Taas mielenkiintoinen blogikirjoitus:
http://fijasaarni.puheenvuoro.uusisuomi ... ksi-kiitos
"Maahanmuuttajana minulla on ollut ilo tuntea nahoissani, kuinka ikävän hauskaa, surullisen koomista, paikoittain varsin jälkeenjäänyttä kaksikielisyyskeskustelu tässä maassa voi parhaimmillaan olla. ---
Olin töissä kirjakaupassa. Tiskille tuli vanhempi rouva joka aloitti keskustelun ruotsin kielellä. Vastasin hänelle suomeksi. En missään nimessä piruuttani tahi epäkohteliaisuuttani, vaan ihan sen kummempia ajattelematta, kuin apteekin hyllystä kannettuna. En ehtinyt sanoa kolmea sanaa enempää, kun rouva jo huusi naama punaisena kaikenlaista ikävää ruotsin kielellä. Oli muka ”oikeus” siihen ja ”oikeus” tähän jne. Silkasta kohteliaisuudestani annoin hänen huutaa siinä hetken, ennen kuin ilmaisin kantani varsin selvästi suomen kielellä: ”Teillä on oikeus vaatia palvelua ruotsin kielellä, yhtä paljon, kuin minulla on oikeus tarjota Teille palvelua suomen kielellä. Jos molemmat noudatamme toistaiseksi olemassa olevaa lakia, molempien pitäisi osata molempaa kotimaista kieltä .” Siihen mitään vastaamatta rouva kääntyi ja lähti pois.
---
En haluaisi, että lapseni joutuisivat tulevaisuudessa opiskelemaan ruotsia muutoin kuin omasta tahdostaan.
---
Unelmoin päivästä jona lakataan tallomasta suomenkielisen kansanosan ihmisoikeuksien päälle ja se hirviösana, virkamiesruotsi, lakkaa hengittämästä niskoilleni."
Maahanmuuttajataustaiselta erittäin hyvä puheenvuoro!
Blogeissa jatketaan pakkoruotsin kritiikkiä
Re: Blogeissa jatketaan pakkoruotsin kritiikkiä
Blogiin, jonka kirjoittaja on siis nuori maahanmuuttajataustainen nainen, on tullut monenlaista palautetta. Yllättävän paljon sellaista ikävää "palveluala ei taida olla sinun juttusi" -tyylistä kirjoittelua, jossa kieliteeman sijaan yritetään mustamaalata nuori ja kohtelias nainen, joka vain reagoi asiakkaan kohtuuttomaan kielitaitovaatimukseen kohteliaasti ongelmaa valottamalla: eikö meidän kummankin tulisi ymmärtää toisiamme...
Minusta on tärkeää myös huomata se, että kun virallista kaksikielisyysvaatimusta ei mitenkään avata (koskee vain virkamiehiä ja koko pakkoruotsitus on siis käsittämättömän ylimitoitettu), ihmiset tekevät siitä omat johtopäätöksensä. Näin blogin kirjoittajakin oli ajatellut, että koska pakkoruotsia luetaan peruskoulusta yliopistoon, hänellä on jonkinlainen palveluvelvoite ruotsiksi vaikkei hän virkamies olekaan - tai siis ainakin, että palvelutilanteessa voidaan tasapuolisesti puhua suomea ja ruotsia.
Kun muistan, että tuttu ruotsinopettaja luuli pakkoruotsin kuuluvan perustuslakiin, ei voi kuin todeta, että meillä vallitsee täydellinen sekaannus siinä, mitä kaksikielisyys tarkoittaa, mihin pakkoruotsi liittyy ja mihin se ei liity. Vaikka siis kaksikielisyys on kaikissa korulauseissa esillä, itse asiassa kukaan ei tiedä, mitä se meillä tarkoittaa tai mitä uusimman sloganin "elävä kaksikielisyys" tulisi tarkoittaa - ja silti pääministerikin on uhannut vaikka erota sen puolesta.
Ymmärrän, että tilanne pakottaa ihmiset ottamaan kantaa mielivaltaisesti. Blogitekstin kirjoittajalle täydet pisteet hermojen hyvästä hallinnasta myös keskusteluosastossa.
