisi yksi keino toimia pakkoruotsi-kysymyksessä: pakkoruotsin poistamista kannattavat kansanedustajat voisivat alkaa tekemään samansuuntaisia, vähän erilaisin painotuksin tehtyjä kysymyksiä pakkoruotsin poistamisesta, pakkoruotsin muuttamisesta valinnaiskieleksi, virkamiespakkoruotsin poistamisesta, virkamiespakkoruotsin muuttamisesta erilliseksi koulutukseksi virkamiesuralle aikoville jne. Painotuksia ja näkökulmia riittää.
Mutta ehkä tässä olisi yksi keino toimia pakkoruotsi-kysymyksessä: pakkoruotsin poistamista kannattavat kansanedustajat voisivat alkaa tekemään samansuuntaisia, vähän erilaisin painotuksin tehtyjä kysymyksiä pakkoruotsin poistamisesta, pakkoruotsin muuttamisesta valinnaiskieleksi, virkamiespakkoruotsin poistamisesta, virkamiespakkoruotsin muuttamisesta erilliseksi koulutukseksi virkamiesuralle aikoville jne. Painotuksia ja näkökulmia riittää.
Re: Lea Mäkipää teki kirjallisen kysymyksen pakosta
Onko Lea Mäkipää Perussuomalaisista se kansanedustaja, joka voisi lähteä tekemään uutta välikysymystä aiheesta?
Onko muita?
Onko muita?
Re: Lea Mäkipää kirjallinen kysymys pakosta, kevät -12
Jos tehdään uusi kirjallinen kysymys, siihen tulisi saada allekirjoittajia kaikista puolueista...
Varsinaista välikysymystä kielipolitiikassa ei liene tehty koskaan..
Sehän olisi rasismia ja loukkaus
Varsinaista välikysymystä kielipolitiikassa ei liene tehty koskaan..
Sehän olisi rasismia ja loukkaus

Re: Lea Mäkipää kirjallinen kysymys pakosta, kevät -12
Haluan ottaa tässä uudellen esille Heli Hämäläisen ajatukset mahdollisuuksista vaikuttaa kielilainsäädäntöön EU:n kautta:
Perustuslaki on äärimmäisen huono laki vedota tasa-arvokysymyksissä, koska
1) sitä tulkitsevat tuomioistuimet hakevat poliittista ohjausta perustuslakivaliokunnalta
2) Suomen oikeusjärjestyksessä prejudikaateilla ei ole oikeutta luovaa ominaisuutta.
Sen sijaan tasa-arvokysymyksiä voidaan hoitaa kansainvälisillä foorumeilla. Kun on kysymys eurooppaoikeudesta, Euroopan Unionin tuomioistuin voi antaa ennakkoratkaisuja, mikäli kotimainen tuomioistuin niitä pyytää. Yksittäinen kansalainen voi puolestaan kannella komissiolle Unionin lainsäädännön soveltamatta jättämisestä tai virheellisestä soveltamisesta. Tämä koskee myös direktiivien toimeenpanon puutteita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_u ... omioistuin
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/d ... ntid=92704
EUT toimii oman oikeusjärjestyksensä mukaan ja sen ratkaisut tunnustetaan koko yhteisöä sitovina prejudikaatteina. Ne sitovat jäsenvaltiota vain siltä osin kuin valtaa on delegoitu EU:lle. Esimerkiksi työoikeus on Unionin toimivallan piirissä, mutta esimerkiksi perheoikeus ei ole.
Kantelussa käsittääkseni kantelun tekijä ei ole oikeussubjekti, joten myös alaikäisellä on oikeus kannella, tai hänen huoltajillaan. Kannella voi esimerkiksi Euroopan Unionin perusoikeuskirjan soveltamatta jättämisestä kansallisessa lainsäädännössä. Esimerkiksi 14 artiklan 3 kohdan soveltamatta jättäminen ja erityisten kieliopintovaatimusten kohdistaminen etnisen taustan perusteella suomenkielisille. Toinen on ammatillisissa vaatimuksissa molempien virallisten kielten osaaminen (15 art). Erityiset vapautukset kielten osaamisesta rikkovat hakijoiden yhdenvertaisuutta. Kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön virkaan vaaditaan molempien kielten tyydyttävä taito, jota ei voi avartaa edes positiivisen syrjinnän tapauksessa.
http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/da ... FI.01000...
