Outo kirjoitus Hesarissa:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Opet ... 5268234026
Äidinkielet opettajat törmäävät peruskoulujen ja toisen asteen koulutuksen oppitunneilla vihapuheeseen melko usein. Oppilaat saattavat arvostella teksteissään ankaraan sävyyn esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä, sanoo äidinkielen opettajien liiton puheenjohtaja, lehtori Minna Harmanen. "Oppilailla on joistakin asioista tiukkoja mielipiteitä, joita ei perustella. Perinteisiä aiheita ovat esimerkiksi negatiivinen suhtautuminen ruotsin opiskeluun, maahanmuuttajiin ja erilaisiin ihmisiin."
Kun tiedämme, miten runsaasti löytyy perusteita kritisoida pakollista ruotsin opiskelua, ei voi kuin ihmetellä tällaisia lausuntoja - ja vielä kytkettynä vihapuheeseen. Näin outoja, mustamaalaavia kommentteja antavat hyvinkoulutetut ihmiset, jotka uskovat tietävänsä, millaisia asioita sivistynyt ihminen ei saa asettaa kyseenalaiseksi. Ja tietysti kyvyttömyys sulattaa erilaisia ihmisiä kytketään nurinkurisesti kielivapauteen. Eikö millään päästä asialliseen ilmapiiriin?
Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Hallinnon otakantaa.fi -sivustolla kiysytään
Miten ruotsin kielen opiskelua voitaisiin kehittää?
Kielitaito avaa ovia. Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä etsii uusia innovatiivisia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta ja oppimista voitaisiin parantaa kaikilla koulutusasteilla. Vaikka on kouluja, joissa kiinnostus ruotsin opiskeluun on suuri, näyttää motivaatio ruotsin kielen oppimiseen kokonaisuudessaan vähentyneen. Suomenkieliset oppilaat esimerkiksi kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.
Kehittämistyöryhmä toivoo vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten ruotsin kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää? Mitä mahdollisuuksia kielen kotimaisuus voisi tuoda sen opettamiselle ja oppimiselle verrattuna vieraisiin kieliin?
2. Osaan julkishallinnon viroista sisältyy lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen osalta, jotta palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä pystytään käytännössä varmistamaan. Kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla? Entä mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta?
Ilmeisesti vastauksia sensuroidaan ankarasti. mutta kannattanee silti jättää kommenttinsa. Voimme ainakin näyttää, ettei kyse ole "vihapuheesta" vaan äärimmäisen asiallisesta ja asiantuntevasta argumentaatiosta.
Miten ruotsin kielen opiskelua voitaisiin kehittää?
Kielitaito avaa ovia. Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä etsii uusia innovatiivisia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta ja oppimista voitaisiin parantaa kaikilla koulutusasteilla. Vaikka on kouluja, joissa kiinnostus ruotsin opiskeluun on suuri, näyttää motivaatio ruotsin kielen oppimiseen kokonaisuudessaan vähentyneen. Suomenkieliset oppilaat esimerkiksi kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.
Kehittämistyöryhmä toivoo vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten ruotsin kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää? Mitä mahdollisuuksia kielen kotimaisuus voisi tuoda sen opettamiselle ja oppimiselle verrattuna vieraisiin kieliin?
2. Osaan julkishallinnon viroista sisältyy lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen osalta, jotta palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä pystytään käytännössä varmistamaan. Kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla? Entä mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta?
Ilmeisesti vastauksia sensuroidaan ankarasti. mutta kannattanee silti jättää kommenttinsa. Voimme ainakin näyttää, ettei kyse ole "vihapuheesta" vaan äärimmäisen asiallisesta ja asiantuntevasta argumentaatiosta.
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Otakantaa.fi-sivustolta pakon puolustus:
Pahoittelen, että kopioin tänne pakon kannattajien kommentteja, mutta koen ne hyödyllisiksi. On tärkeä tietää, miten tämän ajan liturgia syntyy, miltä se kuulostaa ja miettiä, mihin se pohjaa ja miten siihen vastata.
Tämä on tasa-arvo- ja kansallinen identiteettikysymys
Kirjoittanut Tuntematon
Se, että suomenkieliset kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa ruotsin entistä harvemmin, johtuu pelkästään siitä, että se ei enää ole pakollista vaan sen voi korvata esimerkiksi hyvinkin suppealla yhden aineen realikokeella.
Vieraiden kielten opetus on kaikissa Pohjoismaissa kansainvälisesti erittäin korkeatasoista ja tulokset ovat erinomaisia. Suomen kieli on kuitenkin niin poikkeava rakenteeltaan, että sitä äidinkielenään puhuville on muiden kielten oppiminen työläämpää kuin esim. ruotsinkielisille. Kielenä ruotsi on rakenteeltaan yksinkertainen ja antaa hyvän pohjan muiden vieraiden kielten oppimiselle. Siksi se tulisi palauttaa ensimmäiseksi opiskeltavaksi vieraaksi kieleksi eli aikaistaa sen opiskelun aloittamista.
