No nyt huomataan, että lähes kolmannes nuorista ei erityisemmin osaakaan englantia

[NRR]

"Lasten ja nuorten englannin kielen taidot jakautuvat jyrkästi kahtia. Ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan: ne jotka puhuvat ja kirjoittavat englantia hyvin ovat suorastaan huippu­osaajia, kun taas osalla on vaikeuksia saavuttaa vähimmäis­vaatimukset."

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011627127.html

[pjl69]

Eiks sitä englantia pitänyt oppia ihan itsestään tietokonepeleistä ja tv-ohjelmista, jolloin nekin resurssit koulussa voitaisiin käyttää pakkoruotsiin.

[Uusi kielipolitiikka]

Englannin taidon yliarvioiminen on varsin tavallista. Moni valmennet-
tava on kertonut olleensa pettynyt YKI-testien englannin kokeen tulokseen (ks. kokemuksista esim. Huhta ym. 1997: 110–113).

Joillekin
englannin testi on ollut ikävä kokemus:
testi onkin osoittautunut vai-
keaksi ja kielitaito luultua heikommaksi.
Virkamies saattaa selviytyä
omalla englannillaan suhteellisen hyvin matkoilla ja kansainvälisissä
kokouksissa, koska hän osaa tietyt yleiset fraasit ja ammattisanaston.

Tämä saattaa antaa turhankin ruusuisen kuvan todellisesta kielitaidos-
ta. Kielitaidon kapeus paljastuukin usein vasta muissa kuin työhön liittyvissä tilanteissa tai testeissä, joilla mitataan kielen eri osa-alueiden
osaamista ja yleissanaston tuntemusta.

Englantia todella hyvin osaavia virkamiehiä oli puheenjohta-
juusvalmennettavissa ehkä luultua vähemmän. Yksi epäkohta puheen-
johtajuusvalmennuksessa joissakin ministeriöissä olikin se, että eng-
lannin taitoa pidettiin itsestäänselvyytenä. Keskusteluissa virkamiesten
kanssa kävi ilmi, että englannin kursseille hakeutumista pidetään jois-
sakin ministeriöissä ”häpeällisenä”, koska kaikilla kyseisen ministeri-
ön virkamiehillä pitäisi jo olla riittävän hyvä kielitaito.

Sajavaara:Virkamies ja vieraat kielet -selvitys

Virkamiehet eivät osaa kunnolla englantia, koska heidän pitää todistaa osaavansa -ruotsia!!

Pakkoruotsi heikentää siis myös
englannin osaamista.