Helsingin opetusvirasto EI halua kielikokeilua

[NRR]

Hesarissa tänään:

Helsinki linjaa pian voidaanko osa kaupungin koululaisista vapauttaa kokeeksi ruotsin opiskelusta niin että tilalle tulisi varhain jokin vieras kieli.

Taustalla on Nuutti Hyttisen (ps) tekemä valtuustoaloite, joka ehdottaa alueellista kielikokeilua Helsinkiin. Opetuslautakunta miettii tiistain kokouksessaan omaa lausuntoaan kaupunginhallitukselle. Virkamiehet ainakaan eivät ole ideasta innostuneet vaan esityslistalla kokeilulle sanotaan selkeästi ei.

Hyttinen perustelee aloitetta esimerkiksi sillä, että Helsingissä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on jo enemmän kuin ruotsia puhuvia. Aloitteen mukaan ruotsin kielen osaaminen ei ole kaikille suomalaisille välttämätöntä. Sen sijaan Helsingissä pitäisi tehdä lasten vanhemmille kysely, jossa selvitettäisiin heidän ajatuksiaan lasten kielivalinnoista.

Lautakunnalle tehtävässä esityksessä todetaan, että kokeilu ei nykyisen perusopetuslain mukaan olisi vielä edes mahdollinen. Hallitusohjelmassa luvataan kyllä selvittää edellytyksiä alueellisiin kokeiluihin kieltenopiskelussa, mutta tällaista selvitystä ei vielä ole saatu valmiiksi.

Helsingissä toisesta kotimaisesta ei haluta luopua myöskään siksi, että kaksikielisyys on osa kaupungin virallista strategiaa. Kielikokeilun ajatellaan myös vaarantavan etenemisen peruskoulun jälkeen, koska toinen kotimainen kieli on pakollinen toisella asteella. Näin lapset ja nuoret voisivat joutua eriarvoiseen asemaan kokeilun vuoksi.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1471839440975

[NRR]

Siis viraston liturgian mukaan pakkoruotsista ei voida tinkiä monikielisessä ja moniarvoisessa Helsingissä, koska "kaksikielisyys on osa kaupungin virallista strategiaa" ja "kielikokeilun ajatellaan vaarantavan etenemisen peruskoulun jälkeen". Virasto on ollutkin tässä taipumaton, eikä Helsingissä ole tippunut edes vapautuksia pakkoruotsista sitä hakeville (maahanmuuttajat, dysleksikot), vaikka siihen olisi jo nyt lakien mukaan mahdollisuus ja vastaavia vapautuksia toisesta vieraasta kielestä jaetaan vastaavin perustein muualla (esim. Ahvenanmaa, Ruotsi, muu Eurooppa). Vapautuksen muualla saaneiden kohdalla pakkoruotsi ei asettaisi estettä jatko-opinnoissa, ainoastaan virkaruotsi jää suorittamatta mutta tutkinto tulee kuten muuallakin maailmassa.

Oikeasti Helsingin kouluissa on lähes 20% maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria, joilla on haasteita jo suomen kohdalla.
Oikeasti Helsingissä on oppimisen ongelmia samoin noin 20% opiskelijoista, useimmat dysleksikot ansaitsisivat vapautuksen.
Miksi näiden ryhmien tietä opinnoissa pitäisi ennestään hankaloittaa?
Oikeasti Helsingin kouluissa tukiresursseista nielaisee ison osan nimenomaan ruotsin erityis/tukiopetus.
Oikeasti Helsinki ei ole sen kaksikielisempi kuin mikään muukaan maailman alue, jossa vähemmistökieltä puhuu äidinkielenään n. 6% - toki he ovat kaksikielisiä.
Oikeasti Helsinki on Euroopan muiden pääkaupunkien tapaan monikielistymässä.
Oikeasti Helsingin opetusresursseista on tänä syksynä lohkaistu iso osa ruotsin opetuksen vahvistamiseen peruskoulussa nostamalla pakkoruotsin tuntimäärää kolmanneksella - aivan uniikki satsaus yhteen oppiaineeseen ja vielä aineeseen, jonka niin vanhemmat kuin nuoret haluavat vapaaehtoiseksi.

Viraston tahto ja siten monikielisen kaupungin nuorten kielitaito on jo kauan ollut liturgikkojen taskussa.