Vielä 1970-luvulla opiskeltiin ruotsia ennen lukiota 5 vuotta, nyt yleensä vain 3 vuotta. Englanti oli yleisin ensimmäinen vieras kieli ja sitä opiskeltiin ennen lukiota 4 vuotta, nyt 7 vuotta. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet niin, että nuoret kuulevat ja käyttävät englantia päivittäin ja oppisivat sen lyhyemmässäkin opetusajassa. Suomalaisten nuorten englannin kielen taito on kansainvälisesti huippuluokkaa. Ruotsin kielen ja ruotsinkielisillä suomen opiskelun voisi mielestäni aloittaa nykyistä aikaisemmin ja vastaavasti vähentää englannin kielen opetusta.
Olisi myös erittäin järkevää yhdistää kouluja kaksikielisiksi niin, että suomen- ja ruotsinkielisten yhteistyö lisääntyisi ja tulisi luontevaksi jo lapsena niillä paikkakunnilla, joilla tämä on mahdollista.
Ruotsin kielen pakollisuus on tasa-arvokysymys erityisesti suomenkielisille. Kuinka moni meistä tiesi ala-asteella, tulemmeko asumaan yksi- vai kaksikielisessä kunnassa aikuisena? Kuka tiesi, tuleeko hänestä valtion tai kunnan virkamies? Kuka tiesi, tulisiko työskentelemään pohjoismaisessa yrityksessä? Kuinka monen vanhemmat olisivat riistäneet meiltä nämä mahdollisuudet, jos olisivat voineet?
Epäilen, että lasten vanhemmilla ei ole riittävää tietoa siitä, kuinka suuressa osassa julkishallinnon virkoja vaaditaan toisen kotimaisen kielen taito. Tästä pitäisi tiedottaa paremmin, kuten myös siitä, missä tehtävissä palvelualoilla ja yrityksissä edellytetään tätä taitoa ainakin osalta henkilöstöä.
Kielitaitovaatimusten osalta kiintiöiden asettamista pidän huonona ratkaisuna, koska se asettaa jo lähtökohdiltaan työnhakijat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, ovatko vanhemmat aikanaan ymmärtäneet ohjata nuoren valitsemaan toisen kotimaisen kielen opinnot.
Suomen mieltäminen yhdeksi pohjoismaaksi ja osaksi Skandinaviaa on osa identiteettiämme, joka pohjautuu historiaan. Toimintatapamme ja kulttuurimme ovat pohjoismaisia enemmän kuin baltialaisia tai venäläisiä ja haluamme vaalia pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ruotsinkielinen vähemmistömme ja pohjoismaisen kielen hallinta yhdistävät meidät pohjoismaihin.
Pelkään pahoin, että jos ruotsin kielestä tulisi valinnainen, sen kohtalo olisi sama kuin saksan ja ranskan kielten, joiden osaajia ei enää juurikaan löydy nuorista ikäluokista.
Kirjoitus sisältää outoja ajatushyppyjä:
Ruotsia englannin sijaan, koska suomalaiset ovat niin huonoja kielissä mutta osaavat liian hyvin englantia!?
Suomalainen on pohjoismaalainen vain, koska meillä on ruotsinkielinen vähemmistö ja pakollinen ruotsi - onpa outo kansallinen identiteetti.
Jos saisimme ruotsin sijaan valita esim. saksan tai ranskan, emme saa lisää saksan ja ranskan osaajia vaan ainoastaan vähemmän ruotsin osaajia!?
Vapaa kielivalinta on "riistämistä"!?
Pahoittelen, että kopioin tänne pakon kannattajien kommentteja, mutta koen ne hyödyllisiksi. On tärkeä tietää, miten tämän ajan liturgia syntyy, miltä se kuulostaa ja miettiä, mihin se pohjaa ja miten siihen vastata.
Tämä on tasa-arvo- ja kansallinen identiteettikysymys
Kirjoittanut Tuntematon
Se, että suomenkieliset kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa ruotsin entistä harvemmin, johtuu pelkästään siitä, että se ei enää ole pakollista vaan sen voi korvata esimerkiksi hyvinkin suppealla yhden aineen realikokeella.
Vieraiden kielten opetus on kaikissa Pohjoismaissa kansainvälisesti erittäin korkeatasoista ja tulokset ovat erinomaisia. Suomen kieli on kuitenkin niin poikkeava rakenteeltaan, että sitä äidinkielenään puhuville on muiden kielten oppiminen työläämpää kuin esim. ruotsinkielisille. Kielenä ruotsi on rakenteeltaan yksinkertainen ja antaa hyvän pohjan muiden vieraiden kielten oppimiselle. Siksi se tulisi palauttaa ensimmäiseksi opiskeltavaksi vieraaksi kieleksi eli aikaistaa sen opiskelun aloittamista.
Vielä 1970-luvulla opiskeltiin ruotsia ennen lukiota 5 vuotta, nyt yleensä vain 3 vuotta. Englanti oli yleisin ensimmäinen vieras kieli ja sitä opiskeltiin ennen lukiota 4 vuotta, nyt 7 vuotta. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet niin, että nuoret kuulevat ja käyttävät englantia päivittäin ja oppisivat sen lyhyemmässäkin opetusajassa. Suomalaisten nuorten englannin kielen taito on kansainvälisesti huippuluokkaa. Ruotsin kielen ja ruotsinkielisillä suomen opiskelun voisi mielestäni aloittaa nykyistä aikaisemmin ja vastaavasti vähentää englannin kielen opetusta.