Minusta on tärkeää myös huomata se, että kun virallista kaksikielisyysvaatimusta ei mitenkään avata (koskee vain virkamiehiä ja koko pakkoruotsitus on siis käsittämättömän ylimitoitettu), ihmiset tekevät siitä omat johtopäätöksensä. Näin blogin kirjoittajakin oli ajatellut, että koska pakkoruotsia luetaan peruskoulusta yliopistoon, hänellä on jonkinlainen palveluvelvoite ruotsiksi vaikkei hän virkamies olekaan - tai siis ainakin, että palvelutilanteessa voidaan tasapuolisesti puhua suomea ja ruotsia.
Kun muistan, että tuttu ruotsinopettaja luuli pakkoruotsin kuuluvan perustuslakiin, ei voi kuin todeta, että meillä vallitsee täydellinen sekaannus siinä, mitä kaksikielisyys tarkoittaa, mihin pakkoruotsi liittyy ja mihin se ei liity. Vaikka siis kaksikielisyys on kaikissa korulauseissa esillä, itse asiassa kukaan ei tiedä, mitä se meillä tarkoittaa tai mitä uusimman sloganin "elävä kaksikielisyys" tulisi tarkoittaa - ja silti pääministerikin on uhannut vaikka erota sen puolesta.
Ymmärrän, että tilanne pakottaa ihmiset ottamaan kantaa mielivaltaisesti. Blogitekstin kirjoittajalle täydet pisteet hermojen hyvästä hallinnasta myös keskusteluosastossa.
Re: Blogeissa jatketaan pakkoruotsin kritiikkiä
Olipa keskusteluosassa hyvä kommentti:
--- Minusta on selvää, että laadukkaiden julkisten palveluiden tuottamista ruotsin kielellä ei onnistu nykymallilla. Ongelma on se, että suurin osa virkamiesruotsin suorittaneista ei pysty pitämään yllä kielitaitoaan arjen työssä. Sitten kun tosipaikka tulee eteen ollaan sormi suussa ja tankeroidaan.
Tästä syystä pitäisi ennemminkin olla henkilöitä, joiden toimenkuvaan kuuluu ruotsinkielisten avustaminen. Ruotsinkielistä henkilökuntaa kyllä riittää päiväkoteihin ja kouluihin, mutta ei voi olettaa, että sitä olisi kaikilla hallinnon aloilla. Tällaisen erikoistuneen henkilön työtehtävä on haastava: pelkkä hallinnon ja kielen asiantuntemus ei riitä. Lisäksi täytyy kyetä ottamaan huomioon keskustelukumppanin tausta: kaikki eivät välttämättä osaa edes hallintokielen käsitteistöä omalla äidinkielellään. Monesti täytyy mennä pitkän kaavan mukaan jotta asia tulee selväksi.
Ruotsinkielisenemmistöisen paikkakunnan kasvattina totean, että asiasta täytyy huolehtia myös toisin päin. Sekään ei ole itsestään selvää, että suomenkielinen saa kunnollista palvelua kunnissa, joissa on tanakka ruotsinkielinen enemmistö.
Kysymys on monisäkeinen ja keskustelussa on puolin ja toisin omituisia sävyjä. Vierastan mm. "irti herrakansan kielestä historiallisine rasitteineen"-argumentaatiota, koska se on yksinkertaisesti höpöä ja asenteellista.
Toivoisin, että tästä asiasta pystyttäisiin puhumaan tiukan asiallisesti ja myöskin tieteelliseen evidenssiin tukeutuen. Minua häiritsee keskustelussa se, että perinteisen RKP:läisen retoriikan äidinmaidossa saaneet kokevat koko asian esiin nostamisen loukkaavana. Näinhän asia ei voi olla.
Aika, asenteet ja ihmisten tarpeet ovat muuttuneet siinä määrin, että ihmiset ymmärtävät, että venäjän tai kiinan kieli olisi heille hyödyllisempi kuin ruotsi. Pakkoruotsin puolustaminen vanhoilla argumenteilla ei enää oikein onnistu. Siksi keskustelua pitäisi käydä huomattavasti isommalla auralla kyntäen kuin tähän mennessä.