[NRR]

Pistin yllä olevan kommentin hesariin, saa nähdä julkaistaanko. Mutta pakon ehdottomuuden ja vapautusten mahdottomuuden taustaa en voi avoimesti kirjoittaa, koska ihmiset on opetettu vierastamaan tällaista avoimuutta ja pitämään sitä sopimattomana. Siksi en nyt lisännyt tekstiini, että

- minkäänlaisia vapautuksia pakkoruotsista ei voida Helsingissäkään antaa, koska mahdollisuus vapautuksiin toisi vapautusanomusten tulvan ja ainoa peruste pakkoruotsille katoaisi: ilman pakkoruotsia et saa minkäänlaista pahvia mistään oppilaitoksesta;

- pohjimmiltaan pakon perusteena on ainoastaan se, että pakkoruotsi on sitä lukeville rasite, este ja RKP:n edustamalle joukolle muitten pakko on aivan oleellinen etu: kyse ei ole palveluista (joita ei pakkoruotsilla hoideta), vaan kyse on siitä, että pakkoruotsin (jonka osana nyt on virkapakkoruotsi) avulla varmistetaan suru-kaksikielisille alemmat pääsyrajat suosikkialojen koulutuksiin (jos pääsyrajoja ylipäätään on), ohituskaista virkauralle ja loputtomasti erilaisia kieliasiantuntijuustehtäviä kaksikielisyysnäytelmän kulisseihin eri tahoille.

[NRR]

Hyvä kommentti keskustelussa:

Mielenkiintoinen syy vastustaa aloitetta todeta se "strategian vastaiseksi". Perustelu on tyypillinen ruotsin kielen puolustuskanta, jossa viitataan lakiin / politiikkaan / suunnitelmaan yms seikkaan, muuhun kuin kielen varsinaiseen tarpeeseen.

ja tämän kanssa linjassa toinen kommentti:

--- kirjoitin aikanaan ruotsista laudaturin. Nyt 52-vuotiaana voin kertoa, että olen tarvinnut ruotsin kieltä työelämässä yhden kerran. Minun on vaikea kuvitella hyödyttömämpää kielitaitoa.

Keskustelussa pakkoruotsin puolustajilla on useita alatyylisiä kommentteja, joissa keskitytään haukkumaan pakon kriitikkoja ja perussuomalaisia. No, pakon kannattajillahan ei ole asiaperusteita, joten pakko keskittyä mudanheittoon.

[NRR]

Nuutti Hyttisen (ps) valtuustoaloitteessa vaaditaan, että Helsinki laatii selvityksen vanhempien käsityksistä siitä, mitä itselle vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua. Erittäin kannatettava ja demokratiaa kunnioittava lähtökohta, eikö? Eikö tällaisten selvitysten laatiminen kuuluisi muutenkin opetusviraston toimenkuvaan?

[Ajatuspaja]

Nuutti Hyttisen (ps) valtuustoaloitteessa vaaditaan, että Helsinki laatii selvityksen vanhempien käsityksistä siitä, mitä itselle vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua. Erittäin kannatettava ja demokratiaa kunnioittava lähtökohta, eikö? Eikö tällaisten selvitysten laatiminen kuuluisi muutenkin opetusviraston toimenkuvaan?

Hyvä havainto!
Helsingin väestöstä 94 % on ei-ruotsinkielisiä, mutta heiltä ei haluta kysyä, mitä kieliä he haluaisivat lukea,
vaan asia päätetään 6%:n intresseistä lähtien!
Jälleen yksi osoitus kielipoliittisen kastilaitoksen toiminnasta.

Toisaalta... Entä jos olisikin päätetty, että "Kyllä, Helsinki osallistuu kokeiluun, kunhan se edellytykset on selvitetty"...
Siinä olisi taas suomenruotsalaiset oligarkit lähteneet uhkailemaan varojen siirrolla pois maasta tai ainakin
kaupungista...

Toisaalla mainittu poliitikkojen pelko suomenruotsalaisten veroeurojen menetyksestä tuntuu toimivan!
Jollain tavallahan tässä Helsingin johtoa painostetaan ja kiristetään, lupauksia on saatettu
antaa esim. Sipoon ryöstön yhteydessä jne. Ei kaikkea julkisuuteen kerrota.
Sipoon ryöstöä ehkä hyvitellään pakkoruotsia koventamalla eli massat ovat (jälleen kerran)
politiikan pelinappuloita!
Sitä suuremmalla syyllä, ruotsin kielellä ei ole legitiimiä asemaa suomenkielisten elämässä,
se säädetään rasitukseksemme osana valtapolitiikan kiemuroita.