Olisi myös erittäin järkevää yhdistää kouluja kaksikielisiksi niin, että suomen- ja ruotsinkielisten yhteistyö lisääntyisi ja tulisi luontevaksi jo lapsena niillä paikkakunnilla, joilla tämä on mahdollista.
Ruotsin kielen pakollisuus on tasa-arvokysymys erityisesti suomenkielisille. Kuinka moni meistä tiesi ala-asteella, tulemmeko asumaan yksi- vai kaksikielisessä kunnassa aikuisena? Kuka tiesi, tuleeko hänestä valtion tai kunnan virkamies? Kuka tiesi, tulisiko työskentelemään pohjoismaisessa yrityksessä? Kuinka monen vanhemmat olisivat riistäneet meiltä nämä mahdollisuudet, jos olisivat voineet?
Epäilen, että lasten vanhemmilla ei ole riittävää tietoa siitä, kuinka suuressa osassa julkishallinnon virkoja vaaditaan toisen kotimaisen kielen taito. Tästä pitäisi tiedottaa paremmin, kuten myös siitä, missä tehtävissä palvelualoilla ja yrityksissä edellytetään tätä taitoa ainakin osalta henkilöstöä.
Kielitaitovaatimusten osalta kiintiöiden asettamista pidän huonona ratkaisuna, koska se asettaa jo lähtökohdiltaan työnhakijat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, ovatko vanhemmat aikanaan ymmärtäneet ohjata nuoren valitsemaan toisen kotimaisen kielen opinnot.
Suomen mieltäminen yhdeksi pohjoismaaksi ja osaksi Skandinaviaa on osa identiteettiämme, joka pohjautuu historiaan. Toimintatapamme ja kulttuurimme ovat pohjoismaisia enemmän kuin baltialaisia tai venäläisiä ja haluamme vaalia pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ruotsinkielinen vähemmistömme ja pohjoismaisen kielen hallinta yhdistävät meidät pohjoismaihin.
Pelkään pahoin, että jos ruotsin kielestä tulisi valinnainen, sen kohtalo olisi sama kuin saksan ja ranskan kielten, joiden osaajia ei enää juurikaan löydy nuorista ikäluokista.
Kirjoitus sisältää outoja ajatushyppyjä:
Ruotsia englannin sijaan, koska suomalaiset ovat niin huonoja kielissä mutta osaavat liian hyvin englantia!?
Suomalainen on pohjoismaalainen vain, koska meillä on ruotsinkielinen vähemmistö ja pakollinen ruotsi - onpa outo kansallinen identiteetti.
Jos saisimme ruotsin sijaan valita esim. saksan tai ranskan, emme saa lisää saksan ja ranskan osaajia vaan ainoastaan vähemmän ruotsin osaajia!?
Vapaa kielivalinta on "riistämistä"!?
Viimeksi muokannut Sees, 08.08.2011 11:15. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Toinen kirjoitus Otakantaa.fi-sivustolta
Motivation är nyckeln till allt lärande
Kirjoittanut Tuntematon
För att få barn och ungdomar att lära sig svenska MÅSTE vi få dem motiverade till det. Jag delar upp motivationen i två delar
1. Den ärvda inställningen (familjens och kulturens inställning t.ex. man har ingen användning för skolsvenksan
2. Inställningen man skapar själv genom inlärningspsykologiska erfarenheter (t.ex. får jag det jag vill ha om jag lär mig svenska)
Nr 1. Den ärvda inställningen
För att kunna påverka nr. 1 Den ärvda inställningen krävs ett ytterst långsiktigt projekt med ett tidsspann på en generation. Här gäller det att focusera på dem som uppfostrar sina barn och sin omgivning till en viss inställning. Om skolsvenskan blir jätte bra år 2012 kommer skolbarnen fr.o.m. då bära med sig en positivare inställning till skolsvenskan vilken kommer att gå i arv till deras barn, vilket först kan mätas ca år 2041 (29 år är medelåldern för förstföderskor). Alltså då vi nu förbättrar skolsvenskan får inga förhastade slutsatser dras av dess verkan innan en generationstid gått. Kolla även att lärarna har rätt inställning och att de får vägledning i att förmedla rätt inställning. Kolla också att historieböckerna inte ger en felaktig bild av Sveriges förhållande till Finland.
Nr. 2 Inställningen man skapar själv
--- I Finland finns det många olika slags kändisar. Politiker, iddrottare, tv-kändisar, musikartister, konstnärer m.fl. Dessa personer kan användas som missionärer för skolsvenskan.
---
Belöna de elever som bidrar till att skapa och förbättra inställningen till skolsvenskan med t.ex. att få medverka i ett TV-program eller att få träffa en kändis eller åka nånstans där man får tala svenska och det är kul.
---
Ju tidigare man börjar med svenskan i skolan dessto lättare blir det för barnen att lära sig rättare uttal. Den som kan uttala svenska har lätt att uttala otaliga andra språk t.ex. tyska, engelska, franska, danska, norska...
---
Att kunna ett språk är en gåva inte en last. Nordiska gemenskapen kommer att öka i betydelse de kommande seklen och om inte de finskspråkiga lär sig svenska gör de sig själva en björntjänst genom att överlåta alla tvåspråkiga tjänster till finlandssvenskarna.