Tällä erää Wallinin aloittama ja Haglundin jatkama "RKP - License to lie" -politiikka ei enää käy. Saahan sitä yrittää, mutta en oikein tiedä miten moisen vastapuolen kanssa keskustelisi. Mistä tiedän missä kohtaa he käyttävät käsitteitä kanssani samalla tavalla vai missä kohtaa he pyrkivät käyttämään niitä yleisestä merkityksestä poikkeavalla tavalla saavuttaakseen jonkun kuvitellun edun diskurssissa? Vaikka haluaisin ymmärtää tuota toimintaa, se tuntuu olevan hyvin vaikeaa minulle. Poliittisesti pragmaattisempaa on pitää RKP:tä kategorisesti epäluotettavana tai syyntakeettomana kunnes meininki muuttuu.
--- Minusta on selvää, että laadukkaiden julkisten palveluiden tuottamista ruotsin kielellä ei onnistu nykymallilla. Ongelma on se, että suurin osa virkamiesruotsin suorittaneista ei pysty pitämään yllä kielitaitoaan arjen työssä. Sitten kun tosipaikka tulee eteen ollaan sormi suussa ja tankeroidaan.
Tästä syystä pitäisi ennemminkin olla henkilöitä, joiden toimenkuvaan kuuluu ruotsinkielisten avustaminen. Ruotsinkielistä henkilökuntaa kyllä riittää päiväkoteihin ja kouluihin, mutta ei voi olettaa, että sitä olisi kaikilla hallinnon aloilla. Tällaisen erikoistuneen henkilön työtehtävä on haastava: pelkkä hallinnon ja kielen asiantuntemus ei riitä. Lisäksi täytyy kyetä ottamaan huomioon keskustelukumppanin tausta: kaikki eivät välttämättä osaa edes hallintokielen käsitteistöä omalla äidinkielellään. Monesti täytyy mennä pitkän kaavan mukaan jotta asia tulee selväksi.
Ruotsinkielisenemmistöisen paikkakunnan kasvattina totean, että asiasta täytyy huolehtia myös toisin päin. Sekään ei ole itsestään selvää, että suomenkielinen saa kunnollista palvelua kunnissa, joissa on tanakka ruotsinkielinen enemmistö.
Kysymys on monisäkeinen ja keskustelussa on puolin ja toisin omituisia sävyjä. Vierastan mm. "irti herrakansan kielestä historiallisine rasitteineen"-argumentaatiota, koska se on yksinkertaisesti höpöä ja asenteellista.
Toivoisin, että tästä asiasta pystyttäisiin puhumaan tiukan asiallisesti ja myöskin tieteelliseen evidenssiin tukeutuen. Minua häiritsee keskustelussa se, että perinteisen RKP:läisen retoriikan äidinmaidossa saaneet kokevat koko asian esiin nostamisen loukkaavana. Näinhän asia ei voi olla.
Aika, asenteet ja ihmisten tarpeet ovat muuttuneet siinä määrin, että ihmiset ymmärtävät, että venäjän tai kiinan kieli olisi heille hyödyllisempi kuin ruotsi. Pakkoruotsin puolustaminen vanhoilla argumenteilla ei enää oikein onnistu. Siksi keskustelua pitäisi käydä huomattavasti isommalla auralla kyntäen kuin tähän mennessä.
Tällä erää Wallinin aloittama ja Haglundin jatkama "RKP - License to lie" -politiikka ei enää käy. Saahan sitä yrittää, mutta en oikein tiedä miten moisen vastapuolen kanssa keskustelisi. Mistä tiedän missä kohtaa he käyttävät käsitteitä kanssani samalla tavalla vai missä kohtaa he pyrkivät käyttämään niitä yleisestä merkityksestä poikkeavalla tavalla saavuttaakseen jonkun kuvitellun edun diskurssissa? Vaikka haluaisin ymmärtää tuota toimintaa, se tuntuu olevan hyvin vaikeaa minulle. Poliittisesti pragmaattisempaa on pitää RKP:tä kategorisesti epäluotettavana tai syyntakeettomana kunnes meininki muuttuu.
Re: Blogeissa jatketaan pakkoruotsin kritiikkiä
Poimin toisenkin kommentin, jossa näin hyödytön ja epäreilu pakko nähdään jopa ihmisoikeuskysymyksenä:
Pienten vähemmistökielten puhujien on kaikkialla maailmassa mukauduttava ja opeteltava maan pääkieli. Se on fakta, johon myös suomenkielisten on sopeuduttava, esim Ruotsissa ja jopa Ahvenanmaalla.
