Englannin kielen "vyöry" ja/tai "hyöty"

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8513
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Englannin kielen "vyöry" ja/tai "hyöty"

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 15.10.2018 07:37

Lingua franca on englanti. Onko ihmisillä oikeus opiskella mahdollisimman hyvä lingua franca?

Kaikki, jotka elävät nuorten lähellä, tuntenevat, miten tärkeää englanti on heille ja miten varhain esimerkiksi pojat kokevat olevansa osa maailmanlaajuista peliyhteisöä, jossa tsempataan, hiotaan ja koulitaan toisia kavereita muista maista - englanniksi.

Suomiareenalla joku vuosi sitten monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen kertoi olleensa suuressa kielipolitiikan ammattilaisten tapaamisessa Genevessä ja siellä kuulemma oltiin yhtä mieltä siitä, että englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa. Lähimaiden ja kauppakumppanien kielien osaaminen on toki tärkeää. Saukkonen mainitsi venäjän, ruotsin, viron ja saksan. Tosiasiallisesti kielitaito hänen mukaansa hankitaan koulun ulkopuolella. Kysymys on Saukkosen mukaan myös siitä, mitä yhteiskunta tarjoaa koulutietojen päälle, jotta ihmiset voisivat omaksua sujuvan kielitaidon.

Jos sujuvaan englantiin panostaminen on ongelma ja tärvelee suomen kieltä, miten paljon suurempi ongelma onkaan kolmen vieraan kielen pakko-opiskelu alakoulun alusta yliopistoon? Englanti sentään saa vetoapua todellisesta tarpeesta, mutta muita kieliä täytyy useimpien kohdalla tekohengittää ja ne vievät vain voimia muusta, oleellisemmasta, myös suomen kielestä.


Onko englanti tappajakieli?

On arveltu, että maailman kielten monimuotoisuus kutistuu hiljakseen kohti muutamaa ns. tappajakieltä. Näin voi toki käydä, jos ihmiset temmataan kieliyhteisöistään ja siirretään osaksi globalisaation liikkuvaa työvoimaa. Mutta tässä minusta ongelma on pyrkimys tehdä ihmisistä nomadeja, ei se, että lingua francakin löytyy.

Eräässä seminaarissa kieltentutkija korosti, ettei englanti ole 'tappajakieli', joka tukahduttaa kansalliset kielet. Lingua franca -englanti on tutkijan mukaan oma kielenkäyttömuotonsa, joka ansaitsisi myös tutkimusta omista lähtökohdistaan. Hänen mukaansa englantia ei kansainvälisessä yhteistyössä käytetä identifioitumiseen, vaan ainoastaan viestintään, ja oma kieli säilyy identifioitumisen välineenä. Siksi englantia ei hänen mielestään kannata pitää uhkana. Olen taipuvainen ajattelemaan samoin.

On kuulemma arvioitu, että 90%:ssa tilanteista, joissa maailmassa puhutaan englantia, ei ole yhtään syntyperäistä puhujaa paikalla. Kyse on siis erilaisesta kielestä ja sitä pitäisi tutkia ihan eri lähtökohdista kuin muita kieliä.


Kuuntelemmeko, mitkä ovat nuorten ja heidän perheittensä omat toiveet ja tavoitteet?

Kielikoulutus on osa koulutuksen kokonaisuutta, jossa pitäisi olla tavoitteena sekä nuoren persoonallinen kasvu että hänen tulevaisuudessa tarvitsemiensa taitojen kannalta oleelliset perustaidot, myös mahdollisuus kiinnostua ja syventyä itselle tärkeisiin asioihin. Yleissivistyksestä en nyt välitä puhua, koska se vaatii aika lailla tilaa ja näkökulmia - annan Esko Valtaojan sanoittaa teemaa:
Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta. --- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon. Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä? Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti. ----

[Kielikoulutuksen kansallisen kehittämishankkeen] keskeisin suositus on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista [virkaruotsin lisäksi].---

On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata
. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.
Valtaoja kysyy myös, kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? Luultavasti pienten kielten välillä ei vuosiin tai vuosikymmeniin saada sujuvaa käännöstä, mutta tässäkin englanti on luultavimmin se ensimmäinen, johon käännetään ja josta käännetään.


Mitkä ovat oleellisia kysymyksiä?

Itse haluaisin kuulla,
- mistä puhutaan, kun puhutaan "suomen kielen suojelusta" tai "pakkoenglannista",
- mikä oikeasti on ongelma ja mitkä oikeasti ovat nuorten tarpeet kielitaidon suhteen,
- millä keinoin suomea äidinkielenä ja toisena kielenä tulisi vahvistaa ilman, että jälleen kerran riistetään suomenkielisiltä ihmisiltä oikeus arvioida itse omia kielitarpeitaan,
- voisiko suomen kieltä vahvistaa (erityisesti kielen ongelmia omaavien kohdalla) vaikkapa ylimääräisellä suomenkieliseen tarjontaan keskittyvällä elokuva-, kirjallisuus- ja mediaopinnoilla vieraiden kielten sijaan?

SJONS
Viestit: 402
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Englannin kielen "vyöry" ja/tai "hyöty"

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 15.10.2018 11:34

Muutama vuosi sitten Svenska Yle järjesti eduskuntavaalien alla puolueiden puheenjohtajatentin! Edelleen tulee huvittunut olo, kun muistelee, miten nämän pakko- ja virkamiesruotsia kannattavat ja vaativat henkilöt selvisivät tilanteesta.