Pahoittelen, etten ehdi kääntämään.
Tuo sukupolven mittainen motivaatioprojekti kuulostaa aika hurjalta. Siis kun edellisten neljänkymmenen vuoden projekti ei ole onnistunut motivoimaan, nyt ei tarvita kielivapautta vaan uusi metodi ruotsinopiskeluun ja - asiaa pohditaan seuraavan kerran 2041!
On surullista taas lukea ajatuksia, että suomenkielinen oppisi vihdoin lausumaan muita kieliä, kunhan ensin oppisi ruotsia. Tosin suomenkieliset eivät ole koskaan lausuneet muita kieliä niin huonosti kuin silloin, kun ruotsi oli vielä vahvemmassa asemassa. Toisaalta jokaisen kieliryhmän jäsenellä on oikeus olla ylpeä omasta aksentistaan - suomalaisen aksentin ylenmääräinen kauhistelu on mielestäni ikävä tapa.
Motivation är nyckeln till allt lärande
Kirjoittanut Tuntematon
För att få barn och ungdomar att lära sig svenska MÅSTE vi få dem motiverade till det. Jag delar upp motivationen i två delar
1. Den ärvda inställningen (familjens och kulturens inställning t.ex. man har ingen användning för skolsvenksan
2. Inställningen man skapar själv genom inlärningspsykologiska erfarenheter (t.ex. får jag det jag vill ha om jag lär mig svenska)
Nr 1. Den ärvda inställningen
För att kunna påverka nr. 1 Den ärvda inställningen krävs ett ytterst långsiktigt projekt med ett tidsspann på en generation. Här gäller det att focusera på dem som uppfostrar sina barn och sin omgivning till en viss inställning. Om skolsvenskan blir jätte bra år 2012 kommer skolbarnen fr.o.m. då bära med sig en positivare inställning till skolsvenskan vilken kommer att gå i arv till deras barn, vilket först kan mätas ca år 2041 (29 år är medelåldern för förstföderskor). Alltså då vi nu förbättrar skolsvenskan får inga förhastade slutsatser dras av dess verkan innan en generationstid gått. Kolla även att lärarna har rätt inställning och att de får vägledning i att förmedla rätt inställning. Kolla också att historieböckerna inte ger en felaktig bild av Sveriges förhållande till Finland.
Nr. 2 Inställningen man skapar själv
--- I Finland finns det många olika slags kändisar. Politiker, iddrottare, tv-kändisar, musikartister, konstnärer m.fl. Dessa personer kan användas som missionärer för skolsvenskan.
---
Belöna de elever som bidrar till att skapa och förbättra inställningen till skolsvenskan med t.ex. att få medverka i ett TV-program eller att få träffa en kändis eller åka nånstans där man får tala svenska och det är kul.
---
Ju tidigare man börjar med svenskan i skolan dessto lättare blir det för barnen att lära sig rättare uttal. Den som kan uttala svenska har lätt att uttala otaliga andra språk t.ex. tyska, engelska, franska, danska, norska...
---
Att kunna ett språk är en gåva inte en last. Nordiska gemenskapen kommer att öka i betydelse de kommande seklen och om inte de finskspråkiga lär sig svenska gör de sig själva en björntjänst genom att överlåta alla tvåspråkiga tjänster till finlandssvenskarna.
Pahoittelen, etten ehdi kääntämään.
Tuo sukupolven mittainen motivaatioprojekti kuulostaa aika hurjalta. Siis kun edellisten neljänkymmenen vuoden projekti ei ole onnistunut motivoimaan, nyt ei tarvita kielivapautta vaan uusi metodi ruotsinopiskeluun ja - asiaa pohditaan seuraavan kerran 2041!
On surullista taas lukea ajatuksia, että suomenkielinen oppisi vihdoin lausumaan muita kieliä, kunhan ensin oppisi ruotsia. Tosin suomenkieliset eivät ole koskaan lausuneet muita kieliä niin huonosti kuin silloin, kun ruotsi oli vielä vahvemmassa asemassa. Toisaalta jokaisen kieliryhmän jäsenellä on oikeus olla ylpeä omasta aksentistaan - suomalaisen aksentin ylenmääräinen kauhistelu on mielestäni ikävä tapa.
Viimeksi muokannut Sees, 08.08.2011 15:26. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Vielä pätkä eräästä tekstistä Otakantaa.fi-sivustolta:
Luulen, että kun suomenkielinen vuosien kielenopiskelun "palkkiona" pystyy käyttämään ruotsia, asenne ruotsin kieleen muuttuu myönteisemmäksi. Onhan aina mukava kokea menestystä ja myös tajuta, että ruotsin opiskelusta on todella hyötyä omassa elämässä.
Tietysti koen ruotsin kielen käytön myönteisenä - mutta en sen opiskelua pakollisena. Miksi tällaista argumentaatiota käytetään?
Luulen, että kun suomenkielinen vuosien kielenopiskelun "palkkiona" pystyy käyttämään ruotsia, asenne ruotsin kieleen muuttuu myönteisemmäksi. Onhan aina mukava kokea menestystä ja myös tajuta, että ruotsin opiskelusta on todella hyötyä omassa elämässä.