Siksi on loukkaavaa, että pienen kielen, suomen, ja sen puhujien on luovutettava omia resurssejaan naapurimaan isomman kielen hyväksi, vaikka tuo naapurimaa itse suojelee omaa kieltää voimakkaasti ja on syrjinyt suomea satoja vuosia. Teeskennelty kaksikielisyys köyhdyttää Suomea ja suomalaista kulttuuria ja taloutta. Siihen meillä ei ole varaa pienenä kansakuntana ja jopa uhanalaisena pienenä kieli- ja kulttuuriryhmänä.
Suomenruotsalaisilla on mitä parhaimmat edellytykset kielensä säilyttämiseen, koska heillä on omakieliset koulut, päiväkodeista yliopistoihin, ja heillä on omakielistä mediaa tarjolla enemmän kuin maan pääväestöllä.
Pakkoruotsin vaatimus suomenkielisille ja muita kieliä puhuville suomalaisille on täysin kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista ja jopa ihmisoikeusloukkaus
Pienten vähemmistökielten puhujien on kaikkialla maailmassa mukauduttava ja opeteltava maan pääkieli. Se on fakta, johon myös suomenkielisten on sopeuduttava, esim Ruotsissa ja jopa Ahvenanmaalla.
Siksi on loukkaavaa, että pienen kielen, suomen, ja sen puhujien on luovutettava omia resurssejaan naapurimaan isomman kielen hyväksi, vaikka tuo naapurimaa itse suojelee omaa kieltää voimakkaasti ja on syrjinyt suomea satoja vuosia. Teeskennelty kaksikielisyys köyhdyttää Suomea ja suomalaista kulttuuria ja taloutta. Siihen meillä ei ole varaa pienenä kansakuntana ja jopa uhanalaisena pienenä kieli- ja kulttuuriryhmänä.
Suomenruotsalaisilla on mitä parhaimmat edellytykset kielensä säilyttämiseen, koska heillä on omakieliset koulut, päiväkodeista yliopistoihin, ja heillä on omakielistä mediaa tarjolla enemmän kuin maan pääväestöllä.
Pakkoruotsin vaatimus suomenkielisille ja muita kieliä puhuville suomalaisille on täysin kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista ja jopa ihmisoikeusloukkaus
Re: Blogeissa jatketaan pakkoruotsin kritiikkiä
Ja vielä maan monikielistymisen sekä kaupan erilaiset tarpeet huomioiva kommentti:
Muiden kielivähemmistöjen osuudet kasvavat ja ruotsinkielisten osuus vähenee. Englanti on jo nyt käytännössä "toinen kotimainen", koska ilman sitä lapiotöitä paremmissa hommissa on jo vaikeuksia.
Kieliorjuutta perustellaa usein mahdollisuudella saada enemmän vientiä Ruotsiin. Jos tämä on totta, niin eikö sama tapahtuisi Venäjälle tapahtuvassa viennissä jos venäjän opiskelua lisättäisiin?
Taloudellinen välttämättömyys ja väestörakenteen muutos pakkottavat Suomen järkeistämään kieliopiskelua ja palvelujen järjestämistä eri kieliryhmille.
Muiden kielivähemmistöjen osuudet kasvavat ja ruotsinkielisten osuus vähenee. Englanti on jo nyt käytännössä "toinen kotimainen", koska ilman sitä lapiotöitä paremmissa hommissa on jo vaikeuksia.
Kieliorjuutta perustellaa usein mahdollisuudella saada enemmän vientiä Ruotsiin. Jos tämä on totta, niin eikö sama tapahtuisi Venäjälle tapahtuvassa viennissä jos venäjän opiskelua lisättäisiin?
Taloudellinen välttämättömyys ja väestörakenteen muutos pakkottavat Suomen järkeistämään kieliopiskelua ja palvelujen järjestämistä eri kieliryhmille.
Re: Blogeissa jatketaan pakkoruotsin kritiikkiä
Vielä blogin kommenteista yksi, kaksikielisyydelle jopa myönteinen mutta sen nykyiselle toteutustavalle erittäin kriittinen ja arkojakin taustakuvioita avoimesti pohtiva kirjoitus:
Pakkoruotsijärjestelmää on vaikea - muttei mahdoton - muuttaa, koska se nivoutuu niin voimakkaasti poliittisen kulttuurimme likaiseen perintöön, eli viime vuosina jo hieman avattuun hyväveli-järjestelmään. Pienen maan poliittinen ja taloudellinen eliitti on monenlaisin aktiivisin verkostoin sidottu erittäin varakkaiden ruotsinkielisten pääomapiirien, käytännössä usein säätiöiden vaikutuvaltaan.