Jostakin syystä viime vaalien alla samanlaista koko kansaa huvittanutta tilaisuutta ei enää järjestetty, mutta eivät he silti ole vieläkään älynneet tarkistaa omaa kantaansa pakko- ja virkamiesruotsin vaatimuksen suhteen.

omakieli
Viestit: 4
Liittynyt: 14.10.2018 21:50

Re: Englannin kielen "vyöry" ja/tai "hyöty"

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja omakieli » 15.10.2018 13:20

Kommentoin lyhyesti, että mielestäni englantia täytyy kaikkien opiskella koulussa siksi, että ei rajaisi omia tulevaisuuden mahdollisuuksiaan liian varhaisessa vaiheessa. Heikolla englannin kielen taidollakin voi elämässä pärjätä, mutta tietyt koulutukset, ammatit ja tulevaisuuden valinnat sulkeutuvat pois, jollei kielitaitoa ole. Se, että lapsella, nuorella tai perheellä olisi tässä asiassa valinnanvapaus jättää kielet kokonaan opiskelematta, ei palvelisi hänen omaa etuaan.

Valtaojan kanssa on kuitenkin helppo olla asioiden tärkeysjärjestyksestä: "On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli."

Mielestäni pienet omat kielemme ja englanti pystytään hyvin nivomaan yhteen niin koulutuksessa kuin yhteiskunnassa yleisestikin, mutta esimerkiksi koko yliopistokoulutuksen muuttaminen englanninkieliseksi olisi suuri virhe kielipoliittisesti ja lisäksi kohtalokkaasti heikentäisi koulutusjärjestelmämme laatua: suomenkielinen luennoitsija opettamassa englanniksi vaativaa sisältöä luokalliselle suomenkielisiä opiskelijoita vs. että sama tehtäisiin suomeksi - siitä voi kukin miettiä kummassa sisältö menee paremmin perille. Ja tarkennus: tottakai yliopisto-opintoihin kuuluu myös englanninkieliseen kirjallisuuteen perehtyminen, kirjoittaminen englanniksi jne. – mutta itsetarkoituksena vaihtaa esim. koko yliopistolaitoksemme kieli englanniksi on erittäin kauaskantoinen ja huono idea. Vielä huonompi idea on hävittää äidinkielen osaaminen tarjoamalla englanninkielistä koulutusputkea supisuomalaisille lapsille jo alaluokilta saakka.

NRR
Viestit: 8513
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Englannin kielen "vyöry" ja/tai "hyöty"

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 15.10.2018 14:32

omakieli kirjoitti:
15.10.2018 13:20
Kommentoin lyhyesti, että mielestäni englantia täytyy kaikkien opiskella koulussa siksi, että ei rajaisi omia tulevaisuuden mahdollisuuksiaan liian varhaisessa vaiheessa. Heikolla englannin kielen taidollakin voi elämässä pärjätä, mutta tietyt koulutukset, ammatit ja tulevaisuuden valinnat sulkeutuvat pois, jollei kielitaitoa ole. Se, että lapsella, nuorella tai perheellä olisi tässä asiassa valinnanvapaus jättää kielet kokonaan opiskelematta, ei palvelisi hänen omaa etuaan.
Mutta tässä juuri on valinnanvapaus. Englanti ei meillä ole pakollinen!

Monissa maissa englanti on pakollinen ja vielä alkaa kaikilla ensimmäisenä, joten sen paikka lukujärjestyksissä on yhteinen ja näin helpottaa muun valinnaisuuden toteuttamista.

Toki meilläkin useimmat valitsevat englannin, ihan vapaaehtoisesti.

Meillä vain ruotsi on pakollinen. Perusteena kutakuinkin tuo, mitä sanoit englannista.

NRR
Viestit: 8513
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Englannin kielen "vyöry" ja/tai "hyöty"

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 15.10.2018 15:21

omakieli kirjoitti:
15.10.2018 13:20
--- tottakai yliopisto-opintoihin kuuluu myös englanninkieliseen kirjallisuuteen perehtyminen, kirjoittaminen englanniksi jne. – mutta itsetarkoituksena vaihtaa esim. koko yliopistolaitoksemme kieli englanniksi on erittäin kauaskantoinen ja huono idea.
Kyllä, mutta... Mikä on realismia, mistä tulevat ohjeet, rahoitus ja mitä tavoitellaan?

Aallossa englanninkielinen opetus lienee ollut tapana. En löytänyt ulkomaalaisten opiskelijoiden tarkkaa määrää (silmämääräisesti aika paljon erilaisilla tutustumiskäynneillä), mutta käsittääkseni kyse on sekä Suomen valtion että EU:n linjauksista ja myös rahoitus on osin kiinni tämän kaltaisesta kansainvälistymisestä.

Aallon omien tilastojen mukaan kansainvälisen akateemisen henkilöstön osuus oli 37 % vuonna 2017 - heiltä tuskin onnistuu opetus suomeksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus tai suomalaisten Aalto-opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla ei tullut vastaan. Ovatko korkeakoulut ja yliopistot enää maakohtaisia vai enemmän osa globaaleja tutkimusverkostoja, joissa kehityksen avainsana on "vapaa liikkuvuus"?
 
Helsinkiläisistä nuorista suomenkielisistä 43% opiskeli korkeakoulussa, muunkielisistä 24% ja ruotsinkielisistä 68%. Ymmärtääksen esim. ruotsinkielisten korkeakoulujen on tarjottava opintoja englanniksi, jotta opiskelupaikat saadaan täyteen.

Tässä taitaa olla pari muuttujaa...

NRR
Viestit: 8513
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Englannin kielen "vyöry" ja/tai "hyöty"

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.10.2018 10:29

Mikä on englannin kohtuullinen osuus?

Vastaa Viestiin