OKM on pyytänyt lausuntoja eri tahoilta ja ainakin AMK:ssa vastustus on suurta.
Lisäksi meidän tulee muistaa Puumalan ehdotus virkamiesruotsin siirtämisestä lukion harmiksi,
Sen ampui alas HAMKIn Juurakko-Paavola maaliskuun alussa.
"Lukiossa ei voi opettaa oman alan ruotsia, koska oma ala ei ole vielä tiedossa"
http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... 3.2016.pdf
Tuo väite pitää paikkansa. Puumalan todellisena tarkoituksena lieneekin ollut
pakkoruotsin palauttaminen yo-kirjoituksiin. Tätä ideaa muutamat suomenkielisetkin
kannattivat somessa suunnaten viestinsä suomenruotsalaiselle medialle.
Näkisin hallituksen ehdotuksen posiitiivisena, koska jos hallintoa yhdistetään, pakkoruotsiin ei välttämättä enää
panosteta yhtä paljon kuin mitä AMK:n ruotsinopettajat haluaisivat ja propagoivat- oman työpaikkansa turvaamiseksi.
Muistutan, että yliopistojen FINELC antoi vuonna 2012 lausunnon, jossa pakkoruotsi haluttiin lakkauttaa.
AMK:n ruotsinopettajat eivät vastaavaa johtopäätöstä tehneet omassa lausunnossaan.
Muutosten vauhti on aika kova, mutta katson, että tämä muutos saattaa olla muutos terveempään suuntaan.
Tässä linkkejä ja lainauksia:
http://ek.fi/ajankohtaista/lausunnot/20 ... istaminen/
http://www.proflang.org/?x103997=239171Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkeakoulut voisivat järjestää muun kuin kielitieteellisen kielten ja viestinnän opetuksensa yhdessä tai hankkia opetuksen osittain tai kokonaan toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Korkeakoulun ei tarvitsisi tällöin tarjota opetusta itse. Kielten opetuksen ulkoistamista ei ehdoteta, ja korkeakoulujen on käytettävä lähtökohtaisesti omaa henkilöstöä.
EK kannattaa lainsäädännön muuttamista. On kuitenkin huolehdittava esityksen perustelujen mukaisesti, että kieltenopetus vastaa muuttuvissakin käytännöissä eri alojen osaamistarpeisiin. Esimerkiksi kaupallisiin tai teknillisiin opintoihin integroitua kieltenopetusta on oltava mahdollista saada, jos työelämässä tarvittava osaaminen siten parhaiten turvataan.
EK toivoo laajempaakin lainsäädännön tarkastelua siten, että esimerkiksi koulutusvastuita koskeva sääntely ei rajoita korkeakoulujen yhteistyön lisäämistä, päällekkäisyyksien purkamista ja työnjaon kirkastamista. On käynnistettävä pitkän tähtäimen pohdinta myös siitä, miten opetusta olisi mahdollista järjestää myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksina.
http://www.proflang.org/?x103997=239171Miten ja mihin ehdotettu laki vaikuttaisi ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen järjestämisessä
1. Kielten ja viestinnän opettajien mahdollisuudet osallistua koulutusalojen toimintaan ja muiden tehtävien kuin kieltenopetuksen hoitamiseen heikkenisivät merkittävästi, jos opettajat olisivat toisen organisaation työntekijöitä ja sen johdon alaisuudessa. Kieltenopettajien pitäisi mm. voida olla mukana opetussuunnitelmien kehitystyössä, tehdä kiinteää yhteistyötä ammattiaineiden opettajien kanssa integroitujen opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa, osallistua alueellisiin kehittämistehtäviin, alojen hankkeisiin ja kansainväliseen toimintaan. Kielten ja viestinnän opettajien asiantuntemusta tarvitaan erityisesti projektimuotoisessa opetuksessa ja asetuksen mukaisessa kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, josta myös merkittävä osa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta tulee.
Vaarana on, että kielten ja viestinnän opettajien nykyinen kiinteä yhteys ammattikorkeakoulun koulutusaloihin ja koulutusohjelmiin katkeaa. Tämä johtaisi ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksessa tarvittavan opettajien substanssiosaamisen kaventumiseen ja opetuksen alakohtaisuuden sekä laadun heikkenemiseen. (JVL: Suojatyöpaikan menetykseen)
2. Ammattikorkeakouluissa tehdyn kielten ja viestinnän opetuksen kehittämistyön jatkuvuus vaarantuisi, jos ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajat siirrettäisiin yliopistojen kielikeskuksiin, joilta ammattikorkeakoulu ostaisi kieltenopetuksen ostopalveluna.Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajat ovat aktiivisesti kehittäneet ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetusta verkostomaisessa yhteistyössä. Vakiintuneita yhteistyön muotoja ovat AMK kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi, AMK kielten ja viestinnän vastuuopettajaverkosto, ruotsin opettajien HOPPET-työryhmä sekä suomen ja viestinnän opettajien Suvi-työryhmä. Tärkeitä kehittämisfoorumeita ovat myös joka toinen vuosi järjestettävät AMK kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät, joita on järjestetty jo vuodesta 1999 lähtien. (JVL:työpaikan menetykseen)
Sillä, että suunniteltu lakiehdotus jättää ratkaisuvallan kieliopintojen paikallisesta järjestämisestä kullekin korkeakoululle, on vaikutuksia ammattikorkeakoulujen kieltenopetukseen ja opettajiin. Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajista osa voi olla jatkossa yliopiston kielikeskuksen tai jonkin korkeakoulujen yhteisen suuremman opetusyksikön palveluksessa, osa puolestaan edelleen oman korkeakoulunsa opettajia. Tämä on omiaan lisäämään ei-toivottua eriarvoisuutta ja hajanaisuutta ammatillisen kieltenopetuksen kentällä. (JVL:oman työpaikan menetys)
3. Kielten ja viestinnän opetuksen ostaminen palvelutoimintana toisesta korkeakoulusta tarkoittaa käytännössä yhden opettajaryhmän ulkoistamista. Eri ammattiryhmiä korkeakoulun sisällä ei kohdeltaisi tasavertaisesti. Koska kieltenopetuksen henkilöstö on enimmäkseen naisvaltaista, kyse olisi myös henkilöstön epätasa-arvoisesta kohtelusta. Kielten ja viestinnän opetuksen hankkiminen ostopalveluna toisesta organisaatiosta heikentäisi myös ammattikielten ja viestinnän opettajien työllistymismahdollisuuksia. JVL: tulihan se sieltä lopulta..
JVL:Ratkaisu lisäisi kielikoulutusyritysten liiketoimintamahdollisuuksia!
Yllä esitetyn mukaisesti korkeakoulujen välinen yhteistyö kielitarjonnan laajentamisessa ja opiskelijoiden liikkuvuuden edistämisessä ei Proflangin näkemyksen mukaan edellytä hallinnollisia ratkaisuja tai kielten ja viestinnän opettajien siirtämistä toisen organisaation palvelukseen. Työelämässä tarvittava alakohtainen kieli- ja viestintätaito turvataan alojen substanssiin ja toimintaan perehtyneiden kielten ja viestinnän opettajien ammattitaidon ja asiantuntemuksen kautta.
Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflang ry
) aikaan suorittamillani kursseilla, mutta monilla muilla vaadittavien kieliopintojen kasaan saaminen oli selkeästi ongelmallista.
), mutta kyllähän se kurssi voi hankala olla jos aiemmista ruotsinkursseista on ehtinyt kulumaan jo pitemmän aikaa.