"Ruotsin kielen puhuminen tulee yo-kokeisiin"

[TMK]

Seuraavan mullistus on kuitenkin jo nurkan takana, sillä Ylioppilastutkintolautakunta on tehnyt päätöksen sisällyttää suullinen koe suomen ja ruotsin kielikokeeseen vuonna 2020.
---
Hanketta rahoittaa ruotsinkielinen säätiö Svenska folkskolans vänner.

http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kielen_pu ... ta/8913877

En usko, että tämä ainakaan ruotsin kokeen suosiota lisää...

[lpo]

En usko, että tämä ainakaan ruotsin kokeen suosiota lisää...

No mutta eihän tämän tarvitsekaan lisätä varsinaisen yo-kokeen suosiota. Siitähän on ollut puhetta, että juuri ruotsin yo-kokeen suorittamatta jättämisen yleistyminen on johtanut kasvaneisiin ongelmiin jatko-opintojen virkamiesruotsin kursseilla. Toki nämä kaksi asiaa korreloivat keskenään, mutta on melko paksua väittää että näillä olisi suora syy-seuraussuhde.

Mutta asiasta kukkaruukkuun. Tämä kevät muistettaneen pakkoruotsin historiankirjoissa: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... sa/5924168

Artikkelin sävy on vain melko ikävä:

Vastaukseksi motivaatiopulaan Puumala esittää kokeilua, jossa akateeminen ruotsi eli kansankielisesti virkamiesruotsi siirrettäisiin korkeakouluasteelta toisen asteen oppilaitoksiin.

Eli toisin sanottuna yksi ylemmän asteen kurssi pudotetaan toiselle asteelle. Vaikka tämä olisi vapaaehtoinen kurssi vielä toisella asteella, niin se ei tulisi varmasti korvaamaan yhtä nykyisistä ruotsinkursseista vaan veisi edelleen tilaa joltain muulta --> koulun ainoan poliittisen aineen opetusta siis lisätään. Tietty tässä on pieni mahdollisuus, että kyseinen kurssi häviäisi korkea-asteelta, mutta eiköhän se jää sinnekin loisimaan, perusteena todennäköisesti hurskastelua tyyliin "myös heillä täytyy olla oikeus päästä virkamieheksi, jotka eivät suorittaneet tätä toisella asteella". Lisäksi toisella asteella olisi kyse kuitenkin vain yhdestä kurssista, joten ammattisanaston opettaminen olisi mahdotonta. Tämä korostuu lukiossa, missä monet eivät vielä viimeisenäkään vuonnaan todellakaan tiedä, mitä päätyvät jatkossa opiskelemaan.

Ensimmäisen viestin linkkiin viitaten: Mahtaakohan suullisen kokeen reputtaa jos siinä sattuukin puhumaan ruotsia muumiruotsin sijaan

[Hillevi Henanen]

Ei kai tällainen suullinen koe voi olla ongelma kaksikielisessä maassa?

Suomen 264 suomenkielisen kunnan ruotsinkielisten määrän mediaani on 12 (lue: kak-si-tois-ta), joten kuka tahansa voi esim. hommata itselleen ruotsinkielisen vainukoiran, joka sitten helposti jäljittää omistajalleen kunnan ruotsinkielisen harjoituskumppaniksi puhetta treenaamaan. (Tämä tietenkin edellyttää ensin pakkoruotsia koirakouluihin.)
Vaikka siis 132 kunnassa on 12 tai vähemmän ruotsinkielisiä, niin vastaavasti toisessa 132 kunnan ryhmässä heitä on 12 tai enemmän, koska tämä on kaksikielinen maa.
Tekosyyksi ei kelpaa sekään, että 12 kunnassa ei ole ensimmäistäkään ruotsinkielistä, koska kuitenkin kaikissa suomenkielisissä kunnissa keskimäärin joka 241:nen on ruotsinkielinen.
Kyse on ainoastaan tahtotilasta ja asenteista.

[TK]

Suomi on kahden virallisen kielen maa, mutta ei kaksikielinen maa.

Pitäisi löytää lyhyt ilmaisu "kahden virallisen kielen maalle". Siitähän tässä on kysymys: kahdesta virallisesta kielestä. Ilmaisuun pitäisi sisällyttää myös toteamus kielisuhteista , 95 % -5 %, jotta todellinen kielitilanne tulisi selväksi.

Monikielisen Suomen väittäminen "kaksikieliseksi maaksi" on selvästi totuuden vastainen väite. Ruotsin kielen puhekokeen tuominen yo-kokeisiin ei mitenkään paranna tilannetta, ihan päinvastoin tullee käymään.

[Hillevi Henanen]

Ei voi muuta kuin ihmetellä sitä aatteen paloa, jolla pakkoruotsittajat sahaavat omaa oksaansa - täysin kuuroina js sokeina ympäröivälle maailmalle .