Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8351
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.03.2019 07:12

Hesari kirjoittaa siitä, miten Helsingin peruskouluissa on pian neljännes vieraskielisiä:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006039963.html

Mutta näiden tarpeista ja ongelmista puhuttaessa vaietaan pakkoruotsista. Kuitenkin:

Suurin viime vuosien kehityskohde Helsingin peruskouluissa ei ole ollut vieraskielisten suomenopetus eikä oppimisvaikeuksia omaavien tukiopetus vaan pakollisen ruotsin opetuksen varhaistaminen ja tuntimäärän nostaminen kolmanneksella.

Missään muualla maailmassa ei ole pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon. Ei missään, ei Kanadassa, ei Sveitsissä, ei Belgiassa, ei ... - mutta meillä ei ole mahdollista saada edes perustelluista syistä vapautusta ruotsista.

Alle viiden prosentin vähemmistön omankielisten palvelujen varmistamiseksi jokainen vieraskielinen, jokainen dysleksikko on ruotsivelvollinen - vaikka maahanmuuttajia, erityisoppilaita ja dysleksikkoja on moninkertainen määrä ruotsinkieliseen palveluun oikeutettuihin verrattuna.

Tässäkin jutussa vain häveliäästi todetaan, että koulutus karsii vieraskielisiä jatko-opinnoista, koska kieli...

Vieraiden kielten opinnot on kiireesti vapautettava siten, ettei englannin oheen ole tarvetta ottaa muuta kieltä vaan ruotsin sijaan on voitava lukea täydentävää suomea. Uskalletaan edes puhua tästä!
Viimeksi muokannut NRR, 19.03.2019 09:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 8351
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.03.2019 07:43

Sazonow: "Suhteellisen harva vieraskielinen jatkaa lukioon, vaikka peruskoulun jälkeinen opiskelu onkin yleistynyt kymmenen viime vuoden aikana. Opinto-ohjauksella on tässä merkitystä."

Ei, kyse on karsinnasta.

Lukioiden pääsyrajat ja opiskelun vaativuus ovat liian kovia monille vieraskielisille. Monelle lukiosta selvinneelle korkeakoulujen pääsyrajat ja vaatimustaso ovat liian kovat. Ammattikorkeista ja yliopistoista tipahtelee ammattikouluihin nuoria ilman tutkintoa mutta isot lainat niskassa.

Olen opettanut monia stressaantuneita nuoria, joiden maahanmuuttajavanhemmat haluaisivat heidät lukioon ja akateemisiksi, mutta vaadittu liki yhdeksän keskiarvo on liian kova tavoite.

Helsingissä pitäisi olla nuorille lukioita, joissa ei ole keskiarvorajaa ja joissa on mahdollista saada tukiopetusta. Korkeakoulun ja yliopiston opintoja tulisi niputtaa selkeiksi, säilyviksi kokonaisuuksiksi, joita voisi aina käyttää muissa tutkinnoissa, mikäli opintoja ei saa loppuun.

Lukioväylän hinta muodostuu kovaksi, jos neljän vuoden jälkeen pääsee vain samoihin ammattikouluihin kuin suoraan peruskoulusta. Puhumattakaan, jos ammattikouluun päätyy korkeakouluopintojen rauettua.

Tämä on koko koulutusputkemme ongelma. Se on tehty karsivaksi, ei kannattelevaksi.

NRR
Viestit: 8351
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.03.2019 08:51

Näen surullisena keskusteluosuudessa sen, miten perussuomalaiset ja heidän äänestämistään harkitsevat tiukentavat kantojaan kaikkeen erilaisuuden huomioimiseen, jottei tultaisi inhimillisyyden ja joustavuuden nimissä tukeneeksi sitä, mitä jotkut kutsuvat haittamaahanmuutoksi.

Minusta emme saa päätyä karsimaan resursseja vaativia erityisopetusratkaisuja siksi, että nyt ne valuvat maahanmuuttajille, koska heillä on suurimmat ongelmat.

Me kaikki menetämme kovenevassa yhteiskunnassa, jossa koulutus jää varakkaiden, lastensa koulukilpailua harrastuksin, verkostoin ja maksullisin lisä/jatko/kieliopinnoin avittavien perheiden etuoikeudeksi.