[Hillevi Henanen]

Vahinko, että minulla ei ole tunnuksia tänne.

Reservaatit ovat kaikki nykyään kaksikielisiä. Maksamme kaksikielisissä kunnissa jokaisesta ruotsinkielisestä x euroa. Mitä enemmän ruotsinkielisiä, sen enemmän rahaa. Suomenkielisten asemaan näillä rahoilla ei ole merkitystä.
Olisiko yhdenvertaisuus tai peräti ihmisoikeuskysymys?

Näinhän se olikin vuoteen 2015 asti, mutta kun ruotsinkielisten määrä väheni koko ajan, vähenivät myös kaksikielisyyslahjukset, ja sehän ei tietenkään kelvannut, joten asia on Anna-Maja Henrikssonin ollessa "oikeus"ministerinä korjattu siten, että maksu määräytyy osin ruotsinkielisten määrän, osin kunnan koko asukasmäärän mukaan.

Vuonna 2014-2015 kaksikielisten kuntien ruotsinkielisen määrä putosi 746 henkilöllä, eli viitisenkymmentä prosenttia enemmän kuin viimeisten 25 vuoden keskiarvo 492, mutta valtionapu 2015-2016 nousi samana aikana 163700 €. Ruotsinkielisten asemahan ei saa heikentyä.

Vantaalla 2014 asukkaita 210803, joista 2,7% ruotsinkielisiä eli 5704 kpl,
rahaa tuli 2015 ruotsinkielisistä 1,43 miljoona ja
koko väestöstä 3,98 miljoonaa.

Vantaalla 2015 asukkaita 214605, joista 2,6% ruotsinkielisiä eli 5676 kpl,
rahaa tuli 2016 ruotsinkielisistä 1,42 miljoonaa ja
koko väestöstä 4,05 miljoonaa. Plussaa 64733€

Aivan sama siis onko heitä enemmän tai vähemmän - rahaa menee joka tapauksessa enemmän.
Pelkkä kaksikielisyysavustus 2015 383€ ja 2016 385€ per kaksikielisen kunnan ruotsinkielinen

[NRR]

Kiitos HH, aika lahjomattomia lukuja.

Keskusteluun lehdessä tuli vuorokaudessa 98 julkaistua kommenttia. Osoittaa, että aihetta pitäisi käsitellä myös julkisuudessa myös vapaan kielivalinnan näkökulmia avaten.

[NRR]

Opetuslautakunnan lausunto aiheesta kielteinen

Opetuslautakunnalta on pyydetty lausuntoa valtuutettu Nuutti Hyttisen ym. valtuustoaloitteesta, jossa esitetään, että Helsingin kaupunki

- alkaa välittömästi valmistella alueellista kielikokeilua, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua

- laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa kokeiluun ja

- tekee kielikokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja toimeenpanoa varten selvityksen vanhempien käsityksistä siitä, mitä itselle vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua.

Lausunto

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Suomen perustuslain 17 §:n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärän tulee sisältää toista kotimaista kieltä.

Nykyisen hallitusohjelman kärkihankkeiden yhtenä tavoitteena on selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Tämä selvitystyö ei ole vielä edistynyt.

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa on kirjattu, että Helsinki on vahvasti kaksikielinen. Strategiassa todetaan, että Helsingin kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointikaupungissa kaksikielisyys on valttia. Koska Helsingin toimintaympäristö on kaksikielinen, on tarkoituksenmukaista taata oppilaille valmiudet toimia kaksikielisessä kaupunkiympäristössä. Näin ollen Helsingissä ei ole perusteltua luopua toisen kotimaisen kielen opiskelusta peruskoulussa.

Ehdotettu kielikokeilu vaarantaisi oppilaiden jatko-opintokelpoisuuden ja asettaisi opiskelijat eriarvoiseen asemaan, koska toinen kotimainen kieli kuuluu pakollisena toisen asteen opintoihin. Kielikokeilu johtaisi toisen kotimaisen kielen (suomi, ruotsi) opiskelusta luopumiseen. Näin ollen kokeiluluvan hakeminen ei ole perusteltua eikä ole tarkoituksenmukaista tehdä kyselyä huoltajille.