Tietysti koen ruotsin kielen käytön myönteisenä - mutta en sen opiskelua pakollisena. Miksi tällaista argumentaatiota käytetään?
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Ja miten paljon myönteisempänä ja palkitsevampana jokainen kokisikaan itse valitsemansa kielen osaamisen!
http://www.vapaakielivalinta.fi/pdf/Len ... iseksi.pdf
http://www.vapaakielivalinta.fi/pdf/Len ... iseksi.pdf
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Otin tähän vielä tuoreita vapaata kielivalintaa puoltavia tekstejä Otakantaa.fi -sivustolta:
On varmaan hyvä, että minkä tahansa kielen opiskelu aloitettaisiin mahdollisimman aikaisin. Itse olen aloittanut ruotsin opiskelun keskikoulussa. Olin innostunut opiskelija ja menestyinkin hyvin. Opiskelujen edetessä taitoni kasvoi.
Olen asunut kaksikielisessä kunnassa, mutta tosi harvoin olen kuullut ruotsin kieltä saati, että minulla olisi ollut tilaisuutta käyttää hankkimaani kielitaitoa. Me sadattuhannet kieltä opiskelleet emme löydä keskustelukumppania, jonka avulla kielitaito säilyisi. Mikä on tilanne muualla kuin rannikolla? On suuri ihme, jos kerran sadassa vudessa asuinkuntaan tulee ruotsinkielinen kansalainen, joka tarvitsee palvelua. Ymmärtäkää turhautumisemme. Olisin matkustellessani tarvinnut ranskaa, espanjaa, saksaa, mutta en milloinkaan ruotsia.
Suomessa opiskeltaisiin ruotsia varmasti ilolla, jos se olisi vapaaehtoinen valinta. Tässä ei ole kysymys mistään vihasta. Arvostan suuresti suomenruotsalaisia ja ymmärrän heidän palveluntarpeensa. Ne on turvattava.
_
Niin kauan kuin Suomessa on ollut pakollinen ruotsin kieli peruskoulusta yliopistotutkintoihin, joka ainoassa opetusviranomaisten tutkimuksessa on todettu oppilaiden huono tai puuttuva motivaatio nimenomaan ruotsin kieleen. Se ei korjaudu aikaistamalla ruotsin kieltä. Ei liioin muilla pakko- tai voimatoimilla. Suomessa ruotsin kieleen on latautunut aivan liian paljon ikäviä muistoja ja kansan kollektiivinen muisti on pitkä.
Opetushallituksen selvityksen mukaan 30 % oppilaista on motivoitunut ruotsin opiskeluun ja se riittää aivan mainiosti kaikkin mahdollisiin ja kuviteltavissa oleviin tarpeisiin. Suomenkielisten valtavan suuri enemmistö on selvinnyt satoja vuosia ilman ruotsintaitoa ja tulee selviämään myös jatkossa.
_
Koko kysymyksenasettelu muistutta DDR:n ja Neuvostoliiton hiekkaan valuneita pyrkimyksiä uudistaa jo lähtökohtaisesti kelvotonta sosialistista järjestelmää. Suomen virallinen kaksikielisyys on keinotekoinen ja kelvoton, toimimaton järjestelmä. Tietenkään kukaan poliitikko ei sitä uskalla suoraan sanoa, eihän kukaan DDR:ssäkään uskaltanut moittia DDR:n järjestelmää. Suomen virallinen kaksikielisyys tulisi ajaa hallitusti alas, koska on aivan turha yrittää uudistaa ja parantaa lähtökohdiltaan enemmistöä sortavaa ja muutenkin toimintakelvotonta järjestelmää.
_
Valtion tehtävä on pitää huoli ruotsinkielisistä palveluista, ei yksilön. Minulla ei ole yksilönä mitään velvollisuuksia ruotsia kohtaan.
_
Itse opiskelen tähtitiedettä oulusssa ja laitoksella on ehkäpä puolet henkilökunnasta venäläisiä ja ruotsia en kuullut sanaakaan yliopistolla ollessa ja hyvin mahdollisesti en tule koskaan valmistumaan kiitos ruotsin kurssin. Pitäisi selvittää ruotsinkielen tarve eri kunnissa ja sen mukaan palkata kielitaitoisia työntekijöitä ja kielitaidosta pieni rahallinen bonus.
_
Pakkoruotsi ei ole pedegogiikkaa,vaan kielipolitiikkaa. Ts. pois politiikka lasten opetuksesta. Sillä vain aliarvioidaan ihmisiä. Tilalle valinnan vapaus kieliopintoihin peruskoulusta yliopistoon.
Perustuslakiin on turha vedota,koska missään kohtaa perustuslakia ei edellytetä,että suomenkielisten tulisi puhua tai osata ruotsia. Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on vastoin Suomen perustuslakia. Se pitäisi ruotsin opetuksen perusteista kiinnostuneiden ymmärtää ja sisäistää.
Virkamiespakkoruotsi myös pois yliopistoista. Oppilaitosten kielten opetuksen vaatimukset pitäisi päivittää nykytilannetta vastaavaksi. Siihen ei kuulu pakollinen (suomen)ruotsi.