Mutta nyt niin näyttää väistämättä käyvän. Rinnakkaisväyliä rakennetaan peruskoulun sisälle ja lienee vain ajan kysymys, milloin saadaan yksityiskouluja. Omalla asuinalueellani tarjotaan esim. yksityistä ranskankielikylpypäiväkotia niille, jotka haluavat maksaa lapselleen mahdollisuuden valikoituun oppilasryhmään päiväkodista lukioon. Vain kielipainotus antaa siihen täällä mahdollisuuden.

NRR
Viestit: 8351
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.03.2019 09:11

Eräs kommentti:
Katsokaapa käyrää, missä ennustetaan tulevien maahanmuuttajien kielitaustaa. Ruotsin kieli loistaa poissaolollaan. Mutta siihen satsataan satoja miljoonia euroja ---Helsinkikin korosti pari vuotta sitten julkaisemassaan kielistrategiassaan "pakkoruotsin" olevan erittäin tärkeää Helsingin kehitykselle.

NRR
Viestit: 8351
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.03.2019 10:46

Minulle esitettiin kriittinen kysymys:
Lukion tehtävä on valmentaa korkeakouluopintoihin. On selvää, että jos lukioon pääsyn tai siellä opiskelun kanssa on ongelmia, korkeakoulutus ei ole realistinen vaihtoehto.

Haluta voi jokainen ja ihan mitä tahansa, minäkin haluaisin lentää omilla siivillä. Mutta on realiteetit joiden kansaa on opittava elämään tässä ja nyt, mutta tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä sille joka yrittää. 

Sinne lukioon on turha ohjata, jos peruskoulu ei suju. Lukion voi käydä myös aikuisena, samoin korkeakoulututkinnon. 

Koulutusputken tavoite ei ole toimia kannattelevana päivähoitopaikkana. Koulutus on kallista ja siksi sitä pyritään kohdentamaan niille, joilla on näyttöjä kyvykkyydestä sekä motivaatiosta kasvattaa tietopääomaa.
Suurin osa oppilaista, myös seiskan oppilaista, kykenee käymään lukion ja saa siitä elämäänsä sellaisia eväitä, joita kapeahko ammatillinen koulutus ei anna.

Yleinen kouluttautumistavoite on entistä korkeampi. Näin käy väistämättä. Olisi viisasta räätälöidä toista asetta tulevaisuuden laaja-alaisten tarpeiden eikä vain jonkin nykyammatin vaatimusten mukaan.

Kun lukion keskiarvovaatimus kaiken aikaa hilautuu ylemmäs ja painottuu kieliosaamiseen, keskeisintä kyvykkyyttä onkin omata hyvinkoulutetut ja varakkaat vanhemmat, jotka voivat itse tai maksetuilla palveluilla vahvistaa lastensa pärjäämistä arvosanakilpailussa.

Minulle netin räätälöidyt mainospalvelut leväyttävät eteen monta kertaa päivässä yksityisen koulutustarjoajan mainoksen: "Mihin lukioon lapsesi pääsee nykyisellä keskiarvollaan?"

Olen töissä peruskoulussa. Jo vuosia niin oppilaat kuin vanhemmat ovat ilmaisseet ahdistustaan lukiorajojen noususta. Viime syksynä havahduin siihen, että iso joukko koteja ilmoitti hankkivansa lapselleen yksityisopetusta. Tähän mennään.

Erilaisuus taustoissa ja taitoprofiileissa olisi kuitenkin sitä, mitä tulevaisuuden asiantuntijuudessa tulisi arvostaa.

Edellinen suuri mullistus oli peruskoulu 60-luvulla. Sen kyky mahdollisuuksien tasa-arvon tarjoamiseen on nyt rapautunut.

Mihin suuntaan kehitämme nyt koulua? Jäämmekö varmistelemaan vauraiden kotien ongelmattomien lasten voittokulkua?

NRR
Viestit: 8351
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.03.2019 16:48

Sain uuden kriittisen kommentin:
Koulutusjärjestelmän huippu on tarkoituksella karsiva.