Viimeinen reitti on Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin. Sinne voi yksittäinen kansalainen viedä kanteen sopimusvaltiota vastaan. Tällöin pitää tutkia mitä varaumia maalla on kyseistä sopimusta koskien. Esimerkiksi lisäpöytäkirjojen (Protocols) ratifioinnissa on kirjoa. Suomi on ratifioinut melko kattavasti kaikki.
Perusoikeuskirjan 14 artiklaa vastaa EIS:n 1. lisäpöytäkirjan 2 art.
2 artikla
Oikeus koulutukseen
Keneltäkään ei saa kieltää oikeutta koulutukseen. Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... 9/19990063
Eli pakkoruotsi on tämän artiklan kanssa pahasti ristiriidassa. Normaalin hallintovalitusmenettelyn jälkeen on 6 kuukautta aikaa nostaa kanne Suomen tasavaltaa vastaan Strasbourgissa. EIT:n mahdollinen langettava tuomio ei välttämättä johda vielä lainmuutokseen Suomessa, mutta EIT:n ratkaisun noudattamatta jättäminen on vahva peruste kannella Komissiolle, joka voi nostaa oikeudenkäynnin Euroopan Unionin tuomioistuimessa. EIS on yksi sopimus siitä nivaskasta, joka tekee Euroopan Unionin.
Nämä mahdollisuudet kannattaisi selvittää vähän tarkemmin.
Minä pelkään että me emme tässä kielikysymyksessä pärjää pelkästään omin voimin (vaikka meitä lukumääräisesti on enemmistö), vaan tarvitsemme ulkopuolista tukea. Vastustajat ovat miehittäneet kaikki tärkeät postit ja pystyvät torppaamaan kaikki järkevät esitykset. Uskoisin, että pakkoruotsista luopumiseen tähtävään kansalsaisaloitteenkin vesittämiseen on jo mietitty selkeät vastatoimenpiteet. Pelkkä aloitteen tekeminen ei johda mihinkään. Tarvitaan joitain muuta.
Perustuslaki on äärimmäisen huono laki vedota tasa-arvokysymyksissä, koska
1) sitä tulkitsevat tuomioistuimet hakevat poliittista ohjausta perustuslakivaliokunnalta
2) Suomen oikeusjärjestyksessä prejudikaateilla ei ole oikeutta luovaa ominaisuutta.
Sen sijaan tasa-arvokysymyksiä voidaan hoitaa kansainvälisillä foorumeilla. Kun on kysymys eurooppaoikeudesta, Euroopan Unionin tuomioistuin voi antaa ennakkoratkaisuja, mikäli kotimainen tuomioistuin niitä pyytää. Yksittäinen kansalainen voi puolestaan kannella komissiolle Unionin lainsäädännön soveltamatta jättämisestä tai virheellisestä soveltamisesta. Tämä koskee myös direktiivien toimeenpanon puutteita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_u ... omioistuin
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/d ... ntid=92704
EUT toimii oman oikeusjärjestyksensä mukaan ja sen ratkaisut tunnustetaan koko yhteisöä sitovina prejudikaatteina. Ne sitovat jäsenvaltiota vain siltä osin kuin valtaa on delegoitu EU:lle. Esimerkiksi työoikeus on Unionin toimivallan piirissä, mutta esimerkiksi perheoikeus ei ole.
Kantelussa käsittääkseni kantelun tekijä ei ole oikeussubjekti, joten myös alaikäisellä on oikeus kannella, tai hänen huoltajillaan. Kannella voi esimerkiksi Euroopan Unionin perusoikeuskirjan soveltamatta jättämisestä kansallisessa lainsäädännössä. Esimerkiksi 14 artiklan 3 kohdan soveltamatta jättäminen ja erityisten kieliopintovaatimusten kohdistaminen etnisen taustan perusteella suomenkielisille. Toinen on ammatillisissa vaatimuksissa molempien virallisten kielten osaaminen (15 art). Erityiset vapautukset kielten osaamisesta rikkovat hakijoiden yhdenvertaisuutta. Kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön virkaan vaaditaan molempien kielten tyydyttävä taito, jota ei voi avartaa edes positiivisen syrjinnän tapauksessa.
http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/da ... FI.01000...
Viimeinen reitti on Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin. Sinne voi yksittäinen kansalainen viedä kanteen sopimusvaltiota vastaan. Tällöin pitää tutkia mitä varaumia maalla on kyseistä sopimusta koskien. Esimerkiksi lisäpöytäkirjojen (Protocols) ratifioinnissa on kirjoa. Suomi on ratifioinut melko kattavasti kaikki.
