Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

[Uusi kielipolitiikka]

viewtopic.php?f=6&t=3250

Tässä aiemmin aloitettu ketju siirrettynä avoimelle keskustelualueelle.

TK kysyi,onko olemassa jokin työryhmä pohtimassa pääkielimallia.

Työryhmä on,mutta se alkaa kallistua suoraan perustuslain muutoksen kannalle,koska nykyinen valtakoneisto tulkitsee perustuslakia yhä kierommalla tavalla eli korostaa asetelmaa

ruotsinkielisillä kielelliset oikeudet,
suomenkielisillä kielelliset velvollisuudet.

Työryhmän pohdinnan pitää olla mahdollisimman kattava vaihtoehto hallituksen "kansalliskielistrategialle".

Käytännössä perustuslain järkevä tulkinta on aivan yhtä "mahdoton" kuin perustuslain muuttaminen.

Työryhmän tavoite on haastaa RKPn työryhmän tuotos.

Mikään muu taho tässä maassa ei siihen ryhdy eikä pysty..

[NRR]

RKP ei tule sallimaan kumpaakaan - ja vain RKP:n näkemyksellä on toistaiseksi ollut merkitystä.

Olisi tietysti hienoa, jos suuntaviivat yksikieliselle kielipolitiikalle olisivat valmiina ja samoin ehdotus nykytilan tulkitsemisessa nuorten parhaaksi ja vapauden puolesta - toivottavasti siellä on juristeja tekemässä työtä.

[TK]

Pääkielimalli tai perustuslain muuttaminen - jompi kumpi tulee ja toteutuu.

On sitten ihan samantekevää, mitä rkp on sallivinaan tai kieltävinään.

[NRR]

Käytännössä perustuslain järkevä tulkinta on aivan yhtä "mahdoton" kuin perustuslain muuttaminen.

Nostin tämän pari vuotta vanhan ketjun.
Onko edelleen näin?

Ongelmahan on vain RKP, joka on luonut ruotsipakot 1960-luvulta alkaen mallina DDR:n pakkovenäjä. Ongelma ei ole perustuslaki:

Mutta maassa on nyt monikielinen nuoriso ja
mukaan toivotaan iso joukko kansainvälisiä opiskelijoita.

Nuorison kouluttautuminen näyttää kariutuvan
asiantuntijuuden kehittämisen haasteisiin,
suomen ja englannin kielen vaatimuksiin sekä
matikan tavoitteisiin,
joita kaikkia ruotsipakko haittaa.

Monikielistyvä nuoriso tarvitsee heille reilun ja realistisen kielipolitiikan
- suomeen ja englantiin painottuvan kieltenopetuksen,
- kotikielille tukea,
- valinnaisuutta ruotsipakon sijaan,
- oikeuden itse muovata etnisyyttään ja identiteettiään pakkoskandinavismin sijaan.

RKP:n strategia on pitää perustuslain tulkinta niin kireänä mutta perusteiltaan hämäränä, että kaikki keskustelu kielipolitiikan järkevöittämisestä tukahtuu, kun paikalle lähettää jonkun, joka toteaa, että perustuslaki estää järjen käytön kielipolitiikassa.

Millaisessa demokratiassa peristuslaki voi kieltää järjen,
eikä kukaan muka osaa lukea perustuslakia näin arkisessa asiassa?

[Uusi kielipolitiikka]

Käytännössä perustuslain järkevä tulkinta on aivan yhtä "mahdoton" kuin perustuslain muuttaminen.

Nostin tämän pari vuotta vanhan ketjun.
Onko edelleen näin?

On, ainakin kansalliskielistrategian ja nykyisen hallituksen kielipolitiikan perusteella.

Mutta viimeistään ensi vuonna on taas
uudet eduskuntavaalit..

[NRR]

Käytännössä perustuslain järkevä tulkinta on aivan yhtä "mahdoton" kuin perustuslain muuttaminen.

Nostin tämän pari vuotta vanhan ketjun.
Onko edelleen näin?

On, ainakin kansalliskielistrategian ja nykyisen hallituksen kielipolitiikan perusteella.

Mutta viimeistään ensi vuonna on taas
uudet eduskuntavaalit..