NRR: Ei siis ole ollut turhaa vitkutella "kärkihankkeen selvitystyössä" eikä kirjoitella liirumlaarumia strategiateksteihin. Nyt voidaan muka hyvillä mielin väittää, että pakkoruotsi on paitsi perusopetuslaissa myös perustuslaissa ja että esimerkiksi jo nyt kotikielen, haparoivan suomen kielen ja vieraan englannin kanssa kamppaileva maahanmuuttajalapsi olisi huonommassa asemassa, mikäli saisi ruotsin sijaan keskittyä hänelle tärkeisiin kieliin!

Keskustelu

Jäsen Ahva teki seuraavan vastaehdotuksen:

"Opetuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Opetuslautakunta katsoo, että valtuustoaloitteen mukaisesti Helsingin tulee anoa opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa alueelliseen kielikokeiluun, jossa oppilas voi halutessaan valita jonkin muun vieraan kielen opinnot nykyisen pakollisen ruotsin kielen tilalle, koska kielitaidon vahvistaminen ja monipuolistaminen tukee voimakkaasti Helsingin tulevaisuuden kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita."

Jäsen Ahvan ehdotus raukesi kannattamattomana.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus: ei siis anota kielikokeilua. Jäsen Ahva ilmoitti eriävän mielipiteen.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Op ... elle_.html


Opetuslautakunnan jäsenet

Puheenjohtaja
Minerva Krohn (Vihr.)

Varapuheenjohtaja
Anniina Palm (Kok)

Daniel Sazonov (Kok)
Timo Raittinen (Kok.)
Bernt Nordman (Vihr.)
Katri Korolainen (Vihr.)
Johanna Laisaari (SDP)
Ville Jalovaara (SDP)
Juha Leoni (Vas.)
Marja Nyman (PS) Varajäsen Toni Ahva
Veronica Hertzberg (SFP)

Kaupunginhallituksen edustaja
Ulla-Marja Urho


Eli vain yksi perussuomalainen olisi kannattanut kielikokeilua. KOKO MUU LAUTAKUNTA HALUAA PAKKORUOTSIN. Aika lohduton tilanne Helsingissä, maan monikielisimmässä osassa, missä muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu äidinkielenään pian viidennes koululaisista. Ja eikun lisää pakkoruotsia.

[NRR]

Palaan näihin opetuslautakunnan jäseniin:

Puheenjohtaja
Minerva Krohn (Vihr.)
Vaihtoi kielensä suomesta ruotsiksi ja sitten taas suomeksi, jotta saattoi pitää tämän pestinsä: "Kaupungin johtosäännön mukaan lautakunnassa saa olla kaksi ruotsinkielistä, ja Krohn on kolmas. Kuntalain mukaan Krohn ei ruotsinkielisenä myöskään saa toimia lautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtajana. Krohnin aiempi äidinkielen vaihto suomesta ruotsiin toukokuussa 2013 ajoittui aikaan pari viikkoa sen jälkeen, kun hänet oli asetettu ehdolle Kuntaliiton hallituksen ruotsinkieliselle paikalle (HS 18. 12. 2014). Krohnin kieli oli vaihtunut, kun liiton valtuusto päätti lopulta valinnasta viime vuoden kesäkuussa. "Kielen vaihtaminen [ruotsiksi] ei ole todellakaan liittynyt Kuntaliitto-asiaan. Olen pitkään tehnyt töitä kahdella kielellä, ja kun ei ole omia lapsia, sisarenlapset ovat läheisimmät. He ovat ruotsinkielisessä koulussa pitkälti minun kannustamanani. Suvun perinteet ovat ruotsinkieliset", hän kertoi HS:lle maanantaina."
http://www.hs.fi/kaupunki/a1418968313203?ref=hs-top4-2

Varapuheenjohtaja
Anniina Palm (Kok)
Kommentoi maahanmuuttajien kielikoulutuksen koventamista vastaan perustellen, että "pakko on huono lähtökohta kielen oppimiselle". Ilmeisesti muuten kuin ruotsissa.

Vihreät, kokoomus, demarit ja rkp. Ei ihme, että pakkoruotsia on nostettu kolmanneksella peruskoulussa ja sitä opetetaan nyt pienissä ryhmissä monilla kouluilla (sellaiset 12 oppilasta ryhmässä). Ikään kuin perusopetuksessa ei olisi rahapulaa, jatkuvaa säästöä ja tinkimistä lainkaan.

