Ruotsienemmistöisillä kaupungeilla ei ollut asiaa houkuttelevimpien kaupunkien listalle

[Hillevi Henanen]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011321822.html

Olen lisännyt kunkin paikkakunnan perään niiden surupitoisuuden.
Näin täytyy kaksikielisessä maassa toimia.

1 Rovaniemi 0,2 %
2 Oulu 0,2%
3 Tampere 0,5 %
4 Turku 7,0 %
5 Kuopio 0,1 %
6 Hämeenlinna 0,4 %
7 Joensuu 0,1 %
8 Kokkola 14,4 %
9 Vaasa 36,3 %
10 Jyväskylä 0,2 %
11 Riihimäki 0,4 %
12 Lappeenranta 0,2 %
13 Seinäjoki 0,2 %
14 Kajaani 0,1 %
15 Hyvinkää 0,9 %
16 Kotka 1,0 %
17 Järvenpää 1,0 %
18 Vantaa 3.1 %
19 Kerava 1,2 %
20 Pori 0,6 %
21 Porvoo 43,4 %
22 Lahti 0,4 %
23 Helsinki 7,3 %
24 Mikkeli 0,2 %
25 Espoo 9,2 % / Kauniainen 52,4 %
26 Rauma 0,3 %
27 Kouvola 0,4 %

Artikkelin mainitsemissa kunnissa ei suruenemmistöisiä kuntia näy,
eikä näin ollen listalta löydy ensimmäistäkään ruotsienemmistöistä kuntaa.

Se mielenkiintoinen piirre tässä listassa on, että se osoittaa miten kehnossa jamassa nämä ruotsienemmistöiset kunnat silti ovat.

Surut..............2014.........2024........Muutos 10 v
KOKO MAA..290747....285360.........-5387
Inkoo................3022........2755...........-267
Kemiönsaari.....4847........4202...........-645
Korsnäs............1930........1656...........-274
Kristiina............3818.........3220..........-598
Kruunupyy........5332.........4784.........-548
Luoto................4713.........5399..........+686
Maalahti............4782.........4591.........-191
Mustasaari......13267.......13425..........+158
Närpiö...............7857.........7003.........-854
Parainen...........8700.........8007.........-693
Pedersöre.........9887........9927............+40
Pietarsaari......10966.......10477..........-489
Raasepori.......18649.......17143........-1506
Uusikaarlep......6550........6227...........-323
Vöyri.................5502........5063...........-439
Summa.........109822....103879.........-5943

Vaikka kolmen pikkukunnan 14000 surulle on mätetty 45 miljoonaa 11 vuodessa, vuotavat kaksikieliset ruotsiemmistöiset kunnat silti kuin seula. Avustus tekee kolmisen sataa €/suru/vuosi.
Lohjan 1600 surua ovat selvästi tärkeämpiä kuin nämä pikkukunnat ja sille onkin mätetty samana aikana 15 miljoonaa, eli vajaat 900 €/suru/vuosi.
11 vuodessa surumiinusta on tullut suruenemmistöisille kunnille lähes 6000 kappaletta kun koko Manner-Suomen saldo on -5387.
Suomenkielisten kuntien suruplussa siis paikkaa vielä osan tuotakin surkeutta.

Eipä ihme, että tilastot pidetään tiukasti aakkosjärjestyksessä ja varmaan ensi vuonna onnistuu jo väestötilastojen salaaminenekin kun tämä vuosi valui varpaille. Meillä Suomessa on omanlaisemme systeemit.

[NRR]

Siis asuntosijoittajien kannalta, mitä vähemmän suruja sitä parempi?

Taloudellisesti ja väestöllisesti ruotsinkieliset kunnat ovat useimmiten taantuvia. Sijoittajat eivät panosta alueille, joiden näkymät ovat heikot.

Valtion taloudellinen tuki ei käännä kehitystä, mikä saa kysymään tuen oikeutusta. Mihin sitä nyt käytetään?

[Hillevi Henanen]

Pakkoruotsi on hyvä rokotus surujen haluamista vastaan, ja kun katsoo lukuja, niin myöskin varsin toimiva.

[Hillevi Henanen]

Valtion taloudellinen tuki ei käännä kehitystä, mikä saa kysymään tuen oikeutusta. Mihin sitä nyt käytetään?

Niin kauan kun tuen voi käyttää vaikka yksityisteiden kesäkunnostukseen, ei asialle ole paljonkaan tehtävissä.
Sillä yli miljardilla joka tähän mennessä on 10 vuoden aikana maksettu suruille "kaksikielisyydestä" olisi jo saatu tälle pienelle vähemmistölle hulppeat olosouhteet pääkielen opiskeluun kaikkien eduksi, mutta nyt se on myöhäistä.
Ensimmäinen askel tosin olisi ollut sen tosiasian myöntäminen, että kieliryhmien tarpeet eivät ole identtiset, mutta sitä askelta ei otettu, ja nyt sekin on myöhäistä.
Pudotin juuri ruotsenemmistöisten kuntien 10 vuoden luvut taulukkolaskentaan, ja pahimmassa ikäryhmässä porukka näytti puolittuneen 10 vuodessa. Näytti kyllä niin hurjalta, että panin koneen kiinni, mutta tässä sitä taas ollaan.
Jos se mitä olin näkevinäni pitää paikkansa, ei Taxell'in tarvi enää kauaa odottaa ennen kuin pääsee näkemään työnsä tulokset.