Minulle opetettiin ruotsia ihan samalla vieraan kielen opetusmenetelmillä kuin toista vierasta kieltä englantia. Sen vuoksi nimitys "toinen kotimainen kieli" on vastenmielistä valtiopropagandaa.
_
Ruotsin opettamisen ja oppimistulosten parantamiseksi ei kannata kuluttaa energiaa saarnaamiseen ja jankuttamiseen, vaan siirtää ruotsin kieli valinnaisten kielten joukkoon, jolloin monin paikoin oppilaat sitä opiskelevat kunnollisesti ja korkeatasoisesti, ja tiedämme kyllä missä on todellinen kaksikielinen ympäristö, kun taas toiset saavat englantinsa parempaan kuntoon ja keskittyvät sitten muihin aineisiin, ja koululaitos saa aikaa ja voimavaroja järjestää saksan, ranskan, venäjän ja muitten tarpeellisten kielten opetusta kunnollisesti. Lopetetaan lasten ja nuorten moittiminen kielivalintojen ja ylioppilaskirjoitusten suhteen ja tehdään muutokset ja kehitys heille mahdollisiksi.
_
Ehdotus vieraan kielen aloittamisesta ekaluokalla on absurdi. Miten lapsi voi oppia vierasta kieltä, jos ei osaa edes omaa äidinkieltään?
Varsinkin lukihäiriöisten pitäisi ensin oppia lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellään, ennen kuin voi edes kuvitella vieraita kieliä.
Koska maailmassa on vain yksi yhteinen vieras kieli, englanti, täytyisi lukihäiriöisten panostaa siihen, jotta he edes sen oppisivat siten, että pärjäävät tulevaisuuden maailmassa.
_
Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.
Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, koska sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla. Monipuolinen kielitaito tarkoittaa muuta kuin pakkoruotsia ja on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen saksaa helpommin.
On varmaan hyvä, että minkä tahansa kielen opiskelu aloitettaisiin mahdollisimman aikaisin. Itse olen aloittanut ruotsin opiskelun keskikoulussa. Olin innostunut opiskelija ja menestyinkin hyvin. Opiskelujen edetessä taitoni kasvoi.
Olen asunut kaksikielisessä kunnassa, mutta tosi harvoin olen kuullut ruotsin kieltä saati, että minulla olisi ollut tilaisuutta käyttää hankkimaani kielitaitoa. Me sadattuhannet kieltä opiskelleet emme löydä keskustelukumppania, jonka avulla kielitaito säilyisi. Mikä on tilanne muualla kuin rannikolla? On suuri ihme, jos kerran sadassa vudessa asuinkuntaan tulee ruotsinkielinen kansalainen, joka tarvitsee palvelua. Ymmärtäkää turhautumisemme. Olisin matkustellessani tarvinnut ranskaa, espanjaa, saksaa, mutta en milloinkaan ruotsia.
Suomessa opiskeltaisiin ruotsia varmasti ilolla, jos se olisi vapaaehtoinen valinta. Tässä ei ole kysymys mistään vihasta. Arvostan suuresti suomenruotsalaisia ja ymmärrän heidän palveluntarpeensa. Ne on turvattava.
_
Niin kauan kuin Suomessa on ollut pakollinen ruotsin kieli peruskoulusta yliopistotutkintoihin, joka ainoassa opetusviranomaisten tutkimuksessa on todettu oppilaiden huono tai puuttuva motivaatio nimenomaan ruotsin kieleen. Se ei korjaudu aikaistamalla ruotsin kieltä. Ei liioin muilla pakko- tai voimatoimilla. Suomessa ruotsin kieleen on latautunut aivan liian paljon ikäviä muistoja ja kansan kollektiivinen muisti on pitkä.
Opetushallituksen selvityksen mukaan 30 % oppilaista on motivoitunut ruotsin opiskeluun ja se riittää aivan mainiosti kaikkin mahdollisiin ja kuviteltavissa oleviin tarpeisiin. Suomenkielisten valtavan suuri enemmistö on selvinnyt satoja vuosia ilman ruotsintaitoa ja tulee selviämään myös jatkossa.
_
Koko kysymyksenasettelu muistutta DDR:n ja Neuvostoliiton hiekkaan valuneita pyrkimyksiä uudistaa jo lähtökohtaisesti kelvotonta sosialistista järjestelmää. Suomen virallinen kaksikielisyys on keinotekoinen ja kelvoton, toimimaton järjestelmä. Tietenkään kukaan poliitikko ei sitä uskalla suoraan sanoa, eihän kukaan DDR:ssäkään uskaltanut moittia DDR:n järjestelmää. Suomen virallinen kaksikielisyys tulisi ajaa hallitusti alas, koska on aivan turha yrittää uudistaa ja parantaa lähtökohdiltaan enemmistöä sortavaa ja muutenkin toimintakelvotonta järjestelmää.
_
Valtion tehtävä on pitää huoli ruotsinkielisistä palveluista, ei yksilön. Minulla ei ole yksilönä mitään velvollisuuksia ruotsia kohtaan.