Yliopistoon ei ole asiaa, jos ei osaa aiheeseen liittyvää lukion oppimäärää. Suomessa edetään älyllä tai kyvyillä, ei omaan erinomaiseen taustaan vedoten. On ihan turha luulla, että jotain on syrjitty, kun muksusta ei kasva lääkäriä, juristia tai diplomi-insinööriä. Juuri karsivuuden vuoksi suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman paras. 

Toiseksi se on paras myös siksi, että ammatillisen puolen koulutus tarjoaa kaikenlaista kannattelua sekä tutkinnon, jolla voi työllistyä hyvin palkkattuihin tehtäviin. Ihan vielä ilmaiseksi. Siinä on monelle maahanmuuttajalle suurta kiitollisuuden aihetta. Kaikkialla muualla lapsen kouluttaminen maksaa kymmeniä tuhansia euroja tai ei toteudu ylipäätään. Uskomatonta että ammatilliseen koulutukseen pääsemisestäkin voidaan tehdä ongelma.
Ei ole tarpeen vaatia kiitollisuutta koulutuksesta tai työpaikasta. Ajanmukainen koulutus ja mielekäs työ ovat yhtä aikaa oikeus ja velvollisuus.

Myös ammatteihin, ammatillisiin koulutuksiin tulee edetä vahvuuksien kautta, ei putoamalla tai epäonnistumalla.

Ne, joiden koulutus ja ura vastaavat omia toiveita, helposti kuvittelevat, että ovat kyvykkyydellään ansainneet menestyksensä ja että vähemmän kyvykkäiden tulisi olla kiitollisia vähemmästä. Tämä vanha näkemys kannattaa kyseenalaistaa.

Suurin osa oppilaista kykenee halutessaan käymään lukion ja saa siitä elämäänsä sellaisia eväitä, joita kapeahko ammatillinen koulutus ei anna. Elämä on jatkossa yliopistomme.

Vaikkapa lähihoitaja päiväkodissa hyötyy lukiotaustasta ja siitä, että on saanut hioa suomen kielen taitoaan, kulttuurisia taitoja ja jopa luonnontieteellistä maailmankuvaa. Ja tästä taas hyötyvät lapsemme.

Oli aika, jolloin nykyinen yläkoulu eli keskikoulu oli varattu vain harvoille. Sellainen järjestely hylättiin 50 vuotta sitten. Nyt on toisen asteen aika muuttua osaksi yhteistä koulupolkua, myös lukion osalta.

Kun lukion keskiarvovaatimus kaiken aikaa hilautuu ylemmäs ja painottuu kieliosaamiseen, keskeisintä kyvykkyyttä onkin omata hyvinkoulutetut ja varakkaat vanhemmat, jotka voivat itse tai maksetuilla palveluilla vahvistaa lastensa pärjäämistä arvosanakilpailussa. Sellainen on todellisuutta monessa yhteiskunnassa, mutta tarvitseeko niin olla meillä?

Eikö erilaisuus taustoissa ja taitoprofiileissa olisi sitä, mitä tulevaisuuden asiantuntijuudessa tulisi arvostaa?

Minusta ollaan uuden koulutusreformin äärellä, jotta vältetään kansan sosiaalinen ja kulttuurinen jakautuminen sekä yksityiskoulujärjestelmän syntyminen. Edellinen suuri mullistus oli peruskoulu 60-luvulla. Sen kyky mahdollisuuksien tasa-arvon tarjoamiseen on nyt selvästi ja nopeasti rapautunut.

Kysyn uudestaan: Mihin suuntaan kehitämme nyt koulua? Jäämmekö varmistelemaan vauraiden kotien ongelmattomien lasten voittokulkua?

NRR
Viestit: 8351
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.03.2019 17:04

Joku on kanssani samaa mieltä:
Olen täysin samaa mieltä! Kieliosaaminenkin on vain yksi osa-alue, tulevaisuudessa todennnäköisesti juuri matemaattisten taitojen kuten loogisen päättelyn rooli tulee kasvamaan. 

On myös kohtuutonta, että 16 vuotias pohtii ammattia vaiheessa, jossa oma persoona ei ole edes kehittynyt puitteisiinsa. 16-19 vuotialle olisi järkevintä tarjota yleissivistävää koulutusta, oli tavoite tulevaisuudessa mikä tahansa. 