[NRR]

Helsingissä opetuslautakunnan ainoa perussuomalainen kuitenkin teki aloitteen ruotsin valinnaistamiseksi, kiitos siitä, vaikka eihän se saanut tukea keneltäkään muullta. Onko perussuomalaisten vahvoilla alueilla edetty, esim. tehty kartoitusta siitä, mitä kieliä ruotsin sijaan haluttaisiin opiskella?

[Hillevi Henanen]

Kyllä se on Soinikin polvillaan pakkoruotsittajien edessä, valitettevasti.
https://svenska.yle.fi/artikel/2016/04/ ... ver-balkan

[NRR]

Vihreiden edustaja (alle nelikymppinen freelance muusikko) blogissaan tyytyväinen tästä episodista ja sen kielteisestä lopputuloksesta:

4 V 28.9.2016, Valtuutettu Nuutti Hyttisen aloite alueellisesta kielikokeilusta Helsingissä

ok. Nuutti haluaisi että Helsinki olisi ryhtyisi alueelliseen kielikokeiluun. Eli suomeksi poistaisimme ns. ”pakkoruotsin” Helsingissä.

Vaikka en itsekään pidä nykyistä kielilakia kaikin osin järkevänä, niin ei Helsinki missään tapauksessa ole järkevin paikka aloittaa – Helsinki on syvästi kaksikielinen. Kaupunginhallitus toteaakin että ”Kokeiluluvan hakeminen ei ole perusteltua”.

http://hannuoskala.fi/2016/09/kaupungin ... 12-9-2016/

Helsinki on nyt siis "syvästi kaksikielinen"?

Helsinki on syvästi ja peruuttamattomasti monikielinen. Koulujen oppilaista n. 20% on taustaltaan muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä, erityisoppilaitakin on ainakin tuo 20%. Ovatko kunnallispoliitikot lainkaan tietoisia tilastollisista tosiasioista?

Todellisuuden perusteella olisi siis aivan erityisen suuri syy aloittaa pakkoruotsin purkaminen juuri Helsingistä.

[NRR]

Aloite käsiteltiin vielä valtuustossa, jossa kuultiin kuulemma tuttuja, käsittämättömiä liturgioita:

Valtuuston keskustelu oli todella huvittavaa kuunneltavaa. Valtuutetut RKP:n lisäksi kokoomuksesta, vihreistä ja vasemmistosta ylistivät vuorotellen Helsingin ”elävää kaksikielisyyttä”. Tässä parhaimpia paloja keskustelusta:
- Valtuutettu Marcus Rantala (rkp) oli puheenvuorossaan huolissaan siitä, että Suomi ei olisi Suomi ilman ruotsin kieltä.
- Rantala sekä Zahra Abdulla (vas) haluaisivat kotouttaa maahanmuuttajia ruotsinkielellä, jotta ruotsinkielisten palvelut voitaisiin turvata jatkossakin.
- Valtuutettu Paavo Arhinmäki (vas) oli huolissaan siitä, että koulutuksellinen tasa-arvo tuhoutuisi pakkoruotsin poistumisen myötä.
- Valtuutettu Björn Månssonin (rkp) mukaan pakkoruotsin vastustamisen myötä Perussuomalaiset haluaa luokkayhteiskunnan takaisin. Lisäksi hänen mielestään suomenkielisillä on oikeus oppia ruotsin kieltä, mikä on erityisen hupaisa perustelu, koska vapaaehtoisuus ei poistaisi mahdollisuutta opiskella ruotsia edelleenkin.
- Valtuutettu Ville Jalovaara (sd) tyytyi perustelemaan pakkoruotsia sillä, että Suomi kaksikielinen maa. Hän kuitenkin unohti, että kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia, koska pakkoruotsi tuli kouluihin vasta vuonna 1968.
- Keskustelun pohjat veti Månsson, jonka mukaan kielivapaus pilaisi ensi vuoden satavuotisjuhlat Suomen itsenäisyydestä.

http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.f ... ltuustossa

Kielivapautta vastaan äänestivät monet sellaiset, jotka olivat aiemmin vaalikoneessa liputtaneet kielivapauden puolesta:
Jaana Pelkonen (kok)
Terhi Koulumies (kok)
Otso Kivekäs (vihr)
Hannu Oskala (vihr)
Erkki Perälä (vihr)
Leo Stranius (vihr)
Jukka Relander (vihr)
Henrik Nyholm (vas)
(nimet listattu yllä viitatussa blogissa)