_
Itse opiskelen tähtitiedettä oulusssa ja laitoksella on ehkäpä puolet henkilökunnasta venäläisiä ja ruotsia en kuullut sanaakaan yliopistolla ollessa ja hyvin mahdollisesti en tule koskaan valmistumaan kiitos ruotsin kurssin. Pitäisi selvittää ruotsinkielen tarve eri kunnissa ja sen mukaan palkata kielitaitoisia työntekijöitä ja kielitaidosta pieni rahallinen bonus.
_
Pakkoruotsi ei ole pedegogiikkaa,vaan kielipolitiikkaa. Ts. pois politiikka lasten opetuksesta. Sillä vain aliarvioidaan ihmisiä. Tilalle valinnan vapaus kieliopintoihin peruskoulusta yliopistoon.
Perustuslakiin on turha vedota,koska missään kohtaa perustuslakia ei edellytetä,että suomenkielisten tulisi puhua tai osata ruotsia. Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on vastoin Suomen perustuslakia. Se pitäisi ruotsin opetuksen perusteista kiinnostuneiden ymmärtää ja sisäistää.
Virkamiespakkoruotsi myös pois yliopistoista. Oppilaitosten kielten opetuksen vaatimukset pitäisi päivittää nykytilannetta vastaavaksi. Siihen ei kuulu pakollinen (suomen)ruotsi.
Minulle opetettiin ruotsia ihan samalla vieraan kielen opetusmenetelmillä kuin toista vierasta kieltä englantia. Sen vuoksi nimitys "toinen kotimainen kieli" on vastenmielistä valtiopropagandaa.
_
Ruotsin opettamisen ja oppimistulosten parantamiseksi ei kannata kuluttaa energiaa saarnaamiseen ja jankuttamiseen, vaan siirtää ruotsin kieli valinnaisten kielten joukkoon, jolloin monin paikoin oppilaat sitä opiskelevat kunnollisesti ja korkeatasoisesti, ja tiedämme kyllä missä on todellinen kaksikielinen ympäristö, kun taas toiset saavat englantinsa parempaan kuntoon ja keskittyvät sitten muihin aineisiin, ja koululaitos saa aikaa ja voimavaroja järjestää saksan, ranskan, venäjän ja muitten tarpeellisten kielten opetusta kunnollisesti. Lopetetaan lasten ja nuorten moittiminen kielivalintojen ja ylioppilaskirjoitusten suhteen ja tehdään muutokset ja kehitys heille mahdollisiksi.
_
Ehdotus vieraan kielen aloittamisesta ekaluokalla on absurdi. Miten lapsi voi oppia vierasta kieltä, jos ei osaa edes omaa äidinkieltään?
Varsinkin lukihäiriöisten pitäisi ensin oppia lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellään, ennen kuin voi edes kuvitella vieraita kieliä.
Koska maailmassa on vain yksi yhteinen vieras kieli, englanti, täytyisi lukihäiriöisten panostaa siihen, jotta he edes sen oppisivat siten, että pärjäävät tulevaisuuden maailmassa.
_
Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.
Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, koska sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla. Monipuolinen kielitaito tarkoittaa muuta kuin pakkoruotsia ja on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen saksaa helpommin.
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Olen samaa mieletä Sees, kansanne,myös TK ja E.Nevalainen kirjoittaa hyvin.
Totta, vaikka kuinka itsekin vastustan, nykyaikana englannin kieli on tarkkein maailmassa.
Englanttia kannattaa opiskella, eikä ruotsia pakosta. Englannin kielellä perjää joka paikassa, myös Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsilla perjää vaan pohjoismaissa, ja keski Euroopassa ei missään! Itse en opinut englantia koulussa, eikä edes lukiossa, vaan aloitin vasta aikuisena, ja englannin taitoni ei vielä riitää historia-kirjojen lukemiseen, filosofiaan, eli kun minua kiinnostaa keskiaikaista historiaa, etsin kirjallisuutta vaan ranskankielellä, ja huomasin että kun ostan vaikka Amazonin kautta kirjoja kotiin, monet ranskankieliset kirjat ovat paljon, jopa 3 kertaa kalliimmat kun englanninkielliset.
Hyvää, että nuoret suomalaiset opiskelevat englantia, koska englannin kieli avaa ovea mailmaan,eikä ruotsi.
Ruotsi on maailmassa vähemmistökieli, joka ei ole mitään pakko osataa. Mutta tarkeä, erittäintarkea on opetella englantia. Jokaisela alalla en englannin kieli vältämätön. Kuntulin Suomeen, minulla oli hankkalaa, koska olin puhunut vaan ranskaa, englanttia tosi huonosti. Kunolisin osanut hyvin englanttia, voisin vaikka opiskella paremmin suomea koska kaikki kielikursit ulkomaalaisille ovat englantti tai venäjä-suomi. Englanninkielen parempi taito olisi minullekin helpottanut elämää, ennen kun olin oppinut suomea.
Eli, samaa mieltä. Englantia pitää opetella lapsille, eikä pakotaa ruotsin joka on vähemmistökieli.
Totta, vaikka kuinka itsekin vastustan, nykyaikana englannin kieli on tarkkein maailmassa.
