Uusi tuntijako kesän hiljaisina hetkinä?

[Sees]

Hyvä mielipide Etelä-Saimaassa:

Pakkoruotsi ei hyödytä Etelä-Karjalaa
2.7.2012 4:00
http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana- ... 3681870/68

Tuntijakouudistuksen seurauksena Etelä-Karjalan tai muunkaan Suomen elävä ruotsinkielisyys ei muutu suuntaan eikä toiseen.

RKP:lle on tärkeää ujuttaa pakkoruotsi ala-asteelle, sillä se tarkoittaa lisää koulutettuja ruotsinopettajia, lisää perusteluja ruotsinkielisille rakenteille koululaitoksessa ja ennen kaikkea: viimeinen saarekekin maamme koululaitoksessa liitetään nyt ”elävästi” pakkoruotsijärjestelmään. Näin voidaan taas valtiojohtoisesti sanoa, että ”ruotsi on yleissivistystä”, vaikkei sille käytännön tarvetta olekaan.

Pakkoruotsi tuli peruskouluihin 60-luvun lopussa poliittisen lehmänkaupan tuloksena. 70-luvulla opetusministeri Christian Gestrin (r.) toi sen yliopistotutkintoihin. 2003 alkaen uusi kielilaki velvoitti jo itärajan vartijatkin osaamaan ruotsia. Ja nyt se on ala-asteella: sitä mukaa kun ruotsin merkitys vähenee, sen osaamisvaatimuksia laajennetaan.

Suomalaiset opiskelevat selvästi vähemmän suuria maailmankieliä kuin muut pohjoismaalaiset. Syy on poliittinen pakkoruotsi.

Etelä-Karjalassa käytetään vuosikymmenessä noin miljoona työtuntia pakkoruotsin opettamiseen ja opetteluun. Miten kotiseutumme tästä hyötyy? Entä jos tuo sama aika jaettaisiin vaikka saksan, ruotsin ja venäjän kesken? Turha kysymys, sillä tuntijakouudistusta ei tehty koko kansaa varten.

Etelä-Karjalan kansanedustajat ovat taas kiltisti hiljaa, kuten ministerinpallista haaveilevan rivipoliitikon tuleekin.

Hannu Koho

yrittäjä, Imatra

[Hannu Koho]

Kansanedustaja Jukka Gustafsson(sd) kirjoitti 10.1.2011 bloginsa kommenteissa:
”ns. pakkoruotsista voidaan luopua. Esim. Itä-Suomessa venäjän kieli voisi olla kokeilun kohteena.”
Sama mies (HS. 28.6.2012) opetusministerinä, saatuaan uudessa tuntijakouudistuksessa pakkoruotsin alkamaan jo ala-asteelta: ”
”Se (pakkoruotsi ala-asteella)vahvistaa elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa.” Gustafsson olisi voinut vielä jatkaa neuvostotyylistä liturgiaansa vaikkapa sanoin:
”jatkamme silmät, korvat ummessa Suurten Johtajiemme viitoittamalla tiellä niin kauan yksikin ruotsinkielinen maasta löytyy”. Venäjän kielen kokeilut Itä-Suomessa ministeriö on tyrmännyt jo moneen kertaan.
Harmaan säätiörahan ja hyväveliverkostojen ohjailema kielipolitiikkamme tekee vaalikaudesta toiseen ministereistä pellejä, jotka tuuliviirinä kääntyvät kumartamaan RKP:tä ja pyllistämään kansalle.
Useiden tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista haluaa ruotsin valinnaiseksi, samaa mieltä on mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto. Kuitenkin hallituksesta toiseen ministerit viestivät ylimielisyydellään, miten tärkeää ruotsinkielisten (säätiöiden?) tuki heille on.

Yllä se alkuosa kirjoituksestani, jonka Etelä-Saimaa jätti pois.
Ehkä oli liian pitkä - ehkä oli liian rumasti sanottu poliitikoistamme??