Ok

Silti meillä on nytkin pääministeri, joka ei pakkoruotsia kannata.

Keskustelu pakkoruotsista ei pääse käyntiin. Jopa twitterissä lehahtaa paikalle lannistajia, jotka vakuuttavat "en kannata pakkoja, mutta..." ja sitten loputonta jumitusta perustuslain salatun sisällön, kaksikielisyyden rikkauden ja ihailtavan vähemmistösuojan sekasotkulla. - Tämä on pakkoruotsin kannattajien uusi normaali.

Vapautuksia ja ratkaisuja hakeva keskustelu on taas tehtävä mahdolliseksi kuten kymmenen vuotta sitten.

[Uusi kielipolitiikka]

[quote=

Silti meillä on nytkin pääministeri, joka ei pakkoruotsia kannata.


[/quote]

Mutta eikö hän kuitenkin samalla ole loistava esikuva nuorille:

"Olen keplotellut simputtavan pakkojärjestelmän läpi käytännössä oppimatta mitään."

Marinin esimerkki rohkaisee nuoria käyttämään mahdollisimman vähän energiaa perusteettoman poliittisen aineen opiskeluun, jolloin yleinen vaatimustaso alenee ja pakon säilyessäkin sen aiheuttama hyvinvointitappio pidetään mahdollisimman pienenä.

[NRR]

Silti meillä on nytkin pääministeri, joka ei pakkoruotsia kannata.

Mutta eikö hän kuitenkin samalla ole loistava esikuva nuorille:

"Olen keplotellut simputtavan pakkojärjestelmän läpi käytännössä oppimatta mitään."

Marinin esimerkki rohkaisee nuoria käyttämään mahdollisimman vähän energiaa perusteettoman poliittisen aineen opiskeluun, jolloin yleinen vaatimustaso alenee ja pakon säilyessäkin sen aiheuttama hyvinvointitappio pidetään mahdollisimman pienenä.

Kyllä.

Lisäksi täytyy antaa esimerkkiä siitä, että pakkoruotsin järjettömyydestä on oikein ja jopa velvollisuus puhua.

Enää ei pidä totuttaa nuoria siihen, että RKP:lle nyt on annettu kielipolitiikassa kaikki valta - ja on noloa yrittää venkoilla vastaan, ikään kuin ei tietäisi.

Nuorilla on oikeus sekä demokratiaan että ymmärrettävään lainsäädäntöön, vieläpä monikielisen nuorison etua ja tulevaisuuden haasteita ymmärtävään kielipolitiikkaan.

[NRR]

Tänään twitterissä kysyin asiaa Anna Kontulalta (Vas).

Perustuslain teksti ei sisällä pakkoruotsia.
Tulkinta on jumittunut pakkoon.
Vedoten siihen, ettei tasokkaita palveluja ole koskaan riittävästi (keillä olisi), ruotsinkielisten edunvalvonta vaatii aina vain pakkoa niin enemmistölle kuin muille vähemmistöille.
Mikä purkaisi?

Voidaan ilman muuta luopua toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta heti, kun eduskunnassa on sitä kannattava enemmistö.

Mutta se tarkoittaa sitten myös ”pakkosuomesta” luopumista. Pelkkää ”pakkoruotsin” poistoa perustuslaki ei mahdollista.

Virallisesti ei siis puhuta siitä, että perustuslaki estäisi...
Eikä siitä, että olisi valittu poliittinen linja, jossa palvelut hoidetaan ruotsipakolla.

[SJONS]

Just juu! "Meillä on pääministeri, joka ei kannata pakkoruotsia!", mutta ensimmäisessä Svenska Ylen haastattelussa hän lupaa aloittaa ruotsin kielen opiskelun ja hän kertoo olevansa kielikysymyksessä puolueen virallisen kannan takana.

SDP:n puheenjohtajavaalissa Sanna Marinin vastaehdokas lausui (ellen väärin muistä) yhden lauseen ruotsiksi! Sen perusteella SDP:n ruotsinkielinen siipi antoi äänensä tälle ehdokkaalle, joka ei kuitenkaan loputa tullut valituksi. Sanna Marin voitti täpärästi äänestyksen.

