Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

[pjl69]

https://yle.fi/uutiset/3-11096406

Selitystä ruotsinkielisten lukioiden menestykselle etsitään laajasta kielitaidosta ja tiiviimmistä sosiaalisista verkostoista.

STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.

Kieliefektistä vetoapua kirjoituksiin

Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.

– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.

– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.

Ei näyttäs olevan kommentointimahdollisuutta.

[NRR]

Eli poistamalla pakkoruotsi ja antamalla suomenkielisten keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin, saataisiin lisää tasa-arvoa. Kyllä.

[Hillevi Henanen]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006327993.html Täällä on mahdollisuus kommentointiin.
Vaatii todella luovuutta vääntää yo-kirjoitusten tulokset tälle mallille. Kommenteista löytyy selitykset. Tämä lienee samaa matematiikkaa, jolla kaksikielisyysavustukset saadaan kasvamaan samalla kun ruotsinkielisten määrä vähenee.

[jlo]

Minä tein vertailuja 1930-luvun Saksan lukioista ja huomasin, että kansallissosialistiseen puolueeseen kuuluvien lapset menestyivät kouluissa huomattavasti paremmin kuin muut. Samankaltainen voittokulku jatkui sitten DDR:n puolella toisella reunalla.

Syytä ilmiöön on vaikea keksiä, joten annetaan Ylen auttaa: Voi olla, että jos tunnet jo ennestään suuren osan muista lukiolaisista ja osa on hyviä ystäviä, se kannustaa. Takana on silloin sellainen verkko, jonka avulla pysyt mukana. Tällainen yhteisöllisyys tukee nuoria ihmisiä: jos joku meinaa pudota, verkosto löytää hänet ja pystyy nostamaan ja kannustamaan häntä.

[Hillevi Henanen]

Tämä tutkimus nollaa huippulukiot, joihin päästään lähes kympin keskiarvolla. Juuri mitään parannusta ei ole havaittavissa heillä! Kelvottomat!

[TK]

Ketkä suorittavat ruotsinkielisten lukioiden ylioppilaskokeiden arvostelun ja antavat arvosanat? Tämäkin on aika oleellinen kysymys.

[Uusi kielipolitiikka]

Ketkä suorittavat ruotsinkielisten lukioiden ylioppilaskokeiden arvostelun ja antavat arvosanat? Tämäkin on aika oleellinen kysymys.

On hyvinkin mahdollista,että ankkalammikko vetää kokonaisuutena kotiinpäin,kun arvosteluja ei tarkasta mikään ulkopuolinen,
ankkalammikosta riippumaton taho.

Heillähän on tämä kotiinpäinveto kulttuurisessa DNAssaan.

Suomenkielisiä taas vahditaan tiukasti joka välissä,viimeisenä portinvartijana korkeakoulujen virkamiesruotsin opettajat.

[Uusi kielipolitiikka]

Tämä tutkimus nollaa huippulukiot, joihin päästään lähes kympin keskiarvolla. Juuri mitään parannusta ei ole havaittavissa heillä! Kelvottomat!

Aikoinaan kävin keskinkertaisesti (oppikoulun) peruskoulun ja menin keskinkertaiseen lukioon,missä keskinkertaisista opettajista huolimatta kirjoitin ällän paperit..

eli nousin omin ponnistuksin keskinkertaisuuden yläpuolelle.

Mielestäni "huippulukiot" ovat kaikenkaikkiaan yliarvostettuja.

Pääasia,että bättre folk jättäisi meidät rauhaan kiusanteoltaan.

Miksi he eivät jätä meitä rauhaan?

Siinä se kaikkein oleellisin kysymys.

[Hillevi Henanen]

Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu STT:n lukiovertailussa – 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä

Tämä otsikko vain on niin virheellinen kuin voi olla. Tässä ei suinkaan vertailla lukioiden paremmuutta, koska parhaimmilla lukioilla ei ole mitään mahdollisuutta edes päästä listalle.

Sen sijaan vaikka pohjalta kaavittua heikkoa ainesta saadaan kovalla panostuksella ja pienillä ryhmillä avitettua jonkin verran ylöspäin, on pakkoruotsipropagandaa irvokkaimmillaan kutsua näitä Suomen parhaiksi lukioiksi.

Muutama kommentti IS:sta

Eli ei siis parhaat lukiot vaan eniten oppilaiden oppimistuloksia parantaneet lukiot. Tässä on selvästi otettu tutkimuksen lopputulos ensin ja sitten epätoivon vimmalla rakennettu siihen perustelut. Arvaa mikä vähemmistö asialla?

Vaikka pisa-tutkimusten mukaan ruotsinkieliset keskimäärin ei pärjää koulussa verrattuna suomenkielisiin, niin yhteiskunnan positiivnen syrjintä mahdollistaa tälläisetkin tulokset, kun joillain on paljon enemmän rahaa ja resursseja käytössä kuin toisilla.

Suomenkielinen voi hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ankaran kielitestauksen jälkeen.
Suomenkieliseen yliopistoon voi sitten hakea ruotsiksi ja lopputyönkin voi tehdä ruotsiksi myös kiintiöiden ulkopuolella.

[Uusi kielipolitiikka]

otsikko vain on niin virheellinen kuin voi olla. Tässä ei suinkaan vertailla lukioiden paremmuutta, koska parhaimmilla lukioilla ei ole mitään mahdollisuutta edes päästä listalle

Mikähän tämän uutisoinnin tarkoitus ylipäätään on?
Miksi STT tutkii tällaisia?

Yhtäältä hehkutetaan,että Suomi on tasa-arvon mallimaa, mutta toisaalta tehdään ranking-listoja..

Mihin tällä oikein pyritään?

Eihän tämä ole suinkaan ainoa lukiovertailu ja ranking-lista.

Mihin tällaisella uutisoinnilla pyritään?

[Hillevi Henanen]

Toivotaan, että ihmiset lukisivat vain raflaavat otsikot, ja niin moni tekeekin.

[Hillevi Henanen]

Kotka svenska samskolasta ylioppilaaksi pääsi tänä vuonna siis kaksi (2)
https://svenska.yle.fi/artikel/2019/05/ ... redje-bast

Vielä 2001 ylioppilaita valmistui kyseisestä koulusta kymmenkertainen määrä.
http://www.yksityiskoulut.fi/yksityisko ... otkafr.htm