Toinen kehitettävä asia olisi, mitä opiskelijoilta mitataan. Suoritus ei ole järkevä mittari, vaan kyky oppia: matka seiskasta ysiin on huomattavasti isompi saavutus kuin kuin pitää ysi ysinä. Tosin, sekin vaikeus iskee monille juuri tuossa kriittisessä kehitysvaiheessa, jossa tulevaisuuden ratkaisuja tehdään. 

Lähtökohtana pitää olla suomen kieli ja vähintään yksi vieras kieli. Muiden kielten osalta kyse tulee vaihtoehtoisesta valinnasta, poikkeavien äidinkielten opetus ei kuulu yhteiskunnan vaan yksilöiden (perhe + suku) vastuulle. Tietoa tämän muun äidinkielen opetuksen tärkeydestä voidaan yhteiskunnan toimesta jakaa, mutta opetusvastuu ei kuulu yhteiskunnalle. 

Vähät voimavarat tulee kohdistaa juuri suomen kielen opetukseen. Kun opetus on tarjottu, yksilö voi omalla kustannuksellaan hankkia tulkkauspalveluita, täydennysopintoja...ihan mitä vain. Ja varmasti tuolle osaamiseen kehittämiseen investoinnille lölytyy myös arvoa jatkossa.

NRR
Viestit: 8351
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Helsinki muka havahtunut vieraskielisten oppilaiden määrään - pakkoruotsia ei edes mainita

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.03.2019 21:33

Meillä on varmaan hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mihin koulutuksella pyritään. Jotkut arvostavat sitä, että koulutus pakottaa kovaan kilpailuun syrjäytymisen uhalla. Tämä koetaan välttämättömänä huippujen seulomisen kannalta ja tavisten karaisemiseksi tylsään mutta välttämättömään raadantaan.

En osaa ajatella noin.

Minusta meillä täytyy olla tavoitteena kouluttaa kaikki nuoremme erittäin hyvin ja vielä keinoin, jotka vahvistavat itsetuntoa, maailmankuvaa, yhteistyötaitoja ja kykyä onneen.

On minulla se kukkahattukin.

Minusta meidän ei kannata ajatella, että huippuosaajien kirittäminen ja tavisten laaja-alainen sivistys ovat toisensa poissulkevia tavoitteita. Ihmisinä kaikki oppivat toisiltaan. Maahanmuuttajien, erityisoppilaiden, tavisten ja huippuosaajien kouluttautuminen rinnakkain on kaikkien etu. Aina emme edes tiedä, kuka milloinkin kuuluu mihinkin ryhmään.

Tuleeko koulutus kovin kalliiksi?

Koulutuksen hinta ei minusta muodostu vain siitä, kuinka paljon rahaa nuoriin panostamme, vaan myös siitä, miltä säästytään ja mihin ylletään, kun koulutuksen kanssa ei pihtailla.

Sitä pakkopullaa en toki kaipaa. Halu opiskella on kaiken a ja o.

On myös ollut aika, jolloin lukiota käytiin paljon nykyistä kirjavimmin tuloksin. Legendat kertovat, että a:n ylioppilaista saattoi myöhemmin tulla oman akateemisen alansa huippuja. Silloin lähinnä vanhempien varallisuus vaikutti siihen, kuka sai opiskella ja kuka ei.

Suurin juopa koulutuksessamme on lukion ja ammattikoulun välillä. Ehkä turhaan. Meillä valittiin aikanaan erilliset lukio ja ammattikouluväylät, mutta yhä useampi tarvitsisi lukion tai osan siitä ennen ammattikoulua.

Vielä yksi puolustus lukiolle: Mikäli haluamme rakentaa suomen kieleen perustuvaa suomalaisuutta, meidän tulisi antaa nuorten hioa suomensa sellaiselle tasolle kuin se lukion kautta hioutuu. Näin myös maahanmuuttajanuoret ottavat luontevimmin paikkansa suomalaisuuden uusintajina ja eteenpäin viejinä.

Mutta ymmärrän, että tässä on muitakin näkökulmia.

Vastaa Viestiin