[Hillevi Henanen]

Erotus kaksikieliset ruotsienemmistöiset kunnat ikäryhmittäin
2014-2024.....0 - 6.....7 - 17.....18 - 29.....30 - 34.....35 - 39.....40 - 44.....45 - 49.....50 - 54.....55 - 59.....60 - 64.....65 - 69.....70 - 74.....75 - 79.....80 - 84.....85 - 89.....90 -
Inkoo.............-49.........-77...........-74...........+32..........-34...........-40............-56...........-47..........+43...........-12...........-68............+9..........+48..........+21..........+15.....+22
Kemiö............-66........-95..........-136............-20..........-52...........-38..........-131...........-36.............-5.........-112.........-118..........+76........+126...........-22...........-20......+4
Korsnäs.........-47........-10............-88.............+2..........-17...........-18............-19...........-51...........-24...........-18...........-33..........+29..........+52..........+16...........-27......-21
Kristiina.........-47.........-21.........-204...........+12.........+36............-76..........-110..........-63..........-102...........-68...........-58..........+41........+105...........-15...........-44.....+16
Kruunup......-100........-60..........-174............-45..........-41............+16............-64..........-71............-23...........-71...........-86..........+55........+127...........+26..........-42......+5
Luoto..........+104.....+170..............-3..........+141........+36............+34...........+23..........-10...........+32...........+27...........-24.........+57..........+70.............+9............-8.....+28
Maalahti........-37.......+47..........-191............+47.........-12.............-37...........+19...........-31...........-58............-22...........-79.........+32........+102...........+28..........+14.....-13
Mustasaari..-204.....+194..........-216.............-16.........-41............+23............-41..........+60..........+60..........-122.........-143.......+219........+325...........+23...........-26....+63
Närpiö...........-81.......+10..........-307...............-1.........-21.............-53..........-167.........-136.............-4............-88.........-193.........+46........+178.............+1...........-32.......-6
Parainen.....-180........-64..........-187.............-35.......-130.............-49............-27...........-43...........-57..........-159.........-206.......+156........+236.............+2..........+23.....+27
Pedersöre.....-73..........-4..........-191............+80........+36............+40.............+3...........-29...........-44............-36...........-92..........+91........+221..........+34...........-12.....+16
Pietarsaari...-225........-91.........-228.............+25........-55..............-81...........-43...........+25..........+45............-57........-182..........+27........+172..........+98...........+51.....+30
Raasepori....-259......-125.........-755.............+11.......+43............-121.........-198..........-258...........-85.............+3........-392..........+18........+417..........+97...........+67.....+31
Uusikaarlep.-122........+96.........-299..............+5........+67.............-33............-49..............-9...........-63............-83........-103..........+95........+145..........+38.............+3.....-11
Vöyri............-120........+87.........-244.............-41........+25..............+4............-21............-76...........-87............-57..........-27..........+84..........+85............-2............-50.......+1
Yht.............-1506........+57......-3297..........+197.......-160...........-429..........-881..........-775.........-372..........-875......-1804......+1035......+2409........+354...........-88.....+192......-5943
..................-16.6%......+0.4%..-23.3%.........+3.6%.....-2.8%..........-7.1%......-13.2%......-11.5%......-5.4%......-11.9%....-21.5%....+17.9%....+49.9%......+8.9%.......-3.1%..+11.1%..-24.5%

[Hillevi Henanen]

Tuo 1400 lienee lähellä totuutta hurriksikampanjan saldosta. Folktinget palkitsi tosin 8000 kappaleesta, mutta se taas on surujen käsitys totuudesta.
Nuo luvut eivät tue tätä surutotuutta.

[NRR]

Sillä yli miljardilla joka tähän mennessä on 10 vuoden aikana maksettu suruille "kaksikielisyydestä" olisi jo saatu tälle pienelle vähemmistölle hulppeat olosouhteet pääkielen opiskeluun kaikkien eduksi, mutta nyt se on myöhäistä.

Ensimmäinen askel tosin olisi ollut sen tosiasian myöntäminen, että kieliryhmien tarpeet eivät ole identtiset, mutta sitä askelta ei otettu, ja nyt sekin on myöhäistä.

Kiitos, HH!
Juuri näin.

[Hillevi Henanen]

Tästä taas yön aikana (jälleen kerran) väsäämästäni taulukosta näkyy meidän "kaksikielisyytemme" koko rivo kuva kaikessa kaun(h)eudessaan.
Luoto on ainoa poikkeus, muuten jälkikasvu on heikoilla. 18-29 vuotiaissa näkyy, että kaljalla ostetut "uudet surut" ovat kyllästyneet ruotsinkielisiin virallisiin papereihin kun ilmeisesti uutta kaljaakaan ei ole enää ollut tarjolla. Luulenpa, että idean isät eivät toivo muuta kuin, että saisivat unohtaa koko tempun. Eivät saa jos tilastointia ei muuteta. Sitä yritettiinkin jo, mutta ei onnistunut. Odotan mielenkiinnolla tilastokeskuksen seuraavaa siirtoa.
Yli 90-vuotiaat ovat pari sataa plussalla ja 0-6-vuotiaat 1500 miinuksella. Koska surujen pääkielen opetuksesta ei ole huolehdittu, nuoret ovat siirtyneet muualla lapsiaan synnyttämään, ja se näkyy.
Siitä voivat syyttää vain ja ainoastaan itseään, eikä tule yhtään sääli.