Lyhyesti kuvio menee niin, että suomenkieliset valtapuolueet hyötyvät hyvistä suhteista rahakkaaseen RKP:hen, joka lisäksi on helppo hallituskumppani kunhan saa päättää kielipolitiikasta. RKP:n valta on pitkälti sidottu vallitsevaan politiikaan, joten sen kannattaa pelotella äänestäjäkuntaansa niistä "kauheista seurauksista", joita kielipolitiikkan muuttaminen aiheuttaisi. RKP:n taustalla olevat säätiöt rahoittavat myös suomenkielisten puolueiden toimintaa ja ehdokkaita, kunhan ne ovat "kaksikielisyydelle" eli pakkoruotsille suopeita.
RKP:n äänestäjäkunnalle nykyinen kielipolitiikka tarjoaa muuta kansaa paremman koulutuksen, voimakkaasti parempipalkkaisille aloille painottuvat koulutuskiintiöt ja sitä kautta paremman elintason ja hyvinvoinnin. Pakkoruotsista luopuminen uhkaa heidän silmissän tätä etuoikeutettua asemaa.
On makuasia, mitä tässä poliittisen vallan, korruption ja etuoikeuksien verkostossa pitää syynä ja mitä seurauksena. Tutkiville journalisteille siinä olisi työmaata pengottavaksi.
Yhden ihmisen mielipiteellä ei niin ole väliä, mutta haluan kuitenkin lopuksi todeta että itse pidän hyvänä että meillä on ruotsinkielinen vähemmistö rikastuttamassa kulttuuriamme. Suomea voisi minun puolestani jatkossakin kutsua kaksikieliseksi, mutta tapaa jolla kaksikielisyytä toteutetaan tulee muuttaa. Eihän näin äärimmäistä versiota ole missään maailmassa.
Pakkoruotsijärjestelmää on vaikea - muttei mahdoton - muuttaa, koska se nivoutuu niin voimakkaasti poliittisen kulttuurimme likaiseen perintöön, eli viime vuosina jo hieman avattuun hyväveli-järjestelmään. Pienen maan poliittinen ja taloudellinen eliitti on monenlaisin aktiivisin verkostoin sidottu erittäin varakkaiden ruotsinkielisten pääomapiirien, käytännössä usein säätiöiden vaikutuvaltaan.
Lyhyesti kuvio menee niin, että suomenkieliset valtapuolueet hyötyvät hyvistä suhteista rahakkaaseen RKP:hen, joka lisäksi on helppo hallituskumppani kunhan saa päättää kielipolitiikasta. RKP:n valta on pitkälti sidottu vallitsevaan politiikaan, joten sen kannattaa pelotella äänestäjäkuntaansa niistä "kauheista seurauksista", joita kielipolitiikkan muuttaminen aiheuttaisi. RKP:n taustalla olevat säätiöt rahoittavat myös suomenkielisten puolueiden toimintaa ja ehdokkaita, kunhan ne ovat "kaksikielisyydelle" eli pakkoruotsille suopeita.
RKP:n äänestäjäkunnalle nykyinen kielipolitiikka tarjoaa muuta kansaa paremman koulutuksen, voimakkaasti parempipalkkaisille aloille painottuvat koulutuskiintiöt ja sitä kautta paremman elintason ja hyvinvoinnin. Pakkoruotsista luopuminen uhkaa heidän silmissän tätä etuoikeutettua asemaa.
On makuasia, mitä tässä poliittisen vallan, korruption ja etuoikeuksien verkostossa pitää syynä ja mitä seurauksena. Tutkiville journalisteille siinä olisi työmaata pengottavaksi.
Yhden ihmisen mielipiteellä ei niin ole väliä, mutta haluan kuitenkin lopuksi todeta että itse pidän hyvänä että meillä on ruotsinkielinen vähemmistö rikastuttamassa kulttuuriamme. Suomea voisi minun puolestani jatkossakin kutsua kaksikieliseksi, mutta tapaa jolla kaksikielisyytä toteutetaan tulee muuttaa. Eihän näin äärimmäistä versiota ole missään maailmassa.