Englanttia kannattaa opiskella, eikä ruotsia pakosta. Englannin kielellä perjää joka paikassa, myös Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsilla perjää vaan pohjoismaissa, ja keski Euroopassa ei missään! Itse en opinut englantia koulussa, eikä edes lukiossa, vaan aloitin vasta aikuisena, ja englannin taitoni ei vielä riitää historia-kirjojen lukemiseen, filosofiaan, eli kun minua kiinnostaa keskiaikaista historiaa, etsin kirjallisuutta vaan ranskankielellä, ja huomasin että kun ostan vaikka Amazonin kautta kirjoja kotiin, monet ranskankieliset kirjat ovat paljon, jopa 3 kertaa kalliimmat kun englanninkielliset.
Hyvää, että nuoret suomalaiset opiskelevat englantia, koska englannin kieli avaa ovea mailmaan,eikä ruotsi.
Ruotsi on maailmassa vähemmistökieli, joka ei ole mitään pakko osataa. Mutta tarkeä, erittäintarkea on opetella englantia. Jokaisela alalla en englannin kieli vältämätön. Kuntulin Suomeen, minulla oli hankkalaa, koska olin puhunut vaan ranskaa, englanttia tosi huonosti. Kunolisin osanut hyvin englanttia, voisin vaikka opiskella paremmin suomea koska kaikki kielikursit ulkomaalaisille ovat englantti tai venäjä-suomi. Englanninkielen parempi taito olisi minullekin helpottanut elämää, ennen kun olin oppinut suomea.
Eli, samaa mieltä. Englantia pitää opetella lapsille, eikä pakotaa ruotsin joka on vähemmistökieli.
-
Eero Nevalainen
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Kävin minäkin kirjoittamassa vihapuheeni tuonne. Harmi etten tajunnut ottaa kopiota, koska luultavasti sanomiseni sensuroidaan periaatteesta.
Aika paljon on tullut "miinusta" pakkoruotsin kannattajille tuolla keskustelussa.
Aika paljon on tullut "miinusta" pakkoruotsin kannattajille tuolla keskustelussa.
-
Eero Nevalainen
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Ja tuosta englannin asemasta muuten; itse en suhtaudu siihen mitenkään niin uskovaisesti kuin ruotsinkieliset ruotsiin, mutta onhan se toki totta, että leijonanosa kaikesta maailmankuvastani ja ulkomaankontakteistani toimii loppupeleissä englanniksi, ja koska englannintaitoni on vahva, olen aina vähän vahvoilla niiden kanssa, joilla se on huonompi.
Toki englanniksi on kirjoitettu asiatekstien lisäksi paljon mielenkiintoista kaunokirjallisuuttakin, mutta ei se saa minua lähtemään barrikadeille samalla tavalla englannin puolesta kuin mitä ruotsinkieliset harrastavat. Olen myös tarkka siitä, etten päästä anglismeja omaan suomeeni liian helpolla, vaikka teknisellä alalla työskentelevälle se onkin hyvin helppoa, kun alan jargon on puoliksi englantia...
Toki englanniksi on kirjoitettu asiatekstien lisäksi paljon mielenkiintoista kaunokirjallisuuttakin, mutta ei se saa minua lähtemään barrikadeille samalla tavalla englannin puolesta kuin mitä ruotsinkieliset harrastavat. Olen myös tarkka siitä, etten päästä anglismeja omaan suomeeni liian helpolla, vaikka teknisellä alalla työskentelevälle se onkin hyvin helppoa, kun alan jargon on puoliksi englantia...
Re: Kielivapauden tavoittelu vihapuhetta?
Minun englannin kielessa on parantumisen varaa, ja iso. Mutta se on kuitenkin tarkein kieli nyky maailmassa, ja ilman englannin taitoa monillaaloilla ei tule toimeen. Minua itse kiinnostaa tekniikkaa, tietokoneet, ja vaikea on kun ohjelmat ovat englanniksi, enkä ymmärrä kaikki,ja etsin ranskankielliset ohjeet, mutta onneksi niitä on olemassa. Ohjelmoitti minua kiinnostaa myös, mutta on vaikempaa kun pitää kaikki etsiä ranskaksi.
Mutta se on oma vika, etten osaa hyvin englantia. Lapsille, nuorille neuvon opetella englantia ruotsin sijalle. Ruotsia puhutaan vaan pohjoismaissa, mutta englantia koko Euroopassa.
Englanniksi löytyy kirjoja jokaisesta alasta.
Kouluissa pitää opetella ensisijaisesti englantia ja sitten vaikka ranskaa ja saksaa, venäjää.
Venäjän kielestä on hyötyä myös koska Venäjä on valtava maa, myös jotkut itäeuroopalaiset ymmärtävät venäjää, mutta ilman ruotsia tulee ihminen toimeen hyvin.
Mutta se on oma vika, etten osaa hyvin englantia. Lapsille, nuorille neuvon opetella englantia ruotsin sijalle. Ruotsia puhutaan vaan pohjoismaissa, mutta englantia koko Euroopassa.
Englanniksi löytyy kirjoja jokaisesta alasta.
Kouluissa pitää opetella ensisijaisesti englantia ja sitten vaikka ranskaa ja saksaa, venäjää.
Venäjän kielestä on hyötyä myös koska Venäjä on valtava maa, myös jotkut itäeuroopalaiset ymmärtävät venäjää, mutta ilman ruotsia tulee ihminen toimeen hyvin.