Selitystä ruotsinkielisten lukioiden menestykselle etsitään laajasta kielitaidosta ja tiiviimmistä sosiaalisista verkostoista.
STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.
Kieliefektistä vetoapua kirjoituksiin
Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.
– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.
Ei näyttäs olevan kommentointimahdollisuutta.– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.