Väistö Turun Sanomissa: "Hallitusneuvottelut ja Rkp:n kieli­ehto – toistaako historia itseään?"

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8387
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Väistö Turun Sanomissa: "Hallitusneuvottelut ja Rkp:n kieli­ehto – toistaako historia itseään?"

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 11.06.2019 11:09

Pakkoruotsista omanlaisen historiaselityksensä väitöskirjaksi muovannut Åbo Akademin Pohjoismaisen historian tutkija:
--- Niin Koiviston [1968] kuin Rinteen hallituksia yhdistää Ruotsalainen kansanpuolue ja puolueen hallitusneuvotteluissa esittämät vaatimukset.

Ensinnäkin,samalla tavalla kuin Koiviston hallitusta muodostettaessa, myös Rinteen hallitukseen tarvittiin Rkp:tä vahvistamaan hallituspohjaa. Toiseksi, aivan kuten puoli vuosisataa sitten, kevään 2019 neuvotteluissa Rkp esitti vaatimuksia ruotsin kielen aseman turvaamiseksi. Ja kolmanneksi, molemmilla kerroilla Rkp:n vaatimukset otettiin hallitusohjelmaan mukaan.

Koiviston hallitusohjelmaan kirjattiin kannanotto peruskoulun kielikysymyksestä, joka sitten opetusministeri Virolaisen johdolla toteutui. Peruskoulussa on koko sen olemassaolon ajan luettu vieraan kielen lisäksi toista kotimaista, ruotsia.

Ainut merkittävä heikennys ruotsin kielen opetuksessa tapahtui vuonna 2004, kun eduskunta poisti toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoitusten pakollisena aineena. Kevään 2019 hallitusneuvotteluissa Rkp:n vaatimus koski juuri tätä päätöstä, mikä käy hyvin selville hallitusohjelman kirjauksesta: ”Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.”

Vaikka Koiviston ja Rinteen hallituksen muodostamisessa löytyy Rkp:n osalta paljon tuttua, yksi asia on kuitenkin 50 vuodessa merkittävästi muuttunut: suhtautuminen ruotsin kielen opetukseen.

Keväällä 1968, peruskoulun kieliohjelmasta päätettäessä, eduskunnan selkeä enemmistö seisoi kahden kielen ratkaisun takana, eikä ruotsin kielen asemasta juuri esiintynyt kritiikkiä.

Ajan henkeä kuvaa hyvin se, että myös Smp:n Veikko Vennamo, joka myöhemmin 1980-luvulla liittyi ruotsin kielen asemaa arvosteleviin poliitikkoihin, äänesti keväällä 1968 ruotsin kielen puolesta.

Sen sijaan Smp:n perilliset, oppositiossa istuvat perussuomalaiset, tuskin tulevat kannattamaan hallitusohjelmaan kirjattua ”pakkoruotsin” palauttamista ylioppilaskirjoituksiin. Eivätkä perussuomalaiset ole tässä asiassa yksin, ruotsin kielen vastustajia löytyy lähes kaikista puolueista – myös hallituspuolueista.

Yli 30 vuotta jatkunut kiista ”pakkoruotsista” on muuttanut kieli-ilmapiiriä ja siksi on varmaa, että toisen kotimaisen kielen asemasta tullaan käymään kiivaita keskusteluja tällä hallituskaudella.

Vielä löytyy yksi asia, jossa historia toistaa itseään. Aivan kuten puoli vuosisataa sitten, myös Rinteen hallitukseen valittiin selkeästi toisen kotimaisen kielen asiaa ajava opetusministeri. Nähtäväksi jää, pystyykö opetusministeri, vasemmistoliiton Li Andersson, samaan kuin Johannes Virolainen puoli vuosisataa sitten [peruskoulujen pakkoruotsi].
https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilt ... T5KE8PtM6o

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 987
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Väistö Turun Sanomissa: "Hallitusneuvottelut ja Rkp:n kieli­ehto – toistaako historia itseään?"

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 12.06.2019 10:33

Muutama olellinen ero

1968 ≥2019
YYA ≥ EU
Kotiryssät≥NATO- joukot kirmaamassa Suomen metsissä
Matkailu lähinnä Ruotsiin≥ matkailu ympäri maailmaa
Suurpääoma vaati≥elinkeinoelämä ei halua tutkinnon saamisen esteeksi poliittisia loppukokeita
Maastamuutto Ruotsiin≥ maahanmuutto Suomeen

Mitä sanoo Suomalaisuuden liitto, joka väitti 1968 pakkoruotsin takana olleen ulkopolitiikan?

Vastaa Viestiin