[Uusi kielipolitiikka]

hän kertoo olevansa kielikysymyksessä puolueen virallisen kannan takana.

Jokuhan sen virallisen linjan määrittää..

Kummitteleekohan PÖÖ Lipponen pakkoruotsin takuumiehenä vielä kuoltuaankin?

Vai mitkä voimat ko. puolueessa ovat pakkoruotsituksen kova ydin?

Lindtman? Mutta kuka käskyttää Lindtmania?

Tuomioja?

Ruotsin SDP?

[TK]

Pakkoruotsin poistamiseen tarvitaan eduskunnan enemmistön päätös. Eduskunta päättää. Perustuslakia ei tarvitse muuttaa.

Kun poistuu pakkoruotsi, niin silloin poistuu myös "pakkosuomi". Se on ihan selvää. Tämän vuoksi paljolti rkp haraa vastaan, koska surut tietävät, että ilman suomen osaamista Suomessa ei pärjää.

Ruohonjuuritason toimintaa olisi nyt syytä tehostaa ja monipuolistaa, niin paljon kuin mahdollista. Nuoret olisi saatava mukaan aktiiviseen toimintaan.

[Uusi kielipolitiikka]

Kun poistuu pakkoruotsi, niin silloin poistuu myös "pakkosuomi". Se on ihan selvää.

Ihan lakiteknisistäkin syistä..

Pakkoruotsista käytetään lakitekstissä kaunistelevaa ilmaisua "toinen kotimainen"
Kun "toinen kotimainen" poistuu lakitekstistä ja se korvataan ilmaisulla "kieliopintoja", ei ole mitään ongelmia perustuslain suhteen.

Tämä on meille ollut täysin selvää jo iät ja ajat, mutta pakkoruotsittajat toistavat valheitaan vuosikymmenestä toiseen - ja aina joku hyväuskoinen ja kokematon nielee syötetyn pajunköyden..

[Uusi kielipolitiikka]

Ruohonjuuritason toimintaa olisi nyt syytä tehostaa ja monipuolistaa, niin paljon kuin mahdollista. Nuoret olisi saatava mukaan aktiiviseen toimintaan.

Nuoret kyllä ihan kiitettävästi kyseenalaistavat pakkoruotsin ilman ohjaustakin jopa siinä määrin, että ruotsinopettajia kuulemma erikseen ohjeistetaan, miten pakon vastustajia pitää yrittää käsitellä ja
"opettajien ahdistusta lääkitä"..

Pakkoruotsin yo-kirjoitti 2021 noin 35%,
joten siinä mielessä 15 vuotta kestäneen "kansanäänestyksen" viesti on selvä.

Toki 2022 osuus voi nousta, kun tulee pakolliseksi kirjoittaa viisi koetta.

[Hillevi Henanen]

Kun poistuu pakkoruotsi, niin silloin poistuu myös "pakkosuomi". Se on ihan selvää. Tämän vuoksi paljolti rkp haraa vastaan, koska surut tietävät, että ilman suomen osaamista Suomessa ei pärjää.

Tästä juuri on kysymys. RKP:n hätäpäissään tekemä yllättävä ruotsin kirjoittamisen vaatimus viimeisimpään hallitusohjelmaan pohjautuu ruotsinkielisten pakkosuomen viimeisimpiin kirjoittamislukuihin tai paremminkin niiden puutteeseen.
Ruotsinkielisillä on tilanteesta johtuva pakkosuomi jota heidän omat kielistä vastaavat ruotsinkieliset viranomaisensa heille yrittävät pakkosyöttää.
Suomenkielisille olisi herttaisen yhdentekevää mitä ruotsinkieliset lukevat jos ei ruotsin kieli toimisi heille jakapuuna estämässä heidän omien tarpeidensa huomioimista.
Ruotsinkielisille ei tietenkään voi tehdä tilannetta selväksi kun heille tulisi siitä paha mieli, joten on päädytty tähän koko maailmassa ainutkertaiseen "ratkaisuun" kahdesta 5%/95% tasavertaisesta kansalliskielestä.

Toki iso osa ruotsinkielisistä myös hyötyy pakkosuomesta. Lahjaksi saatu hyvä arvosana kun on yli 95%:n saavuttamattomissa.