Perusoikeuskirjan 14 artiklaa vastaa EIS:n 1. lisäpöytäkirjan 2 art.
2 artikla
Oikeus koulutukseen
Keneltäkään ei saa kieltää oikeutta koulutukseen. Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... 9/19990063
Eli pakkoruotsi on tämän artiklan kanssa pahasti ristiriidassa. Normaalin hallintovalitusmenettelyn jälkeen on 6 kuukautta aikaa nostaa kanne Suomen tasavaltaa vastaan Strasbourgissa. EIT:n mahdollinen langettava tuomio ei välttämättä johda vielä lainmuutokseen Suomessa, mutta EIT:n ratkaisun noudattamatta jättäminen on vahva peruste kannella Komissiolle, joka voi nostaa oikeudenkäynnin Euroopan Unionin tuomioistuimessa. EIS on yksi sopimus siitä nivaskasta, joka tekee Euroopan Unionin.
Nämä mahdollisuudet kannattaisi selvittää vähän tarkemmin.
Minä pelkään että me emme tässä kielikysymyksessä pärjää pelkästään omin voimin (vaikka meitä lukumääräisesti on enemmistö), vaan tarvitsemme ulkopuolista tukea. Vastustajat ovat miehittäneet kaikki tärkeät postit ja pystyvät torppaamaan kaikki järkevät esitykset. Uskoisin, että pakkoruotsista luopumiseen tähtävään kansalsaisaloitteenkin vesittämiseen on jo mietitty selkeät vastatoimenpiteet. Pelkkä aloitteen tekeminen ei johda mihinkään. Tarvitaan joitain muuta.
Re: Lea Mäkipää kirjallinen kysymys pakosta, kevät -12
Kiitos, pentti - tätä täytyy pureskella hetki.
Mikä valmius Perussuomalaisilla olisi lähteä selvittämään tällaista? Siellä on kuitenkin palkattuja avustajia, joilla lienee koulutusta ja kokemusta nimenomaan tämänkailtaisia selvityksiä varten.
Mikä valmius Perussuomalaisilla olisi lähteä selvittämään tällaista? Siellä on kuitenkin palkattuja avustajia, joilla lienee koulutusta ja kokemusta nimenomaan tämänkailtaisia selvityksiä varten.
Re: Lea Mäkipää kirjallinen kysymys pakosta, kevät -12
Olen jo kysynyt asiaa opetusministeriöstä! Saamassani vastauksessa minua varoitettiin, että " pelaatte liian kovaa peliä lastenne tulevaisuudella":Sees kirjoitti:Kiitos, pentti - tätä täytyy pureskella hetki.
Mikä valmius Perussuomalaisilla olisi lähteä selvittämään tällaista? Siellä on kuitenkin palkattuja avustajia, joilla lienee koulutusta ja kokemusta nimenomaan tämänkailtaisia selvityksiä varten.
Kysyin, minkä rangaistuksen saan, jos en päästä lastani pakkoruotsin tunnille.
Minulle vakaumukseni mukaisesta toiminnasta, siis ihmisoikeuksistani kiinnipitämisestä, määrätään sakkorangaistus.
Epävirallisesti tiettäväksi tehtiin, että lapsi voidaan ottaa huostaan!!
Eli kyllä tässä kaikki totalitäärisen yhteiskunnan ainekset ovat.
Valitettavasti puolisoni ei uskalla lähteä rettelöimään viranomaisia vastaan.. ainakaan vielä.
Mielestäni vapautusta pakkoruotsista pitää ainakin yrittää hakea tuollaa vakaumusperusteella!
Jos vapautusta ei tule, sitten voidaan asia viedä EIT:hen.
Re: Lea Mäkipää kirjallinen kysymys pakosta, kevät -12
En voi kuvitellakaan, että aidossa sivistysvaltiossa uhattaisiin rakastavaa ja lapsistaan huolehtivaa perhettä huostaanotolla yhden kouluaineen suoritukseen liittyvän ongelman vuoksi.dejavu kirjoitti: Kysyin, minkä rangaistuksen saan, jos en päästä lastani pakkoruotsin tunnille.
Minulle vakaumukseni mukaisesta toiminnasta, siis ihmisoikeuksistani kiinnipitämisestä, määrätään sakkorangaistus.
Epävirallisesti tiettäväksi tehtiin, että lapsi voidaan ottaa huostaan!!
Missä maassa oikein elämme?